tää päivä menee varmaan itkiessä..
kaukana asuva ystävä kysyi miten voin. Olen siis sairastanut vuosia masennusta. Nyt nousi taas piilotetut häpeän ym tunteet pintaan ja vollotan. Minkä sille voin että tällä hetkellä en pysty käymään töissä, tai että jään jumiin joihinkin asioihin ja mietin niitä. Etten ole kuin muut..
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Mainiota, että ystävä tekee juuri niin kuin on neuvottu eli on aidosti kiinnostunut, ja sinä käännät asian päälaelleen.
Tyypillistä.
Niin joo, ystävän olisi siis pitänyt vaan puhelimessa hehkuttaa omaa elämäänsä eikä kysellä sinulta mitään. Vai mitä??
syyllistäkää vain lisää. Ei ollut tarkoitus syyllistää ystävää, vain kun rupesin pohtimaan mitä kuuluu itselle niin rupesi itkettää, eli ei varmaan hyvää.
ap
Ei tarvitse olla kuin muut. Voi olla oma itsensä.
Leuka pystyyn ja kävelylle! Turhaa niitä asioita on päässä pyöritellä jos vain itkettää. Leskity johonkin mistä tulee hyvä olo :)
Periaatteessa mikään ei masenna mutta sitten tavallaan kaikki, oon liian herkkä.
Kommentoijat ei liene ikinä masennuksesta kuulleetkaan... ihan luonnollinen reaktio tuo on. Tunne. Kai teillä sentään tunteita on? Ei ne ole aina "loogisia". Eikä tuo reaktio tarkoita ettei ap arvostaisi välittävää ystäväänsä. Vain sen, että hänelle tuli tunne omasta "epäonnistumisesta" - lainausmerkit siksi että eihän se masennus mitään epäonnistumista ole vaan sairaus ja taatusti saa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi jne. Varsinkin kun asenne mielenterveysongelmiin on mitä on, vielä tänä päivänäkin...
Kasvata paksumpi nahka. Lopeta vellominen.
Oletko hakeunut apua mielenterveyteesi ap?
Vierailija kirjoitti:
Kommentoijat ei liene ikinä masennuksesta kuulleetkaan... ihan luonnollinen reaktio tuo on. Tunne. Kai teillä sentään tunteita on? Ei ne ole aina "loogisia". Eikä tuo reaktio tarkoita ettei ap arvostaisi välittävää ystäväänsä. Vain sen, että hänelle tuli tunne omasta "epäonnistumisesta" - lainausmerkit siksi että eihän se masennus mitään epäonnistumista ole vaan sairaus ja taatusti saa ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi jne. Varsinkin kun asenne mielenterveysongelmiin on mitä on, vielä tänä päivänäkin...
tää!!!!
ap
Riittää, kun olet vain oma itsesi. Siinä on jo kylliksi. Jaksatko lähteä ulos, kuuntelemaan kun linnun laulavat ja pitävät konserttia juuri sulle.
Vierailija kirjoitti:
Oletko hakeunut apua mielenterveyteesi ap?
oon avun piirissä, kiitos vaan
ap
Masentuneelle pienet asiat voi olla katastrofeja, eikä sille oikein mitään voi. Masennus on nimittäin oikeasti sairaus. Itsessänikin on mm. tätä piirrettä ja epäilen kärsiväni masennuksesta parin muun mielenterveyspuolen ongelman lisäksi.
Ap, itke itkusi, jos itkettää. Ehkä se helpottaa lopulta. Helpottaako kevään tulo ja lisääntyvä valo oloasi yhtään? Monilla pimeys pahentaa masennusta.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa mikään ei masenna mutta sitten tavallaan kaikki, oon liian herkkä.
mikään ei masenna ja silti olet sairauslomalla masennuksen takia? Miksi ihmeessä, vai laiskottaako enemmän kuin masentaa,,,
Siskollani diagnosoitu vaikea masennus jo vuosia sitten. Viime kesänä oli ensimmäistä kertaa masennuksen takia pari kuukautta saikulla, sen jälkeen käynyt taas töissä normaalisti.
Minä itse sairastan masennusta, enkä millään jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka rutisevat omasta masennuksestaan. Ja sitäpaitsi masentunutta ei ymmärrä muut kuin toiset masentuneet ja "ammattiauttajat".
Omia sairauksia ei pidä kaataa muitten niskaan!!!!!!
Mainiota, että ystävä tekee juuri niin kuin on neuvottu eli on aidosti kiinnostunut, ja sinä käännät asian päälaelleen.