Huonoja kokemuksia miehistä - miten päästä traumoista eroon?

Ajattelitko, että voisin sormia napsauttamalla kerryttää elämääni onnellisia kokemuksia luottamuksellisista parisuhteista ja ihmissuhteista? Minulla ei niitä ole juurikaan ollut :-( Joten en oikein tiedä, miltä ne tuntuvat.



Tällä hetkellä olen tavannut ihanan miehen, tunteet vaihtelevat ahdistuksen, pettymyksen, onnen ja pelon välimaastossa.



Ahdistusta synnyttää lähinnä pelko siitä, ettei onni jatku. Samalla mieleen nousee muistoja pettymyksistä niissä tilanteissa, joissa olen alkanut vähän toivoa ja luottaa.



ap

Nauti elämästä ja rakkaudesta. =)

ex teki ;) Vaikka pahalta kuulostaakin, mutta totta on..



itse olen selvinnyt väkivaltaisen miesystävän haamusta juuri sillä, että hyväksyin sen tosiasian, että hän on osa menneisyyttäni halusin tai en ;) Ne kaikki kokemukset ovat tehneet minusta sen ihmisen, joka nyt olen..



En ole katkera ja olen antanut hänelle anteeksi, vaikkei hän sitä ole pyytänytkään... Ja nyt voin näin 7 vuotta eron jälkeen sanoa, että minulla on hyvä olla ja olen ylpeä siitä kuka olen ;) Eikä asia enään vaivaa minua... MInulta kesti pari vuotta tajuta tämä ja sen jälkeen alkoi lopullinen henkinen paraneminen..

pikemminkin siitä, että koko elämäni on ollut yhtä vyyhtiä, jossa olen joutunut enemmän tai vähemmän vahingollisten ihmisten kanssa tekemisiin - mm. seksuaalista hyväksikäyttöä, seksuaalista häirintää (lapsena) - koulukiusausta - ja näiden kaikkien jälkeen lukemattomia ihmissuhteita, joissa olen ollut enemmän tai vähemmän " menettävä" osapuoli.



Uuden suhteen alkaminen on se vaikein kohta, koska tuntuu ettei mieli kestä tätä kaikkea epävarmuutta ja pelkään, ettei mies jaksa sitä, että tunnen olevani vain kimppu ongelmia.



Haluaisin niin kertoa menneisyydestäni kauniita ja myönteisiä asioita, mutta melkein mistä tahansa puhumme, miesrukka joutuu vain järkyttymään, koska hänen elämänsä on ollut aivan erilaista.

Täällä kannattaa kysyä teenkö makaronilaatikkoa vai makkarakeittoa.

Saan sieltä voimaa ja uskoa hyvään parisuhteeseen joka minuakin odottaa. Peloja ja ahdistuksia varmasti tulee, mutta olen miettinyt että yrittäisin kaikin tavoin olla sälyttämättä sitä uuden mieheni niskaan. Puhuisi näistä asioista vain ystävien kanssa. Näin ehkä suhde saattaisi edetä puhtaammalla pohjalla.

nyt asutaan jo yhdessä. Tämä ihminen on aivan ihana ja ihan erilainen kuin paska exä. Aluksi ahdisti ihan hitosti ja pelotti kans tosi paljon, sain jopa ahdistuskohtauksia ja itkeskelin pitkin päiviä, mutta kun tiedostaa, että pelottaa ja hyväksyy omat tunteet, se auttaa jo pitkälle.



Toinen mikä auttaa on aika, vaikka se kuulostaakin aika kliseiseltä niin ajan kanssa oon oppinu luottamaan mieheeni ja varsinkin kun on huomannut, ettei se toinen petä ja jätä vaikka vähän luottaisikin.



voisi tosiaan olla hyvä, jos kävisit vaikka psykologin luona juttelemassa tai kriisikeskuksessa, jos paikkakunnallasi on sellainen, nimi on vähän hämäävä, sinne voi mennä, jos on huolia, ei siis tarvi olla mitään hirveetä kriisiä.

Tässä jotain ajatuksia. Laitan vain tyyliin ranskalaisilla viivoilla, vaikka oikeasti näissä jutuissa voi kai mennä kuukausia työstää.



* käy menneet asiat läpi (itke itkemättömät itkut) ja opi hyväksymään ne, ne ovat osa sinua, vaikka muuta haluaisit, niiden takaa on kuitenkin löydettävä se, kuka sinä olet



* opettele rakastamaan itseäsi (ei kai sinua voi rakastaa, jollet itse rakasta, tyyliin jos uskot, että sinussa on joku tarttuva tauti, niin ihmiset alkavat kohdella sinua kuin sinulla sellainen olisi)



* selvitä mitä haluat parisuhteelta ja ajaako se sinut tekemään yhä uudestaan ja uudestaan huonoja valintoja (ei kai ole kellekään ihme, että Vienonen-Karpela-Saarela jne valitsee tietyn tyyppisiä miehiä aina rinnalleen)



melba joulunalus keittiöpsykologina

ymmärrät ja tajuat koko homman, niin sitten on vain ruvettava vastatoimiin ja ymmärrettävä, ettei pidä enää hakeutua sellaiseen suhteeseen.



Jos taas et ymmärrä miksi miesvalintasi menee pieleen, hanki terapia, oikeesti.

toistaa niitä huonoja kokemuksia lyöttäytymällä kerta toisensa jälkeen yhteen jonkun sellaisen kanssa johon ei voi luottaa. Teetkö sinä niin?



Traumoja kannattaa käydä läpi asiantuntijan kanssa. Jos sulla on joku erokriisi parhaillaan kesken niin voisit mennä eroryhmään tai sitten ihan yksilöterapiaan.



Sekin voisi olla ihan hyvä ajatus että olisit jonkin aikaa ihan yksin, oppisit tuntemaan itsesi ja omat tarpeesi ja oppisit huomaamaan että yksinkin olet ihan ok ja pärjäät. Et tarvitse välttämättä miestä rinnallesi vaan olet riittävästi ihan omana itsenäsikin.



Sitten kun on sen oppinut ja tullut tavallaan itsenäisemmäksi niin on helpompi luottaakin. Se ei ole niin suuri riski kun oma arvo ei ole miehestä kiinni ja arvostaa itseään niin paljon ettei huoli edes sellaista miestä joka ei ole luottamuksen arvoinen.



Tämä kuulostaa triviaalilta mutta kannattaa silti muistaa: jokainen on Suomen oikeusjärjestelmässä vastuussa vain omista teoistaan. Vaikka exäsi Matti on ollut petollinen niin Teppo voi silti olla ihan kiva, eikä sinun pidä rangaista Teppoa Matin tekemisistä.

Vaikka isäsi oli väkivaltainen niin Teppo ei silti välttämättä lyö. Vaikka

eka poikaystäväsi Jopi valehteli aina niin ei ole hyvä, että epäilet kaikkea mitä Teppo sanoo, koska Tepolle tulee sellainen olo ettet luota häneen vaikkei ole mitään syytä.

menee energiaa itsensä koossa pitämiseen. Koska yksin voin aivan mainiosti ja haaveilen hyvästä suhteesta. Mutta sitten kun joku suhdeviritelmä alkaa, hajoan palasiksi koska pelkään menettäväni taas itseni ja elämäni. Kadotan kaiken sen hyvän mitä juuri sain aikaan. EIkä kyse ole siitä ettäkö mies olisi välttämättä huono, väkivaltainen, itserakas kuten aiemmat.. Vaan siitä että se pelko vaan lyö alitajunnasta liian voimakkaana. Olen siksi lempannut hyviäkin miehiä, koska en vain pysty nyt suhteeseen. Enkä tiedä milloin voin..

Itsellä huonot mieskokemukset ovat jättäneet jälkiä jotka tulevat aina esille uudessa suhteessa ihme tavoilla. Jostain käyttäytymistavasta joka saattaisi olla viaton ym ym

Mut jos joku ihana mies löytyy jonka haluat pitää ja joka haluaa sinut niin ehdotan että puhut näistä peloistasi avoimesti ja sanot että et halua että tämä suhde menee pilalle samalla tavalla kuin aiemmat koska hän on enemmän arvoinen ja menet terapiaan tai menette yhdessä pariterapiaan.

Ota aktiivinen rooli elämässäsi. Päätä itse, mitä haluat. Seurustelun ei tarvitse olla heti " nollasta sataan" . Suhdetta voi vaikka vuosia haistella ja tutkia. Ihastuminen ja toiselle asetetut unelmat ja muu kannattaa pyrkiä unohtamaan, jos haluaa olla hänen kanssaan. Kukaan ihminen ei koskaan vastaa toisen fantasiaa.



Tosi vaikea sanoa, mitään " hyviä" neuvoja, kun et oikeasti kerro sen enempää ongelmista. Hyväksikäyttö voi saada uhrissaan aikaiseksi monia reaktioita. Toinen ei pääse irti kierteestä ja hyväksikäyttö jatkuu kaikissa suhteissa. Toinen ei taas enää koskaan aloita suhdetta, kun pelkää liikaa. Ja kaikkea tästä väliltä.



Jos haluaa vastauksia, pitää antaa vähän enemmän itsestään. Muuten nämä höpöttelyt täällä on ihan hakuammuntaa.