Onko perinnön jakoon pakko mennä?
Olen katkaissut välini perheeseeni jo vuosia sitten, syynä minuun vuosia kohdistunut väkivalta, henkinen myös, äitini alkoholismi, narsismi ja muita monia syitä tähän oli.
Kun isoäitini kuolee, onko minun pakko mennä perinnön jakoon? Saanko edes tietoa kuolemasta, kun minulla on tiedot salaisia ja olen muuttanut nimeni, sekä paikkakuntaa olen vaihtanut. Jos en mene, saanko tiedon jos isoäiti on testamentannut minulle jotakin?
Entä kun äitini kuolee? Saanko tiedon kuolemasta? Voidaanko minut pakottaa noihin kumpaankaan?
En tahdo nähdä perhettäni enää koskaan, en ihmettelisi, vaikka tuolla kävisi taas jotakin fyysistä, koska olen heidät kehdannut hylätä. En ole perinnön perään, voin sen hyvin antaa olla, jos sen takia pitäisi nähdä perheeni.
Entä voidaanko minua vaatia esim. järjestämään äitini hautajaisia? Muita lapsia hänellä myös on minun lisäkseni.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
En ole tosiaan kärkkymässä perintöä, vaan haluan selvittää asioita hyvissä ajoin. Mieluummin kieltäydyn siitä kuin joudun tapaamaan perheeni.
Minulla on kyllä lapsia, vaikuttaako se asiaan jotenkin?
ap
Vaikuttaa. Jos luovut perinnöstäsi, se menee lapsillesi. Alaikäisten lasten puolesta ei pysty luopumaan perinnöstä.
Minä en kyllä itse kuvittelisi mitään perintöjä saavani, mikäli ei ole yhteyksiä mummoon ollut.
Jos isoäitini on jotain minulle jättänyt, se on todennäköisesti rahaa, puhui joskus että on kaikille lapsenlapsilleen perustanut omat tilit, jotka jättää meille kun hänestä aika jättää. Siksi mietin perinnöstä kieltäytymistä, jos joutuisin itse menemään paikan päälle ja tekemisiin perheeni kanssa, pelkään fyysistä kahnausta, vaikka olisi henkinenkin puoli yhtä paha, kun olen vihdoin edes jonkinlaisessa kunnossa.
Hyvä tietää, että itse minun ei tarvitse paikalle mennä. Saako perheeni tietää nykyiset tietoni, esim. osoitteen, paikkakunnan, puhelinnumeron tai uuden nimeni perinnön jaon yhteydessä?
Tuota(kaan) en tiennyt, että perintö siirtyy lapsilleni, jos itse siitä kieltäydyn. Pienempi paha on varmaan sitten itse ottaa perintö vastaan. Jos saisinkin osuuden jostain mökistä (jollainen mummollani myös on), niin voinhan myydä oman osuuteni pois?
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä itse kuvittelisi mitään perintöjä saavani, mikäli ei ole yhteyksiä mummoon ollut.
En odota mitään saavani, mutta koska mahdollisuus on, haluan selvittää asioita etukäteen. Vaikein paikka minulla olikin välien katkaisussa jättää myös isoäiti taakseni. Hän oli minulle tärkeä, mutta on sitä ikäluokkaa, että kyllä pitää olla väleissä ja sopia, ei nähnyt kenessäkään mitään pahaa eikä uskonut kenestäkään pahaa. Muutamia asioita joita kerroin äitini minulle tehneen, ei uskonut, pahimmista en kertonut ettei järkyttyisi liikaa, vanha kun jo oli.
ap
Jos saat perintösi osuutena mökistä, voit kyllä periaatteessa myydä osuutesi pois. Toinen juttu on sitten se, löytyykö ketään, joka haluaa ostaa osuutesi. On kuitenkin vaikea uskoa, että isoätisi olisi testamentannut sinulle osuuden mökistä, jos hän kerran tietää, että et ole tekemusessä muun perheen kanssa.
Voi kyllä olla vaikeaa saada perintöä vastaanotetuksi ilman, että perheesi ei saisi tietää uutta nimeäsi. Suosittelen, että kysyt neuvoa lakimieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tosiaan kärkkymässä perintöä, vaan haluan selvittää asioita hyvissä ajoin. Mieluummin kieltäydyn siitä kuin joudun tapaamaan perheeni.
Minulla on kyllä lapsia, vaikuttaako se asiaan jotenkin?
ap
Vaikuttaa. Jos luovut perinnöstäsi, se menee lapsillesi. Alaikäisten lasten puolesta ei pysty luopumaan perinnöstä.
Ei vaikuta. Testamentilla saatava perintö ei siirry seuraavalle sukupolvelle, jos perinnöstä kieltäytyy. Vain rintaperillisen saamalle perinnölle käy niin, että siitä kieltäytyminen siirtää perinnön seuraaville.
Mieti sitten, jos ja kun joku ottaa yhteyttä. Turha etukäteen murehtia.
Vierailija kirjoitti:
Jos isoäitini on jotain minulle jättänyt, se on todennäköisesti rahaa, puhui joskus että on kaikille lapsenlapsilleen perustanut omat tilit, jotka jättää meille kun hänestä aika jättää. Siksi mietin perinnöstä kieltäytymistä, jos joutuisin itse menemään paikan päälle ja tekemisiin perheeni kanssa, pelkään fyysistä kahnausta, vaikka olisi henkinenkin puoli yhtä paha, kun olen vihdoin edes jonkinlaisessa kunnossa.
Hyvä tietää, että itse minun ei tarvitse paikalle mennä. Saako perheeni tietää nykyiset tietoni, esim. osoitteen, paikkakunnan, puhelinnumeron tai uuden nimeni perinnön jaon yhteydessä?
Tuota(kaan) en tiennyt, että perintö siirtyy lapsilleni, jos itse siitä kieltäydyn. Pienempi paha on varmaan sitten itse ottaa perintö vastaan. Jos saisinkin osuuden jostain mökistä (jollainen mummollani myös on), niin voinhan myydä oman osuuteni pois?
ap
Kyllä perhe saa tietosi, ne tulevat jakokirjaan. Jos sinulla on turvakielto, osaat toki kertoa osoitteeksi maistraatin tms.
Testamentattu perintö ei siirry lapsillesi kieltäytymisen jälkeen, vain rintaperillisten saamat perinnöt siirtyvät.
Vierailija kirjoitti:
Jos isoäitini on jotain minulle jättänyt, se on todennäköisesti rahaa, puhui joskus että on kaikille lapsenlapsilleen perustanut omat tilit, jotka jättää meille kun hänestä aika jättää. Siksi mietin perinnöstä kieltäytymistä, jos joutuisin itse menemään paikan päälle ja tekemisiin perheeni kanssa, pelkään fyysistä kahnausta, vaikka olisi henkinenkin puoli yhtä paha, kun olen vihdoin edes jonkinlaisessa kunnossa.
Hyvä tietää, että itse minun ei tarvitse paikalle mennä. Saako perheeni tietää nykyiset tietoni, esim. osoitteen, paikkakunnan, puhelinnumeron tai uuden nimeni perinnön jaon yhteydessä?
Tuota(kaan) en tiennyt, että perintö siirtyy lapsilleni, jos itse siitä kieltäydyn. Pienempi paha on varmaan sitten itse ottaa perintö vastaan. Jos saisinkin osuuden jostain mökistä (jollainen mummollani myös on), niin voinhan myydä oman osuuteni pois?
ap
Jos tili on sun nimissä se on sun nimissä jo
Jos kieltäydyt perinnöstä se siirtyy lapsillesi eli sinun pitää olla jaossa mukana kuitenkin. Lasten puolesta ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin vielä kysyä, että hoitaako joku virkaihminen aina nämä testamentit? Vai voiko se olla joku perheestäni, jota kautta sitten saa tietoni selville?
ap
Testamentin hoitaa se, joka on saanut asian tehtäväkseen. Yleensä monimutkaisissa tapauksissa se on pankin lakimies, mutta voi se olla vaikka enosi. Perheesi saa tietosi selville, kun isoäitisi ja jälkeläistensä virkatodistuksia haetaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos kieltäydyt perinnöstä se siirtyy lapsillesi eli sinun pitää olla jaossa mukana kuitenkin. Lasten puolesta ei voi kieltäytyä perinnöstä.
Testamentattu perintö ei siirry lapsille, kun perinnöstä kieltäytyy.
Outoa antaa lisää rahaa niille, joita eniten inhoaa. Mä ottaisin kyllä testamentista omani.
Kiitoksia vastauksista, tottakai kysyn apua virkamiehiltä jos ja kun aika koittaa, mutta yritin hieman ymmärtää näitä asioita etukäteen.
Turvakieltoa minulla ei ole, joten saavat sitten tietoni selville, kuten pelkäsinkin.
Mieluummin annan inhoamilleni ihmisille lisää rahaa, kuin tapaan heidät. Jos se siirtyy lapsilleni kieltäydyttyäni, sitten tottakai otan sen vastaan, jotta lapsiani en sotke asiaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia vastauksista, tottakai kysyn apua virkamiehiltä jos ja kun aika koittaa, mutta yritin hieman ymmärtää näitä asioita etukäteen.
Turvakieltoa minulla ei ole, joten saavat sitten tietoni selville, kuten pelkäsinkin.
Mieluummin annan inhoamilleni ihmisille lisää rahaa, kuin tapaan heidät. Jos se siirtyy lapsilleni kieltäydyttyäni, sitten tottakai otan sen vastaan, jotta lapsiani en sotke asiaan.
ap
Ei sinun tarvitse heitä tavata, mutta perukirjaan tulevat nimesi ja osoitetietosi, vaikka kieltäytyisit perinnöstä. Sitä et pysty estämään paitsi turvakiellolla, mutta sitä ei kovin helposti saa oikeudesta (lähestymiskielto, hengenvaara perusteena). Perinnöstä kieltäytyminen on turhaa, sillä et voi estää perukirjan tekemistä ja yhteydenottoa, koska kieltäytymisestä tulee tieto perukirjaan. Sinuun otetaan yhteyttä, jos perukirja tehdään lain mukaan oikein. Sekin on tietysti mahdollista, että joku sukulaisesi tekee perukirjan eikä lainvastaisesti mainitse sinua perukirjassa ollenkaan. Perukirjojahan ei kukaan sen kummemmin tarkista, ellei kukaan tee moitekannetta tai muuten nosta meteliä asiasta.
Palkkaa lakimies edustamaan sinua, ohjaa kaikki soitot ja asiaan liittyvät jutut sinne. Sitten voit ottaa uuden salaisen puhelinnumeron, kun asia on hoidettu. Jos aikaa on kulunut paljon, he varmasti uskovat jo, että et halua olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun vastasitte! En ole koskaan joutunut tuollaista miettimään, mutta isoäiti alkaa olemaan päiviensä päässä, joten tuli tämä nyt mieleen, olen aika kujalla näissä asioissa.
En tiennytkään tuollaisesta valtakirjasta mitään, pitääkö se tehdä jonkun virkamiehen kanssa, ja jos, niin kenen? Lakimiehen varmaan? Käykö valtuutetuksi esim. ystävä, aviomies, vaikka naapuri?
Perinnöstä kieltäydyn tietenkin, jos muuten joudun olemaan tekemisissä perheeni kanssa, mikään raha ei ole mielenterveyteni arvoinen, jonka olen kovalla työllä saanut edes jonkinlaiseen kuntoon.
ap
Onko isoäidilläsi testamentti? Ei isovanhemmilta peritä mitään automaattisesti, joten ei sinne perukirjoitukseen (ei ole mikään perinnönjako) ole mitään syytä mennä. Äitisi tapauksessa voi vain tehdä paperin, jossa kieltäytyy perinnöstä (ohjeet löytyy ihan netistä) ja sitten lähettää se pesänhoitajalle. Eli mihinkään ei tarvitse itse mennä paikalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos saat perintösi osuutena mökistä, voit kyllä periaatteessa myydä osuutesi pois. Toinen juttu on sitten se, löytyykö ketään, joka haluaa ostaa osuutesi. On kuitenkin vaikea uskoa, että isoätisi olisi testamentannut sinulle osuuden mökistä, jos hän kerran tietää, että et ole tekemusessä muun perheen kanssa.
Voi kyllä olla vaikeaa saada perintöä vastaanotetuksi ilman, että perheesi ei saisi tietää uutta nimeäsi. Suosittelen, että kysyt neuvoa lakimieheltä.
Perukirjaan laitetaan nimi, henkilötunnus, osoite. Verottajan kun täytyy tietää kuka sitä perintöä on saamassa. Hiukan alkaa kuulostaa provolta . Eihän nyt kukaan voi olla niin tyhmä, että kuvittelee saavansa perintöä ilman henkilötietoja. Mitä kuvittelit, että siellä perukirjassa lukee? "Maija, lapsenlapsi" ei muuta?
Valtakirjalla hoituu. Olen ollut osallisena kolmessa perinnönjaossa ja yhteen vain niistä osallistuin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitoksia vastauksista, tottakai kysyn apua virkamiehiltä jos ja kun aika koittaa, mutta yritin hieman ymmärtää näitä asioita etukäteen.
Turvakieltoa minulla ei ole, joten saavat sitten tietoni selville, kuten pelkäsinkin.
Mieluummin annan inhoamilleni ihmisille lisää rahaa, kuin tapaan heidät. Jos se siirtyy lapsilleni kieltäydyttyäni, sitten tottakai otan sen vastaan, jotta lapsiani en sotke asiaan.
ap
Ei sinun tarvitse heitä tavata, mutta perukirjaan tulevat nimesi ja osoitetietosi, vaikka kieltäytyisit perinnöstä. Sitä et pysty estämään paitsi turvakiellolla, mutta sitä ei kovin helposti saa oikeudesta (lähestymiskielto, hengenvaara perusteena). Perinnöstä kieltäytyminen on turhaa, sillä et voi estää perukirjan tekemistä ja yhteydenottoa, koska kieltäytymisestä tulee tieto perukirjaan. Sinuun otetaan yhteyttä, jos perukirja tehdään lain mukaan oikein. Sekin on tietysti mahdollista, että joku sukulaisesi tekee perukirjan eikä lainvastaisesti mainitse sinua perukirjassa ollenkaan. Perukirjojahan ei kukaan sen kummemmin tarkista, ellei kukaan tee moitekannetta tai muuten nosta meteliä asiasta.
Palkkaa lakimies edustamaan sinua, ohjaa kaikki soitot ja asiaan liittyvät jutut sinne. Sitten voit ottaa uuden salaisen puhelinnumeron, kun asia on hoidettu. Jos aikaa on kulunut paljon, he varmasti uskovat jo, että et halua olla tekemisissä.
Itse asiassa kyllä tarkastaa. Pankit (ainkain isot kuten Osuuspankki, Nordea) haluavat nykyään perukirjan ja virkatodistukset ennen kuin suostuvat tekemään vainajan rahoille mitään. Lakimies katsoo ne ja melko varmasti huomaa, jos joku perillinen puuttuu.
Ei ole välttämättä mitään virkaihmistä, joka hoitaisi perunkirjoituksen ja perinnönjaon. Esim. joku vainajan lapsi voi hoitaa sen ihan itse, jos tämä sopii muille perillisille.
Suosittelen, että valtuutat valtakirjalka jonkun luotetun henkilön edustamaan sinua perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa. Jos isoäitisi on testamentannut esim. rahaa sinulle, ei sinun ole mitään järkeä kieltäytyä vastaanottamasta sitä. Kun valtuutat jonkun muun hoitamaan asian puolestasi, et joudu sen takua olemaan tekemissä perheesi kanssa.