Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten muistihäiriöinen saadaan suostumaan hoitokotiin?

Vierailija
05.04.2013 |

Vanha äitini on tähän asti hoitanut muistihäiriöistä avomiestään kotona, mutta hänellä alkaa voimat loppua. Nyt on onneksi saatu paikka hoitokodista ja mies jotenkin hyväksyi vaihtoehdon ja paikka otettiin vastaan. Tänään äitini soitti ja sanoi, että mies ei haluakaan lähteä. Kokee, että hoitokodissa hänen vapauttaan rajoitetaan ja tottahan on, että sieltä ei voi ilman saattajaa lähteä asioille kaupungille eikä tällaista voi miehelle katteettomasti luvata.

Me lapset ollaan oltu tosi helpottuneita hoitokotipaikasta, kunnes tänä aamuna alkoi tuo vastaan hangoittelu. Olisi tosi kurjaa teljetä mies väkisin hoitopaikkaan, mutta en haluaisi myöskään äitini joutuvan edelleen vähenevillä voimillaan hoitamaan miestään kotonaan. Me lapset emme asu ihan lähellä ja kullakin on omat perhe ja työkuviot, meistä ei ole lisäavuksi pitkittämään "isäpuolen" kotihoitoa.

Kokemuksia, vinkkejä?

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 15:49"]

Jos ihminen ei ole holhouksenalla, niin ei häntä voi väkisin viedä yhtään mihinkään. Näin se vaan on.

[/quote]

Niinpä! Ensin pitää hankkia se päätös ettei henkilö ole enää itse kykeneväinen

 

päättämään asioistaan ja sitten vasta voi tehdä pakkotoimenpiteitä.

 

t.3 

 

[/quote]

tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa, mammani mies vietiin kyllä hoitokotiin eikä ole minkään holhouksen/edunvalvonnan alainen.

nro4

Vierailija
22/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiahan on niin, että jos äitini ei enää haluaisi asua miehen kanssa, ei hänen kai olisi pakko pitää tätä kodissaan asumassa. Silloin miehelle pitäisi löytyä toinen asuinpaikka ja koska hän ei enää ole kykenevä asumaan yksin, niin lopputuloksena olisi kuitenkin hoitokotipaikka.

Yrittääkö 20 nyt väittää, että vastaavissa kuvioissa jos vaikka vanhalla avoparilla menee sukset ristiin, toinen ei  haluaisi enää asua yhdessä, mutta toinen, riippuvampi, sairaampi osapuoli haluaisi edelleen olla yhdessä, niin yhteisasumista olisi pakko jatkaa niin kauan kunnes oikeus määräisi muistisairaan holhouksen alaiseksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pappa on siinä kunnossa jolta ei enää kysellä mitään. Äitisi velvollisuus ei ole häntä hoitaa. Huoltakoon lapsensa.

Pappa autoon ja hoitokotiin - ei siinä muuta ratkaisua ole tarjolla.

Meidän naapurissa tällainen avopari jolla ikää. Nainen väsyi ja kyllästyi miehen hoitoon ja vahtimiseen. Ensin oli silloin tällöin viikon hoidossa ja lopulta nainen kieltäytyi enää ottamasta miestä kotiinsa.

Muistisairaat voivat käydä agressiivisiksi karkailun lisäksi.

Oma sisareni ja miehensä hoitivat appivanhempiaan muutaman vuoden mutta lopulta joutuivat laittamaan hoitokotiin koska alkoivat karkailemaan. Vanhusten turvallisuus vaarantui. Työssäkäyminen olisi pitänyt lopettaa ja vahtia vanhuksia 24/7, ei sellaista kukaan jaksa loputtomiin, ei edes keski-ikäiset.

 

Vierailija
24/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 16:14"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 16:03"]

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 15:49"]

Jos ihminen ei ole holhouksenalla, niin ei häntä voi väkisin viedä yhtään mihinkään. Näin se vaan on.

[/quote]

Niinpä! Ensin pitää hankkia se päätös ettei henkilö ole enää itse kykeneväinen

 

päättämään asioistaan ja sitten vasta voi tehdä pakkotoimenpiteitä.

 

t.3 

 

[/quote]

tämä ei ihan täysin pidä paikkaansa, mammani mies vietiin kyllä hoitokotiin eikä ole minkään holhouksen/edunvalvonnan alainen.

nro4

[/quote]

Mutta vastustiko hän muuttoa?

Vierailija
25/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidilläsi on oikeus "erota poikaystävästään", ts. lopettaa hoitosuhde, kuten meillä muillakin on oikeus erota liitoistamme. Koska mitään omistus- tai ilmeisesti vuokrasuhdettakaan ei ole, niin sitten vaan etsitään vaarille uusi koti. Mikä nyt sitten on löytynytkin. Ja jos tarkkoja ollaan, niin lähiomaiset ja tulevat perijät voisivat nyt ottaa vastuuta asioista. Äitisi voisi ilmoittaa kaikkiin kotihoidon ym. instansseihin 8joihin hänet on ilmeisesti lähiomaiseksi merkitty) että ero mpi tullut ja antaa vaikka sen puolen tunnin matkan päässä asuvan lapsen tiedot lähiomaiseksi. Siitäpä se sitten etenee.

Vierailija
26/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edelleen ihmettelen tuota marttyyriasennetta. Soitto miehen lapsille, että mies muuttaa nyt äitisi talosta pois ja piste. Päättäkööt he tulevan asuinpaikan. Miehen lapset voivat myös hakea miehelle yleisen edunvalvojan ja silloin pakkomuutto hoitokotiin onnistuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omaiset on juuri tälläisiä, milloin omaishoitaja milloin lapset veivaavat. Siinä käy niin, että vapautuva paikka menee toiselle. Äiti pois paikalta viikoksi ja katsokaa miten pappa selviää. Kiireetön ambulanssi kulkuvälineeksi.

Vierailija
28/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

28 jatkaa: ei väkivaltaisuus ole mikään normaalijuttu muistisairailla kuten moni väittää. Tuli mieleen, että sanokaa miehelle että tämä on väliaikainen ratkaisu, keksikää syy: lah-jakso, putkiremppa, jne. Kuka hänen raha-asiat on hoitanut jos ei ole edunvalvojaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

nro4 jatkaa..

joku kyseli vastustiko mammani mies hotokotiin menoa, kyllä vastusti mutta oli reppana jo niin sekaisin ettei oikein ymmärtänyt mihin joutui. Mielestäni tämä asia kuuluisi miehen pojalle mutta minkäs teet jos poikaa ei kiinnosta. Onko äidilläsi ja miehellä mitään yhteistä omaisuutta tai mitään mikä olisi molempien nimissä? Nämä kannattaa kaikki selvittää perin juurin ennen kuin kuvioon sotketaan maistraattia ja edunvalvojia. En tiedä miten avopari tapauksessa nuo edunvalvonta-asiat menevät ja voiko ap:n äiti edes hoitaa asiaa miehen puolesta kun eivät ole aviossa.

Vierailija
30/34 |
05.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei taas!

Äidilläni ja tällä miehellä ei ole mitään yhteistä omaisuutta. Asunto, jossa asuvat, on äitini omistuksessa, se on ollut hänellä jo kauan ennen kuin tutustuivat avomiehen kanssa. Täytynee meidän lasten alkaa järjestellä tuota muuttoa ja ottaa yhteyttä tämän miehen lapseen. Niin ja hoitokodista ei toistaiseksi ole ollut apua miehen suostuttelussa. Tänään äitini oli vienyt sinne pientä irtaimistoa ja maininnut miehen vastustelusta tulevalle omahoitajalle. Hoitaja oli vain todennut, että onpa ikävää, jos mies ei sitten tulekaan, kun paikka on otettu vastaan.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
25.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä voidaan, mikäli hän on vaaraksi omalle terveydelleen ja turvallisuudelleen tai toisen terveydelle ja turvallisuudelle. Päätöksen voi esim. lääkäri tehdä jälkikäteenkin. Tilanteita tulee katsoa maalaisjärjellä tai voi joutua vastuuseen mm. heitteille jättämisestä. Nämä itsemääräämisoikeusasiat ovat Suomessa menneet joissakin tilanteissa hieman liian pitkälle. On hoitokoteja, jotka eivät ota hoidettavan asukkaan lattioilta mattoja pois, vaikka hoidokilla on vaikeuksia liikkua, kaatumisvaara ja rollaattori. Hoidokki sanoo, että niitä mattoja ei saa ottaa pois, ne ovat hänen. Menee muutama viikko ja hoidokki kaatuu, lonkka murtuu. Hän joutuu sairaalaan ja pitkän sairaalarupeaman jälkeen kuolee keuhkokuumeeseen. Kenen on vastuu? Ei hoitokodin kuulemma ainakaan. Eikö ammattilaisilla ole keinoja tällaisten asioiden hoitamiseksi? Paljonko yhteiskunnalle maksaa vanhusten sairaalahoidot, kaatumiset ja onnettomuudet, koska heillä on "itsemääräämisoikeus" ja tuntuu, ettei mihinkään asiaan saisi enää puuttua, vaikka vanhus olisi täysin höperö?

Vierailija
32/34 |
25.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.02.2014 klo 18:14"]

Kyllä voidaan, mikäli hän on vaaraksi omalle terveydelleen ja turvallisuudelleen tai toisen terveydelle ja turvallisuudelle. Päätöksen voi esim. lääkäri tehdä jälkikäteenkin. Tilanteita tulee katsoa maalaisjärjellä tai voi joutua vastuuseen mm. heitteille jättämisestä. Nämä itsemääräämisoikeusasiat ovat Suomessa menneet joissakin tilanteissa hieman liian pitkälle. On hoitokoteja, jotka eivät ota hoidettavan asukkaan lattioilta mattoja pois, vaikka hoidokilla on vaikeuksia liikkua, kaatumisvaara ja rollaattori. Hoidokki sanoo, että niitä mattoja ei saa ottaa pois, ne ovat hänen. Menee muutama viikko ja hoidokki kaatuu, lonkka murtuu. Hän joutuu sairaalaan ja pitkän sairaalarupeaman jälkeen kuolee keuhkokuumeeseen. Kenen on vastuu? Ei hoitokodin kuulemma ainakaan. Eikö ammattilaisilla ole keinoja tällaisten asioiden hoitamiseksi? Paljonko yhteiskunnalle maksaa vanhusten sairaalahoidot, kaatumiset ja onnettomuudet, koska heillä on "itsemääräämisoikeus" ja tuntuu, ettei mihinkään asiaan saisi enää puuttua, vaikka vanhus olisi täysin höperö?

[/quote]

 

Koska palveluasumisessa iäkkäällä on oma vuokra huoneisto.. Tottelisitko jos joku tulisi kotiisi ja sanomaan sulle samoin perustellen?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
21.05.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitaan psykologiaa.

Vierailija
34/34 |
21.05.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tahdonvastaisen kautta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan yksi