Kysymys keskittymättömän/ylivilkkaan/tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen läksyistä.

Lääkitys.

Tosi epäsuosittua sanoa näin, mutta kaikki eivät pärjää ilman sitä ja varsinkaan ilman pitkäkestoista versiota.

Meillä toimii parhaiten se, että laitetaan taustalle soimaan pojan mielimusiikkia. Eka- ja tokaluokka olivat vaikeimmat läksyjen suhteen, nyt vitosella menee aikaa vähemmän, mutta edelleenkään ei tee niitä, ellen ole lähellä. Ja nälkäisenä ei onnistu sitten mitenkään, joten ruoka syödään ensin.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 11:09"]

Lääkitys.

Tosi epäsuosittua sanoa näin, mutta kaikki eivät pärjää ilman sitä ja varsinkaan ilman pitkäkestoista versiota.

[/quote]

haloo,  kyse ekaluokkalaisesta

Meillä ollut pakko istua vieressä ja opastaa kokoajan missä kohtaa mennään. Eli tehtävä ei onnistu ilman aikuista lainkaan. Nämä tietenkin riippuvat ADHD:n tasosta. Lapsi nyt nelosella ja osan pystyy tekemään itsenäisesti, osaa ei. Ekalla ja tokalla ei olisi onnistunut ainutkaan tehtävä. Oletan, että meillä joutuu aikuinen istumaan vieressä tehtävissä ainakin koko alakoulun ja olkoon niin. 

Lopettakaa läksyjenteko jos alkaa mennä hermo, pikku tauko ja jatkatte. Jos hermo menee pahasti, loput tehdään vasta aamulla. Meillä ei myöskään onnistu läkejen tekeminen enää illalla.

Sinä joka lääkettä ehdotit. Lääke ei vaikuta enää illalla. Edes pitempikestoinen concertakaan.

Musiikkia voisi kokeilla. Tutkimusten mukaan ainakin joillakin ihmisillä tietynlainen musiikki auttaa keskittymisessä.

Erityisen hyvää sanotaan olevan barokkimusiikin, esim. Vivaldin Neljä vuodenaikaa tai Bachin Brandenburg-konsertto.

On todettu, että aivot toimivat tehokkaimmin ja levollisimmin, kun musiikin rytmi on 60 iskua/minuutti. Jälleen Vivaldi ja esim. Telemann voisi auttaa tässä.

You tubista voi etsiä aaltojen, sateen tai lintujen ääninauhoituksia, joitka auttaa keskittymään. Voit etsiä myös hakusanalla study aids.

Enon tekemä nauhoitus Music for Airports kuulemma auttaa myös.

En tiedä, auttaako teillä. Aina voi kokeilla!

Baroque classical music is said to have mind-boosting effects. Productivity writer David Allen of “Getting Things Done” fame has said he prefers music like Vivaldi’s “Four Seasons,” Bach’s Brandenburg Concerto #3, and other Baroque tunes.
Others say that music at 60 beats-per-minute is required to put the brain in a “bright and breezy” frame of mind. In this state your thinking and creativity are said to be easier. Concertos for Recorder – Telemann & Vivaldi is recommended.
Since classical music may not be your thing there are other types of music that have been shown to increase your concentration levels. Ambient music or sound is designed to keep your brain engaged at a lower, subconscious level. Waterfalls, rain, seashore, whatever your taste.
More modern electronic “Chill out” music genres such as Trip-hop, Nu jazz, Ambient House, Ambient Trance, New Age and other sub-genres of Down tempo are designed to relax the mind and allow it to roam.
Eno’s “Music for Airports” has been noted as being useful for serious studying and deep concentration. This music was designed to relax stressed out travelers at the airport and put them at ease.

Ja ADHD lapsille kannattaa syöttää paljon terveellisiä, rasvaisia kaloja, esim. lohikalat. Kalanrasvan on todettu etenkin pojilla parantavan keskittymiskykyä, vaikuttaa positiivisesti juuri niihin aivonvälittäjäaineisiin, joissa ADD/ADHD sairauksissa on juuri puutostila...

Toinen keino on syöttää kalaöljyä, jossa extra paljon E-Epaa... Mutta tulos ei ole niin hyvä, kuin lohikaloilla, koska keho hyödyntää paremmin syödyssä ruuassa ne hyvät ravintoaineet.  

Sellaisesta aktivointityynystä voisi olla apua. Eli sellainen vähän keikkuva nyppypintainen tyyny, jonka varassa hieman tasapaino heiluu. ADD/ADHD-lapsillahan oikeasti on ongelmana aivojen liian vähäinen aktivaatiotaso ja juuri siksi lapsi hakee ärsykkeitä ympäristöstä (sormella naputtelu, pöydänjalan potkiminen, huomion kiinnittyminen kaikkiin epäolennaisuuksiin). Tällainen lievä vaihteleva aktivoiva tunneärsyke auttaa aika monia lapsia keskittymään paremmin. Tuo ylimääräisten tehtävien peittäminen ja tehtävien pilkkominen osiin sekä tauot, joiden aikana fyysistä aktivointia (esim. pari juoksurinkiä, X-hyppyjä, pyörimistä tms.) ovat myös hyviä ohjeita. Joku palkkiotaulukko on ehdottoman hyvä juttu.

Ekaluokkalaisella ei läksyissä saa mennä tuntikausia aikaa. Koulun, (ip-kerhon) ja välipalan jälkeen kannattaa läksyt tehdä eikä tosiaan jättää esim. harrastusten ja ulkoilun jälkeen illalla ennen nukkumaanmenoa tehtäviksi. Aikaa saisi mennä tuollainen max 1-1,5h. Sen jälkeen kannattaa lopettaa. Kannattaa myös olla varhaisessa vaiheessa opettajaan ja tarvittaessa erityisopettajaan yhteydessä ja sopia yhteisistä menettelytavoista ja miettiä mahd. lisäselvittelyjen tarvetta (neuropsykologinen tutkimus lähinnä). Varaa opettajalle oma keskusteluaika (ns. vanhempainvartti mutta ehkä vähään pidempi aika on tarpeen). Opettaja voi antaa sovelletut läksyt ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa mietitään hyviä opiskelumenetelmiä ja mahd. tukiopetuksen tarvetta. Kannattaa olla asialla mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään eikä odottaa niin kauan, että koulusta ja opiskelusta tulee maailman vastenmielisin asia ja lapsen itsetunto on nollassa.

tehtävien pilkkominen

adhd lapsilla tarve "liikkeeseen" eli anna luvan kanssa stressipallo tai pieni juksuhetki välillä

Meillä tehtiin näin:

- läksyt jaettiin osiin, esim. tietty tehtävä ja sitten tauko. Tuota paperilla peittämistä ei hoksattu, mutta kuulostaa todella hyvältä idealta!

- läksyjä ei tehty tuntikaupalla vaan hoitavan tahon ja opettajan kanssa sovittiin, että tietty aika tehdään läksyjä korkeintaan (lapsen iän mukaan nousevasti) ja sen jälkeen jää sitten läksyt tekemättä/tehdään jonain muuna päivänä. Ei ole tarkoitus että koulusta tulee lapselle jatkuvasti vain ikäviä kokemuksia jotka sitten jatkuvat vielä kotonakin läksyjen takia. Opettaja myös pystyy ekaluokalla antamaan yksilöllisesti läksyjä eli ei antanut kotiin jättiläksyjä vaikka olisi koulussa jäänyt tehtäviä tekemättä. Meidän lapsella ei ollut oppimisessa mitään ongelmia joten vähempi läksymäärä ei ollut vahingollista kun lapsi sen asian kuitenkin jo osasi.

- aikuinen jatkuvasti taustalla tukemassa ja muistuttamassa jos lapsi meinaa hilpaista liian aikaisin/muuten haahuilla kesken tehtävän.

- välillä lapsella oli kuulosuojaimet korvissa jos tuntui ettei muuten saanut olla rauhassa. meillä oli myös olkapäille laitettava painopeitto/liivi joka rauhoitti lasta istumaan läksyjen ääressä. tuollainen istumatyyny olisi ollut varmaan hyvä myös jos oltaisiin sellainen jostain saatu, siis sellainen jonka päällä voi itseään keikutella.

- lopulta meillä auttoi vasta lääkitys, joka aloitettiin kun lapsi oli 9v. Conserta ei tosiaan ihan myöhäiseen iltaan enää auta, mutta päivällä vielä auttaa jos läksyt tehdään heti koulun jälkeen. Nykyään onkin käytössä Strattera joka vaikuttaa tasaisesti ympäri vuorokauden, lapsi on 12v.

Ja ihan ykkösjuttu on se, että ajoissa mennään aina nukkumaan! Kukaan ei jaksa keskittyä väsyneenä, varsinkaan mihinkään tylsiin koulutehtäviin väsyneenä. Pitää siis huolehtia, että lapsi menee joka päivä ajoissa nukkumaan, ja siis nukahtaa ajoissa. Jos lapsella kestää rauhoittua illalla nukkumiseen, niin varataan riittävästi aikaa siihen nukkumaanmenoon. Eli hyvissä ajoin huolehditaan, että kodin ilmapiiri rauhoittuu, nukkumaan mennään aina samaan aikaan, ja huolehditaan iltarutiineista, joista pidetään myös kiinni. Periksi ei anneta, jos lapsi vänkää vastaan. Ja aikuinen nostaa sen perseensä sieltä sohvanpohjalta ylös, ja itse huolehtii, että lapsi syö sen iltapalan, pesee hampaat ja menee nukkumaan. Ei huudeta, esim. puolituntia pääauki, että mee nyt nukkumaan (sadannen kerran). Eli tärkeää on, että lapsi ohjataan itse nukkumaan ja iltapuuhiin, homma ei vaan toimi niin, että aletaan lapsen kanssa huutaa kilpaa siitä nukkumaanmenosta, eikä sekä aikuinen tai lapsi tee asialle konkreettisesti mitään...

Väsyneen lapsen kanssa on ihan turha lähteä kinaamaan. Otetaan kädestä kiinni, ja huolehditaan iltatoimista ja nukkumaanmenosta., ajoissa.

Virkeä lapsi jaksaa myös tehdä ne läksyt, kun ne tehdään ajoissa (ennen ilta 18.00).

Ihme, että AP ei ole kommentoinut mitenkään! Täällä on tosi hyviä vinkkejä, ihan normilapsellekin!! Kiitos kaikille vastanneille, taas tuli uusia, hyviä vinkkejä! ♥ Tsemppiä kaikille erityislasten vanhemmille.

Meillä on dysfasia+tarkkaavaisuushäiriö.  Tuskaa oli varsinkin kielten läksyt, ja nelosen ja vitosen välikesä piti sitten pitää äidin enkunkoulua, ettei lapsi olisi tipahtanu jatkossa luokalta. Aika taistelua se oli, ja välilä juostiin kesämökinkin ympäri hakemaan karkulainen takaisin kuin lukkari jahtasi konsanaan Jukolan veljeksiä...Otinkin tavaksi aina 10-15 minuutin välein hyppyhetken, eli kyykkyyn ylös-jumppaa ja käsien heiluttelua, ja annoin jalkojen alle sen jalkojenhieromavehkeen, tiedätkö sellaisen puisen, missä jalkaa saa heiluttaa edes taas. Samoin myös hiljainen ympäristö ja rajataan se silmien vaeltelumahdollisuus paperilla, kuten joku jo ehdotti. Treenattiin myös enkkua cd-levykkeillä. Koulussa oli käytössä se aktivointityyny.

Liian väsyn kanssa lopetetaan homma siihen, koska se menee vaan riitelyksi. Aloittakaa ajoissa.

Sun kannattaa hommata lapselle urheiluharrastus, jos hänellä ei jo ole. Meillä on paini, jääkiekko ja yleisurheilu. Molemmissa joutuu opettelemaan ryhmätyöskentelyä ja kropan hallintaa, ja kunnon treenin jälkeen adhd:kin väsähtää.

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 10:34"]Mitä tette, kun läksyjä on edelleen tekemättä ja ollaan jo ylitetty nukkumanmenoaika? Jätättekö vain tekemättä?[/quote]

Jätetään tekemättä ja pistetään viestiä opettajalle. Yritettiin aluksi teettää nukkummanmenoajan jälkeen, mutta se johti kierteeseen, lapsi oli seuraavana iltana vielä väsyneempi ja läksyjen teko vei entistä pitempään.

Rästiin jääneet läksyt tehdään seuraavina iltoina tai viimeistään viikonloppuna. Pakoon niitä ei pääse.

AP ei ole vastannut vielä koska on itse ollut kuopuksen päiväuniajan lukemassa pääsykokeisiin. Iltaisin kun ei itse lukemaan ehdi, kiitos tämän jokailtaisen läksyepisodin. Aivan mahtavia vinkkejä on tullut ja nyt on jo sellainen olo, että tästä saatetaan selvitä.

Keittiössä meilläkin tehdään läksyt ja aikuinen vahtii vieressä. Ajastinta olen käyttänytkin ja sellainen ilmatätteinen istuintyyny meillä onkin.  Paperi, jolla peitetään muut tehtävät on yksinkertaisen nerokas idea, jota en ole tajunnut. Enkä tauottamista. Miten olen voinut olla näin urpo! Nyt on fiilikset aika paljon korkeammalla, kiitos!

Opettajan kanssa aiheesta on puhuttu, mutta tilanne on vielä ratkaisemattomana kesken.

Hei tsemppiä ap sulle ja muille saman asian kanssa painiville. Meitä taitaa olla aika paljon... Meillä on tokaluokkalainen lievästä/kohtalaisesta ADD-häiriöstä kärsivä poika. Läksyjentekopulmat on tuttuja, nyt onneksi vähän paremmin hallinnassa, toki läksyjen määrä on nyt varsin vähäinen. Kirjojen ja läksyjen lähes jokapäiväinen unohtelu, yhteisten ohjeiden kuuntelu ja oman toiminnan ohjaus haasteellisia, myös hitaasti kehittynyt motoriikka, kömpelyys, kehon hahmottamisen häiriö mukana, kuten monilla on. Itse on käyty neuropsykologin arviossa, kun koulusta tai kouluneuvolasta asiat ei oikein edenneet mihinkään. Opettaja ei tunnu oikein ottavan asiaa tosissaan, koska poika ei häiriköi muita eikä vaikuta opettajan työhön haittaavasti - ainoa kärsijä onkin poika itse. ADD-lapsilla tämä taitaa olla aika yleinen ongelma; koulunkäynti on turhan haastavaa ja hankalaa, läksyjen kanssa menee aikaa, tietoja ja taitoja jää oppimatta, jatkuvaa alisuoriutumista - mutta kun ei kerran häiritse muita lapsia eikä opettajaa, niin eipä sitten väliä.... Eipä kauheasti auta asiaa, kun välipalautteessa tai reissuvihossa vain kommentoidaan "yritä muistaa läksyt ja läksykirjat paremmin ja yritä pitää parempaa huolta koulutarvikkeista". Juu, yrityksen puuttestahan se vain on kiinni. Ihan niinkuin epileptikolle sanoittaisi, että yritä nyt olla sätkimättä ja purematta kieleesi ja CP-vammaiselle, että yrittäisit kävellä suorassa ja olla vääntelemättä kasvojasi. Tosi ammattitaitoa opelta.... No, meidän vanhempien pitää sitten yrittää sitäkin enemmän! 

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 11:09"]

Lääkitys.

Tosi epäsuosittua sanoa näin, mutta kaikki eivät pärjää ilman sitä ja varsinkaan ilman pitkäkestoista versiota.

[/quote]

haloo,  kyse ekaluokkalaisesta

[/quote]

Ja mitä sitten? Omani menee eskariin ja lääkitys alkaa pian. On pakko, koska muuten menee elämä penkin alle jatkossa. Älyä on, vaan ei keskittymiskykyä.

Tässä ketjussa on ollut todella hyviä neuvoja ja omakohtaisia, koettuja konsteja! Tosiaankin tällaisen lapsen ja nuoren kanssa täytyy yrittää säilyttää oma tyyneytensä. Toinen ei tee tahallaan sitä, että vielä 17-vuotiaanakin unohtelee miten asiat tehdään, unohtuu leikkuulaudan ääreen tuijottamaan eipää, asiat pitää tehdä tietyssä järjestyksessä...

Pää toimii eri tavalla kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Aikanaan erilaisuuttaan oppii kompensoimaan ja jopa hyödyntämään. Aistiherkkyys ja ajtusten näkeminen kuvina on rikkaus. Monella tasolla yhtäaikaa toimiva pää on kuin aarreaitta, se synnyttää muusikoita ja kirjailijoita, matikkaosaajia, innovaattoreita, poikkeuksellisen kiintoisia ihmisiä.

Täytyy tehdä valtavasti töitä, että lapsen ja nuoren itsetunto säilyy. Pitää kestää oma erilaisuutensa, mutta kestää myös se, ettei muu maailma ymmärrä. Pitää varoa kovasti sitä, ettei takertuisi alkoholiin tai muihin riippuvuutta aiheuttaviin, vaarallisiin "itsehoitokeinoihin".

Oma poikani täyttää pian 18v ja varoo todella maistamasta alkoholia ollenkaan. Tietää sen vaarat juuri itselleen. Hakee endorfiininsa ja välittäjäaineensa urheilemisesta. Toivon, että jaksaa elää niin.

Alunperin no:4

[quote author="Vierailija" time="04.04.2013 klo 20:29"]

Hei tsemppiä ap sulle ja muille saman asian kanssa painiville. Meitä taitaa olla aika paljon... Meillä on tokaluokkalainen lievästä/kohtalaisesta ADD-häiriöstä kärsivä poika. Läksyjentekopulmat on tuttuja, nyt onneksi vähän paremmin hallinnassa, toki läksyjen määrä on nyt varsin vähäinen. Kirjojen ja läksyjen lähes jokapäiväinen unohtelu, yhteisten ohjeiden kuuntelu ja oman toiminnan ohjaus haasteellisia, myös hitaasti kehittynyt motoriikka, kömpelyys, kehon hahmottamisen häiriö mukana, kuten monilla on. Itse on käyty neuropsykologin arviossa, kun koulusta tai kouluneuvolasta asiat ei oikein edenneet mihinkään. Opettaja ei tunnu oikein ottavan asiaa tosissaan, koska poika ei häiriköi muita eikä vaikuta opettajan työhön haittaavasti - ainoa kärsijä onkin poika itse. ADD-lapsilla tämä taitaa olla aika yleinen ongelma; koulunkäynti on turhan haastavaa ja hankalaa, läksyjen kanssa menee aikaa, tietoja ja taitoja jää oppimatta, jatkuvaa alisuoriutumista - mutta kun ei kerran häiritse muita lapsia eikä opettajaa, niin eipä sitten väliä.... Eipä kauheasti auta asiaa, kun välipalautteessa tai reissuvihossa vain kommentoidaan "yritä muistaa läksyt ja läksykirjat paremmin ja yritä pitää parempaa huolta koulutarvikkeista". Juu, yrityksen puuttestahan se vain on kiinni. Ihan niinkuin epileptikolle sanoittaisi, että yritä nyt olla sätkimättä ja purematta kieleesi ja CP-vammaiselle, että yrittäisit kävellä suorassa ja olla vääntelemättä kasvojasi. Tosi ammattitaitoa opelta.... No, meidän vanhempien pitää sitten yrittää sitäkin enemmän! 

[/quote]

ADD-lapsi saattaa myös hyötyä lääkityksestä. Mitä opettaja sinun mielestäsi voisi asialle tehdä?