Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko totta, että leski ei peri mitään?
21.03.2019 |
Vaan lapset perivät vainajan omaisuuden?
Olen aina luullut, että leski on yksi perijöistä. Eli jos lapsia on yksi, on kaksi perijää. Jos lapsia on kaksi, on kaksi perijää.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi:
Isäni siis kuoli. Hänellä on puolet asunnosta, jonkin verran rahaa tilillä, ja jonkin verran rahaa rahastoissa.
Äitini, leski, omistaa asunnosta puolet, ja hänellä on omat tilit ja omat rahastot.
Lisäksi äidilläni ja isällänion yhteinen säästötili. En tiedä summaa.
Onko perunkirjoitus yksinkertainen?
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.
Ei ole testamenttia.
Ja kun tasingosta puhutaan, niin tietääkseni leski on varakkaampi.
Pohdin vain, pitääkö palkata lakimies vai ei.... eräs suvussa on lakimies ja osaa neuvoa, mutta en ole häntä tavannut, jos perunkirjoitus on yksinkertainen, niin sitten osaamme.
Ap
Vaikuttaa hyvin simppeliltä. Meillä perunkirjoituksen teki ammattilainen, mutta muuten tuossa ei varmaan lakimiehiä tarvita.
Aina suosittelen lakimiehen tekevän perunkirjoituksen ja perinnönjaon. Itse asianajajaa, niin luulisi, että oma lehmä ojassa palkkiota ajatellen. Näin ei kuitenkaan. Me asianajajat joudutaan usein (onneksi vähenemässä määrin) sumplimaan osakkaiden itse tekemiä perukirjoja ja jakoja jostain vuosikymmenten takaa ja se sitten tulee maksamaan. Etsin Martta -tädin perukirjaa ja huomataan, että 20 vuotta sitten testamenttia ei oltukaan annettu tiedoksi ja omaisuus jaettu ja sitten aletaan uudestaan jakamaan.... Tuntiliksa juoksee.... Tai jaettu ja maksettu käteisellä osakkaille ja joku sanoo, ettei saanut mitään äitinsä jälkeen vuodelta -93, niin miten todistaa asia, jos perukirjakin puutteellinen ja jako tehty suullisesti.
Itse asianajaja ja isä on tosi huonossa kunnossa, olen itse sanonut kaikille (myös isälleni), että minä en papereita tee, jotta ei kenellekään tule jälkikäteen mieleen sanoa, että vedän asiat omalta kannaltani edulliseksi. Eli myös minä asianajajana annan toisen asianajan tehdä perukirjat ja -jaot, epäselvyyksien välttämiseksi, joten suosittelen myös maallikkojen antavan asiakirjat ammattilaisten tehtäviksi. Ainoa tapa ehkäistä epäselvyyksiä jatkossa.
F
Valitettavasti ammattilaisenkaan käyttö ei takaa mitään. Anopin perunkirjoituksen teki perhe- ja perintöasioihin erikoistunut varatuomari. Hän ei perukirjaa laatiessaan osannut ottaa huomioon edes sitä, että kun hyvää eläkettä saanut vainaja on kuollut toukokuussa, niin ihan varmasti on tulossa veronpalaituksia, jotka pitää kirjata perukirjaan.
Lasku oli kyllä yli kolme tonnia, vaikka kaikki tarvittavat paperit oli toimitettu lakimiehelle järjestyksessä eikä ollut mitään epäselvyyksiä tai riitoja. Luulisi, että sillä hinnalla saisi perukirjan, jossa ei olisi noin alkeellisia virheitä.
Perukirjoituksessa katsotaan kuolinhetlken tilanne. Miten ne mahdolliset veronpalautuksen tähän liittyvät? Yleensä niiden summaa ei erikseen kirjata, vaan verottaja ottaa ne huomioon maksuhetkellä.
Veronpalautukset liittyvät nimenomaan kuolinhetkeen. Veronpalautukset merkitään saataviksi (samoin kuin esim. velkasaatava). Veronpalautukset kohdistuvat ajallisesti siihen elinaikaan (yleensä palkka- tai eläketuloihin). Ne vain maksetaan jälkijättöisesti, joten ovat vainajan omaisuutta. Merkitään perukirjaan saatavina suurinpiirtein eli noin 500 euroa. Tämä siis jos vainaja kuollut loppuvuodesta yllättäen. Yleensä veronpalautukset luokkaa 20 - 100 (eläkeläisillä), mikä ei hetkauta perukirjaa suuntaan tai toiseen, joten niitä ei silloin saataviksikaan merkitä.
F
Etkö sinä kertonut jossain aikaisemmassa keskustelussa tehneesi lukuisia perukirjoja? Ymmärrätkö edes, että veronpalautukset ovat suurimmillaan yleensä silloin, jos vainaja on kuollut suunnilleen keskellä vuotta, koska tällöin veroprosentti on aivan liian suuri vuosituloihin nähden, mutta ennakonpidätyksiä on kuitenkin ehditty maksaa useita kuukausia? Puhutaan helposti useiden tuhansien veronpalautuksista.
Olen arviolta tehnyt noin 400 perunkirjoitusta. Näistä 400:sta on noin 10 perukirjaa, joissa veronpalautuksia tullut yllättäen yli 1000 euroa. Näissä tapauksissa on tehty sitten tietenkin täydennysperukirja, mikä tehdään kuukauden kuluessa veronpalautuspäätöksestä. Se toimitetaan verotoimistoon ja tilanne korjautuu. Yleensä tuossa vaiheessa ei ole vielä edes perintöveropäätöstä tehty, joten se ei vaikuta siihen. Jos on ehditty tehdä jo perinnönjako, niin siinäkään ei ole ongelmia syntynyt, sillä jako tehty jo ja siitä nähtävissä jakosuhteet, joten kyseinen jakokirja laaditaan veronpalautusten osalta samassa suhteessa.
Ei ongelmaa muuta kuin, että allekirjoitukset ja verotoimistoon täydennyksen toimittaminen.
Teet nyt ongelmaa asiasta, missä me ammattilaiset emme ongelmaa näe. Se vaan korjataan oikeaa tilannetta vastaavaksi.
F
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Mitäs jos sitä ei voida ottaa, eli jäljellä onkin 0 euroa? Jäädäänkö silloin velkaa?
Tai miten voidaan määritellä talon arvo enää kymmenien vuosien päästä, jos koko taloa ei vaikkapa ole enää olemassakaan? Nouseeko arvo mikäli asuinpaikasta onkin tullut kymmenissä vuosissa arvopaikka? Tai laskeeko jos päälle on rakennettu moottoritie.
Jos lesken kuoltua jäljellä ei ole mitään, jäävät ensin kuolleen puolison perilliset nuolemaan näppejään. Muussa tapauksessa perusoletus on se, että puolet lesken omaisuudesta menee ensin kuolleen puolison perillisille.
Mutta eihän se ole enää ensin kuolleen omaisuutta, vaan lesken, ja permyskaaren mukaanhan lapset perii, biologiset, tai muuten tunnustetut lapset, niin mitsen jotkut randomlapset yhtäkkiä voi alkaa perimään jotain kymmeniä vuosia sitten kuolleen vanhemman ex-puolisoa, jolla on ehkä uusi liitto ja uudet biologiset lapset sieltä.
Tätä mäkin vähän ihmettelen. Jos mulla on oma lapsi, ja miehellä oma. Olemme naimisissa, ja mieheni kuolee vuoden päästä. Mulle jää tuosta miehen kuolemasta 20 000e tasinkona ja miehen lapselle 20 000e perinnöksi. Kun mä sitten kuolen 30v myöhemmin, niin mun lapsi ei perikään mua kokonaan, vaan miehen lapsi myös? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Tässä on nyt puhuttu perinnöistä silloin, kun avioparilla ei ole lapsia.
Ja silti koko ajan joku väittää että tasinko menee leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen lapsille :D
Kuka muka? En ole huomannut sellaista viestiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Mitäs jos sitä ei voida ottaa, eli jäljellä onkin 0 euroa? Jäädäänkö silloin velkaa?
Tai miten voidaan määritellä talon arvo enää kymmenien vuosien päästä, jos koko taloa ei vaikkapa ole enää olemassakaan? Nouseeko arvo mikäli asuinpaikasta onkin tullut kymmenissä vuosissa arvopaikka? Tai laskeeko jos päälle on rakennettu moottoritie.
Jos lesken kuoltua jäljellä ei ole mitään, jäävät ensin kuolleen puolison perilliset nuolemaan näppejään. Muussa tapauksessa perusoletus on se, että puolet lesken omaisuudesta menee ensin kuolleen puolison perillisille.
Mutta eihän se ole enää ensin kuolleen omaisuutta, vaan lesken, ja permyskaaren mukaanhan lapset perii, biologiset, tai muuten tunnustetut lapset, niin mitsen jotkut randomlapset yhtäkkiä voi alkaa perimään jotain kymmeniä vuosia sitten kuolleen vanhemman ex-puolisoa, jolla on ehkä uusi liitto ja uudet biologiset lapset sieltä.
Tätä mäkin vähän ihmettelen. Jos mulla on oma lapsi, ja miehellä oma. Olemme naimisissa, ja mieheni kuolee vuoden päästä. Mulle jää tuosta miehen kuolemasta 20 000e tasinkona ja miehen lapselle 20 000e perinnöksi. Kun mä sitten kuolen 30v myöhemmin, niin mun lapsi ei perikään mua kokonaan, vaan miehen lapsi myös? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Tässä on nyt puhuttu perinnöistä silloin, kun avioparilla ei ole lapsia.
Ja silti koko ajan joku väittää että tasinko menee leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen lapsille :D
Missä viestissä on muka väitetty näin? Minä en ole ainakaan nähnyt tässä ketjussa yhtään sellaista viestiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Kuka sellaista on väittänyt? On puhuttu perillisistä, jotka lapsettomalla kuolleella ovat vaimon jälkeen yleensä vanhemmat tai sisarukset tai sisarusten lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Ei täällä ole sellaista väitetty. Kysymys tilanteesta, jossa lapseton henkilö on kuollut, ja leski on perinyt häneltä 400 euroa. Leski on ostanut perinnöllään osakkeita, joiden arvo on lesken kuollessa miljoona. Tällöin tästä miljoonasta puolet kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille, esim. sisaruksille, jos vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsiahan ensiksi kùolleella puolisolla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Tätä mäkin vähän ihmettelen. Jos mulla on oma lapsi, ja miehellä oma. Olemme naimisissa, ja mieheni kuolee vuoden päästä. Mulle jää tuosta miehen kuolemasta 20 000e tasinkona ja miehen lapselle 20 000e perinnöksi. Kun mä sitten kuolen 30v myöhemmin, niin mun lapsi ei perikään mua kokonaan, vaan miehen lapsi myös? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Sinun lapsesi perii VAIN SINUT (ja isänsä).
Miehesi lapsi perii vain isänsä (ja äitinsä), ei sinua!
Mikä tässä on vaikea ymmärtää? Miehesi lapsi olisi perinyt isänsä silloin kun isä kuoli. Sinulle ei siis olisi ollut mitään omaa omaisuutta vaan ns. tuulenhuuhtomaperse miehesi kuollessa, jos sait puolet hänen omaisuudestaan tasinkona. Se on sen jälkeen sinun omaisuuttasi! Sitä ei peri ilman testamenttia kukaan muu kuin sinun omat perillisesi.
Millä logiikalla sinä vedit miehesi lapsen sinun perilliseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi:
Isäni siis kuoli. Hänellä on puolet asunnosta, jonkin verran rahaa tilillä, ja jonkin verran rahaa rahastoissa.
Äitini, leski, omistaa asunnosta puolet, ja hänellä on omat tilit ja omat rahastot.
Lisäksi äidilläni ja isällänion yhteinen säästötili. En tiedä summaa.
Onko perunkirjoitus yksinkertainen?
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.
Ei ole testamenttia.
Ja kun tasingosta puhutaan, niin tietääkseni leski on varakkaampi.
Pohdin vain, pitääkö palkata lakimies vai ei.... eräs suvussa on lakimies ja osaa neuvoa, mutta en ole häntä tavannut, jos perunkirjoitus on yksinkertainen, niin sitten osaamme.
Ap
Vaikuttaa hyvin simppeliltä. Meillä perunkirjoituksen teki ammattilainen, mutta muuten tuossa ei varmaan lakimiehiä tarvita.
Aina suosittelen lakimiehen tekevän perunkirjoituksen ja perinnönjaon. Itse asianajajaa, niin luulisi, että oma lehmä ojassa palkkiota ajatellen. Näin ei kuitenkaan. Me asianajajat joudutaan usein (onneksi vähenemässä määrin) sumplimaan osakkaiden itse tekemiä perukirjoja ja jakoja jostain vuosikymmenten takaa ja se sitten tulee maksamaan. Etsin Martta -tädin perukirjaa ja huomataan, että 20 vuotta sitten testamenttia ei oltukaan annettu tiedoksi ja omaisuus jaettu ja sitten aletaan uudestaan jakamaan.... Tuntiliksa juoksee.... Tai jaettu ja maksettu käteisellä osakkaille ja joku sanoo, ettei saanut mitään äitinsä jälkeen vuodelta -93, niin miten todistaa asia, jos perukirjakin puutteellinen ja jako tehty suullisesti.
Itse asianajaja ja isä on tosi huonossa kunnossa, olen itse sanonut kaikille (myös isälleni), että minä en papereita tee, jotta ei kenellekään tule jälkikäteen mieleen sanoa, että vedän asiat omalta kannaltani edulliseksi. Eli myös minä asianajajana annan toisen asianajan tehdä perukirjat ja -jaot, epäselvyyksien välttämiseksi, joten suosittelen myös maallikkojen antavan asiakirjat ammattilaisten tehtäviksi. Ainoa tapa ehkäistä epäselvyyksiä jatkossa.
F
Valitettavasti ammattilaisenkaan käyttö ei takaa mitään. Anopin perunkirjoituksen teki perhe- ja perintöasioihin erikoistunut varatuomari. Hän ei perukirjaa laatiessaan osannut ottaa huomioon edes sitä, että kun hyvää eläkettä saanut vainaja on kuollut toukokuussa, niin ihan varmasti on tulossa veronpalaituksia, jotka pitää kirjata perukirjaan.
Lasku oli kyllä yli kolme tonnia, vaikka kaikki tarvittavat paperit oli toimitettu lakimiehelle järjestyksessä eikä ollut mitään epäselvyyksiä tai riitoja. Luulisi, että sillä hinnalla saisi perukirjan, jossa ei olisi noin alkeellisia virheitä.
Perukirjoituksessa katsotaan kuolinhetlken tilanne. Miten ne mahdolliset veronpalautuksen tähän liittyvät? Yleensä niiden summaa ei erikseen kirjata, vaan verottaja ottaa ne huomioon maksuhetkellä.
Veronpalautukset liittyvät nimenomaan kuolinhetkeen. Veronpalautukset merkitään saataviksi (samoin kuin esim. velkasaatava). Veronpalautukset kohdistuvat ajallisesti siihen elinaikaan (yleensä palkka- tai eläketuloihin). Ne vain maksetaan jälkijättöisesti, joten ovat vainajan omaisuutta. Merkitään perukirjaan saatavina suurinpiirtein eli noin 500 euroa. Tämä siis jos vainaja kuollut loppuvuodesta yllättäen. Yleensä veronpalautukset luokkaa 20 - 100 (eläkeläisillä), mikä ei hetkauta perukirjaa suuntaan tai toiseen, joten niitä ei silloin saataviksikaan merkitä.
F
Etkö sinä kertonut jossain aikaisemmassa keskustelussa tehneesi lukuisia perukirjoja? Ymmärrätkö edes, että veronpalautukset ovat suurimmillaan yleensä silloin, jos vainaja on kuollut suunnilleen keskellä vuotta, koska tällöin veroprosentti on aivan liian suuri vuosituloihin nähden, mutta ennakonpidätyksiä on kuitenkin ehditty maksaa useita kuukausia? Puhutaan helposti useiden tuhansien veronpalautuksista.
Olen arviolta tehnyt noin 400 perunkirjoitusta. Näistä 400:sta on noin 10 perukirjaa, joissa veronpalautuksia tullut yllättäen yli 1000 euroa. Näissä tapauksissa on tehty sitten tietenkin täydennysperukirja, mikä tehdään kuukauden kuluessa veronpalautuspäätöksestä. Se toimitetaan verotoimistoon ja tilanne korjautuu. Yleensä tuossa vaiheessa ei ole vielä edes perintöveropäätöstä tehty, joten se ei vaikuta siihen. Jos on ehditty tehdä jo perinnönjako, niin siinäkään ei ole ongelmia syntynyt, sillä jako tehty jo ja siitä nähtävissä jakosuhteet, joten kyseinen jakokirja laaditaan veronpalautusten osalta samassa suhteessa.
Ei ongelmaa muuta kuin, että allekirjoitukset ja verotoimistoon täydennyksen toimittaminen.
Teet nyt ongelmaa asiasta, missä me ammattilaiset emme ongelmaa näe. Se vaan korjataan oikeaa tilannetta vastaavaksi.
F
Arvaapa vain, mitä korjaus tulee maksamaan, kun yksi kuolinpesän osakkaista on edunvalvonnassa, ja hänelle pitää hakea edunvalvojan sijainen (koska edunvalvojakin on saman kuolinpesän osakas), maksaa maistraatin maksut ja edunvalvojan sijaisen palkkiot? Ja kun korjata pitää perukirjan lisäksi ositus ja perinnönjakosopimus? Ymmärrän kyllä, että ammattilaisen mielestä tämä ei ole mikään ongelma, kun laskutus juoksee 270 euroa / tunti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Ei täällä ole sellaista väitetty. Kysymys tilanteesta, jossa lapseton henkilö on kuollut, ja leski on perinyt häneltä 400 euroa. Leski on ostanut perinnöllään osakkeita, joiden arvo on lesken kuollessa miljoona. Tällöin tästä miljoonasta puolet kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille, esim. sisaruksille, jos vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsiahan ensiksi kùolleella puolisolla ei ole.
Leski perii 3000euroa. 10 vuotta myöhemmin leski on kouluttautunut hyvin, ansaitsee hyvin ja nai erittäin varakkaan uuden puolison ilman avioehtoa. Syntyy lapsia. Lesken omaisuus kuollessa 300 000. Periikö exmiehen veli 1500e vai 150 000 e?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Ei täällä ole sellaista väitetty. Kysymys tilanteesta, jossa lapseton henkilö on kuollut, ja leski on perinyt häneltä 400 euroa. Leski on ostanut perinnöllään osakkeita, joiden arvo on lesken kuollessa miljoona. Tällöin tästä miljoonasta puolet kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille, esim. sisaruksille, jos vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsiahan ensiksi kùolleella puolisolla ei ole.
Mikä osuus tuosta perinnöstä on tasinkoa? Vai eikä tasinkoa lasketa, mikäli vainajalla ei ole lapsia, ja puoliso perii hänet kokonaan?
Lapsettoman avioparin tulisi aina tehdä testamentti, jotta omaisuus saadaan sinne, minne halutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Mitäs jos sitä ei voida ottaa, eli jäljellä onkin 0 euroa? Jäädäänkö silloin velkaa?
Tai miten voidaan määritellä talon arvo enää kymmenien vuosien päästä, jos koko taloa ei vaikkapa ole enää olemassakaan? Nouseeko arvo mikäli asuinpaikasta onkin tullut kymmenissä vuosissa arvopaikka? Tai laskeeko jos päälle on rakennettu moottoritie.
Jos lesken kuoltua jäljellä ei ole mitään, jäävät ensin kuolleen puolison perilliset nuolemaan näppejään. Muussa tapauksessa perusoletus on se, että puolet lesken omaisuudesta menee ensin kuolleen puolison perillisille.
Mutta eihän se ole enää ensin kuolleen omaisuutta, vaan lesken, ja permyskaaren mukaanhan lapset perii, biologiset, tai muuten tunnustetut lapset, niin mitsen jotkut randomlapset yhtäkkiä voi alkaa perimään jotain kymmeniä vuosia sitten kuolleen vanhemman ex-puolisoa, jolla on ehkä uusi liitto ja uudet biologiset lapset sieltä.
Tätä mäkin vähän ihmettelen. Jos mulla on oma lapsi, ja miehellä oma. Olemme naimisissa, ja mieheni kuolee vuoden päästä. Mulle jää tuosta miehen kuolemasta 20 000e tasinkona ja miehen lapselle 20 000e perinnöksi. Kun mä sitten kuolen 30v myöhemmin, niin mun lapsi ei perikään mua kokonaan, vaan miehen lapsi myös? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Tässä on nyt puhuttu perinnöistä silloin, kun avioparilla ei ole lapsia.
Ja silti koko ajan joku väittää että tasinko menee leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen lapsille :D
Ei vaan sinä itse sekoitat lesken saaman tasingon ja perinnön. Tässä rautalankamalli:
- Tasinko = raha, joka maksetaan köyhemmälle leskelle rikkaamman vainajan omaisuudesta varallisuuseron tasaamiseksi. Tämä on siis lesken ikiomaa omaisuutta, joka ei koskaan eikä missään tilanteessa mene ensin kuolleen perillisille ilman testamenttia!
- Perintö = lapsettomana kuolleen leskelle tuleva omaisuus täydellä omistusoikeudella. Sitä saa siis myydä ja käyttää miten tahtoo, mutta ei kuitenkaan saa loukata toissijaisten perillisten oikeuksia. Jos perintö hupenee kokonaan elämiseen niin sitten siitä ei jää enää ensin kuolleen perillisille, mutta ei voi mitään. Tämä on se omaisuus, joka menee toissijaisille perillisille lesken kuoltua. Kuten jo aiemmin mainittu, perusoletus on 1/2 lesken kuolinpesästä, ellei toisin osoiteta. Tavallista on jakaa ensin kuolleen osuus hänen perukirjansa mukaan varsinkin silloin, kun omaisuus on lesken toiminnan ansiosta lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Ei täällä ole sellaista väitetty. Kysymys tilanteesta, jossa lapseton henkilö on kuollut, ja leski on perinyt häneltä 400 euroa. Leski on ostanut perinnöllään osakkeita, joiden arvo on lesken kuollessa miljoona. Tällöin tästä miljoonasta puolet kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille, esim. sisaruksille, jos vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsiahan ensiksi kùolleella puolisolla ei ole.
Mikä osuus tuosta perinnöstä on tasinkoa? Vai eikä tasinkoa lasketa, mikäli vainajalla ei ole lapsia, ja puoliso perii hänet kokonaan?
Jos leski oli ensimmäisen puolison kuollessa varakkaampi, ei hän saa tasinkoa lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Ei ne talorahat ole mitään korvamerkittyjä "talorahoja", vaan sama osuus otetaan jääneestä omaisuudesta.
Mitäs jos sitä ei voida ottaa, eli jäljellä onkin 0 euroa? Jäädäänkö silloin velkaa?
Tai miten voidaan määritellä talon arvo enää kymmenien vuosien päästä, jos koko taloa ei vaikkapa ole enää olemassakaan? Nouseeko arvo mikäli asuinpaikasta onkin tullut kymmenissä vuosissa arvopaikka? Tai laskeeko jos päälle on rakennettu moottoritie.
Jos lesken kuoltua jäljellä ei ole mitään, jäävät ensin kuolleen puolison perilliset nuolemaan näppejään. Muussa tapauksessa perusoletus on se, että puolet lesken omaisuudesta menee ensin kuolleen puolison perillisille.
Mutta eihän se ole enää ensin kuolleen omaisuutta, vaan lesken, ja permyskaaren mukaanhan lapset perii, biologiset, tai muuten tunnustetut lapset, niin mitsen jotkut randomlapset yhtäkkiä voi alkaa perimään jotain kymmeniä vuosia sitten kuolleen vanhemman ex-puolisoa, jolla on ehkä uusi liitto ja uudet biologiset lapset sieltä.
Tätä mäkin vähän ihmettelen. Jos mulla on oma lapsi, ja miehellä oma. Olemme naimisissa, ja mieheni kuolee vuoden päästä. Mulle jää tuosta miehen kuolemasta 20 000e tasinkona ja miehen lapselle 20 000e perinnöksi. Kun mä sitten kuolen 30v myöhemmin, niin mun lapsi ei perikään mua kokonaan, vaan miehen lapsi myös? Eihän tuossa ole mitään järkeä?
Tässä on nyt puhuttu perinnöistä silloin, kun avioparilla ei ole lapsia.
Ja silti koko ajan joku väittää että tasinko menee leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen lapsille :D
Ei vaan sinä itse sekoitat lesken saaman tasingon ja perinnön. Tässä rautalankamalli:
- Tasinko = raha, joka maksetaan köyhemmälle leskelle rikkaamman vainajan omaisuudesta varallisuuseron tasaamiseksi. Tämä on siis lesken ikiomaa omaisuutta, joka ei koskaan eikä missään tilanteessa mene ensin kuolleen perillisille ilman testamenttia!
- Perintö = lapsettomana kuolleen leskelle tuleva omaisuus täydellä omistusoikeudella. Sitä saa siis myydä ja käyttää miten tahtoo, mutta ei kuitenkaan saa loukata toissijaisten perillisten oikeuksia. Jos perintö hupenee kokonaan elämiseen niin sitten siitä ei jää enää ensin kuolleen perillisille, mutta ei voi mitään. Tämä on se omaisuus, joka menee toissijaisille perillisille lesken kuoltua. Kuten jo aiemmin mainittu, perusoletus on 1/2 lesken kuolinpesästä, ellei toisin osoiteta. Tavallista on jakaa ensin kuolleen osuus hänen perukirjansa mukaan varsinkin silloin, kun omaisuus on lesken toiminnan ansiosta lisääntynyt.
Mutta peäsähän on jo kertaalleen jaettu, ja leski saanut perintönsä. Kyllähän tuon pitää olla sillä selvä, että peritty raha on omaa rahaa, ja se jätetään perinnöksi sille omalle lapselle, eikä muinoin kuolleen entisen puolison sukulaisille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Leski ei peri edes siinä tapauksessa, että ei ole lapsia. avioleski saa mahdollista tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta perimyskaareen ei leski kuulu ilman testamenttia. mikäli lapsettomalla vainajalla on esimerkiksi vanhemmat elossa, menee perintö vanhemmille, ei leskelle. toisinsanoen ensin katsotaan leskelle tuleva tasinko, sen jälkeen jäävä omaisuus menee ihan muulle taholle kuin leskelle.
Leski perii lapsettoman aviopuolisonsa.
Kun leskikin kuolee, niin ensiksi kuolleen vanhemmat/sisarukset saavat ensiksi kuolleen omaisuuden perintönä, mikäli vielä on jotain jäljellä.
Minä perin puolisoni, joka kuoli nuorena. Jäljelle jäi puolikas asunnosta. Olen sittemmin vaurastunut ja asuntoja on useampikin. Lisäksi minulla on uusi perhe, jossa lapsia. En todellakaan ole velkaa kenellekään edesmenneen sisarukselle.
Et ole velkaa, mutta he perivät silti sinulta mieheltäsi jääneen osuuden.
Minua kiinnostaa tämä.
MITEN ihmeessä voidaan osoittaa mikä tämä mieheltä jäänyt osuus on, enää vaikkapa 20v jälkeen? Jos mieheltä on jäänyt talo leskelle, jonka leski on sittemmin myynyt. Miten tuota voidaan enää saada kaivettua, että onko niitä talorahoja enää jäljellä kun tämä toinenkin osapuoli kuolee kymmenien vuosien päästä?
Perusoletus on se, että lesken kuollessa puolet hänen omaisuudestaan on ensimmäiseltä puolisolta saatua. Jos leski on omilla ansioillaan kasvattanut omaisuuttaan selvästi puolison kuoleman jälkeen, on lesken omien perillisten tehtävä osoittaa, että omaisuuden kasvu on ollut lesken ansiota.
Näkeehän sen vanhasta perunkirjasta mitä omaisuutta on ollut olemassa silloin kun puolisoista ensimmäinen on kuollut.
Joo, mutta aina asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Jos leski on myynyt puolisoltaan perintönä saamansa asunnon ja ostanut saamillaan rahoilla osakkeita, joiden arvo on kasvanut satakertaiseksi, kuuluu lesken kuoltua puolet osakkeiden arvosta ensin kuolleen puolison perillisille. Mutta entä sitten, jos ei olekaan tietoa, onko leski ostanut osakkeet perinnöstä saaduilla rahoilla vai omilla palkkatuloillaan?
Tätä itsekin ajoin takaa. JA jos ensiksi kuolleen rahat, joilla osakkeet on ostettu, on ollut vaikkapa 400e, ja lopulta osakkeiden arvo 40v päästä on miljoonan, niin maksetaanko ensiksi kuolleen perillisille vain se alkuperäinen 400 e , vai jaetaanko miljoonasta puolet ?
T: aiemmin kommentoinut.
Puolet miljoonasta kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille.
Miksi näin? Tasinkohan on lesken omaa rahaa, eikä perintöä.
Nyt ei ollutkaan kysymyksessä tasinko, vaan lesken lapsettomalta puolisolta saama perintö.
No miksi sitten väitätte että miljoonasta puolet menee ensin kuolleen lapsille?
Ei täällä ole sellaista väitetty. Kysymys tilanteesta, jossa lapseton henkilö on kuollut, ja leski on perinyt häneltä 400 euroa. Leski on ostanut perinnöllään osakkeita, joiden arvo on lesken kuollessa miljoona. Tällöin tästä miljoonasta puolet kuuluu ensin kuolleen puolison perillisille, esim. sisaruksille, jos vanhemmat ovat jo kuolleet. Lapsiahan ensiksi kùolleella puolisolla ei ole.
Mikä osuus tuosta perinnöstä on tasinkoa? Vai eikä tasinkoa lasketa, mikäli vainajalla ei ole lapsia, ja puoliso perii hänet kokonaan?
Jos leski oli ensimmäisen puolison kuollessa varakkaampi, ei hän saa tasinkoa lainkaan.
Mutta sitähän en kysynyt, vaan sitä että maksetaanko lapsettoman kuollessa kuitenkin tasinko(mikäli kriteerit täyttyy, tietenkin), ja sen päälle sitten loput vainajan rahoista perintönä? Jos kerran tasinko on lesken omaa rahaa, mutta perintö vain lainassa hänellä kunnes menee lesken kuollessa mihene muille sukulaisille. Että saako leski jättää tasinko-osuuden omalle lapselleen, vai käsitelläänkö koko rahasummaa perintö-nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Leski perii vain siinä tapauksessa, että vainaja on lapseton (tai jos vainaja on tehnyt testamentin ja tällöin puoliso saa max. puolet, koska toinen puoli eli lakiosa menee lapsille).
Lakiosa ei automaattisesti "mene" lapsille. Lasten pitää vaatia sitä. Muussa tapauksessa jos leskelle on testamentattu omaisuus, se myös hänelle menee.
Mun äitini peri tällä tavalla isäni. Lisäksi hän kehtasi vaatia, että minä ja sisarukseni oltais maksettu hänelle langenneet perintöverot. Emme maksaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi:
Isäni siis kuoli. Hänellä on puolet asunnosta, jonkin verran rahaa tilillä, ja jonkin verran rahaa rahastoissa.
Äitini, leski, omistaa asunnosta puolet, ja hänellä on omat tilit ja omat rahastot.
Lisäksi äidilläni ja isällänion yhteinen säästötili. En tiedä summaa.
Onko perunkirjoitus yksinkertainen?
Melko. Asunto periytyy lapsille puoliksi, mutta se jää lesken käyttöön tämän loppuelämäksi lesken niin halutessa. Muu isän omaisuus tulee lapsille. Perintövero lasketaan kaikesta tuosta, mutta leski on asunnossa rasitteena, eli verot ovat pienet.
Tietysti jos on testamentti tilanne on toinen.
Ei ole testamenttia.
Ja kun tasingosta puhutaan, niin tietääkseni leski on varakkaampi.
Pohdin vain, pitääkö palkata lakimies vai ei.... eräs suvussa on lakimies ja osaa neuvoa, mutta en ole häntä tavannut, jos perunkirjoitus on yksinkertainen, niin sitten osaamme.
Ap
Vaikuttaa hyvin simppeliltä. Meillä perunkirjoituksen teki ammattilainen, mutta muuten tuossa ei varmaan lakimiehiä tarvita.
Aina suosittelen lakimiehen tekevän perunkirjoituksen ja perinnönjaon. Itse asianajajaa, niin luulisi, että oma lehmä ojassa palkkiota ajatellen. Näin ei kuitenkaan. Me asianajajat joudutaan usein (onneksi vähenemässä määrin) sumplimaan osakkaiden itse tekemiä perukirjoja ja jakoja jostain vuosikymmenten takaa ja se sitten tulee maksamaan. Etsin Martta -tädin perukirjaa ja huomataan, että 20 vuotta sitten testamenttia ei oltukaan annettu tiedoksi ja omaisuus jaettu ja sitten aletaan uudestaan jakamaan.... Tuntiliksa juoksee.... Tai jaettu ja maksettu käteisellä osakkaille ja joku sanoo, ettei saanut mitään äitinsä jälkeen vuodelta -93, niin miten todistaa asia, jos perukirjakin puutteellinen ja jako tehty suullisesti.
Itse asianajaja ja isä on tosi huonossa kunnossa, olen itse sanonut kaikille (myös isälleni), että minä en papereita tee, jotta ei kenellekään tule jälkikäteen mieleen sanoa, että vedän asiat omalta kannaltani edulliseksi. Eli myös minä asianajajana annan toisen asianajan tehdä perukirjat ja -jaot, epäselvyyksien välttämiseksi, joten suosittelen myös maallikkojen antavan asiakirjat ammattilaisten tehtäviksi. Ainoa tapa ehkäistä epäselvyyksiä jatkossa.
F
Valitettavasti ammattilaisenkaan käyttö ei takaa mitään. Anopin perunkirjoituksen teki perhe- ja perintöasioihin erikoistunut varatuomari. Hän ei perukirjaa laatiessaan osannut ottaa huomioon edes sitä, että kun hyvää eläkettä saanut vainaja on kuollut toukokuussa, niin ihan varmasti on tulossa veronpalaituksia, jotka pitää kirjata perukirjaan.
Lasku oli kyllä yli kolme tonnia, vaikka kaikki tarvittavat paperit oli toimitettu lakimiehelle järjestyksessä eikä ollut mitään epäselvyyksiä tai riitoja. Luulisi, että sillä hinnalla saisi perukirjan, jossa ei olisi noin alkeellisia virheitä.
Perukirjoituksessa katsotaan kuolinhetlken tilanne. Miten ne mahdolliset veronpalautuksen tähän liittyvät? Yleensä niiden summaa ei erikseen kirjata, vaan verottaja ottaa ne huomioon maksuhetkellä.
Veronpalautukset liittyvät nimenomaan kuolinhetkeen. Veronpalautukset merkitään saataviksi (samoin kuin esim. velkasaatava). Veronpalautukset kohdistuvat ajallisesti siihen elinaikaan (yleensä palkka- tai eläketuloihin). Ne vain maksetaan jälkijättöisesti, joten ovat vainajan omaisuutta. Merkitään perukirjaan saatavina suurinpiirtein eli noin 500 euroa. Tämä siis jos vainaja kuollut loppuvuodesta yllättäen. Yleensä veronpalautukset luokkaa 20 - 100 (eläkeläisillä), mikä ei hetkauta perukirjaa suuntaan tai toiseen, joten niitä ei silloin saataviksikaan merkitä.
F
Etkö sinä kertonut jossain aikaisemmassa keskustelussa tehneesi lukuisia perukirjoja? Ymmärrätkö edes, että veronpalautukset ovat suurimmillaan yleensä silloin, jos vainaja on kuollut suunnilleen keskellä vuotta, koska tällöin veroprosentti on aivan liian suuri vuosituloihin nähden, mutta ennakonpidätyksiä on kuitenkin ehditty maksaa useita kuukausia? Puhutaan helposti useiden tuhansien veronpalautuksista.
Olen arviolta tehnyt noin 400 perunkirjoitusta. Näistä 400:sta on noin 10 perukirjaa, joissa veronpalautuksia tullut yllättäen yli 1000 euroa. Näissä tapauksissa on tehty sitten tietenkin täydennysperukirja, mikä tehdään kuukauden kuluessa veronpalautuspäätöksestä. Se toimitetaan verotoimistoon ja tilanne korjautuu. Yleensä tuossa vaiheessa ei ole vielä edes perintöveropäätöstä tehty, joten se ei vaikuta siihen. Jos on ehditty tehdä jo perinnönjako, niin siinäkään ei ole ongelmia syntynyt, sillä jako tehty jo ja siitä nähtävissä jakosuhteet, joten kyseinen jakokirja laaditaan veronpalautusten osalta samassa suhteessa.
Ei ongelmaa muuta kuin, että allekirjoitukset ja verotoimistoon täydennyksen toimittaminen.
Teet nyt ongelmaa asiasta, missä me ammattilaiset emme ongelmaa näe. Se vaan korjataan oikeaa tilannetta vastaavaksi.
F
Joko teet vain todella pienituloisten henkilöiden perunkirjoituksia tai sitten vainajan omaiset eivät ole kertoneet sinulle kuolinpesälle perunkirjoituksen jälkeen tulleista veronpalautuksista. Jo 1500 euron kuukausieläkkeestä tulee yli tonni veronpalautuksia, jos eläkeläinen kuolee kesäkuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On leski saa tasinkoa. Jos vainajan omaisuus on 500000 e ja lesken omaisuus on 100000 e, niin leski saa vainajalta 150000 tasinkoa. Lapset peri yhteensä 250000 e.
Kenelle se 100 000 annetaan?
No pitäähän lakimiehen oma osuutensa noin vaativasta pesästä saada :D
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitähän en kysynyt, vaan sitä että maksetaanko lapsettoman kuollessa kuitenkin tasinko(mikäli kriteerit täyttyy, tietenkin), ja sen päälle sitten loput vainajan rahoista perintönä? Jos kerran tasinko on lesken omaa rahaa, mutta perintö vain lainassa hänellä kunnes menee lesken kuollessa mihene muille sukulaisille. Että saako leski jättää tasinko-osuuden omalle lapselleen, vai käsitelläänkö koko rahasummaa perintö-nimellä.
Kyllä se tasinko otetaan huomioon ihan samalla tavalla kuin silloin kun avioparilla on lapsia.
Ja juuri siitä syystä, jos on avioehto, se kannattaa tehdä niin että se ei ole voimassa silloin kun avioliitto purkautuu toisen osapuolen kuolemaan, vaan ainoastaan silloin kun avioliitto purkautuu avioeroon.
Esim. minulla on omaisuutta noin 400 000 euroa, miehelläni noin 800 000 euroa. Meillä on avioehto, jossa on tuo lauseke. Meillä ei ole kummallakaan rintaperillisiä.
Jos mieheni kuolee ensin, yhteenlaskettu omaisuutemme on 1 200 000 euroa. Saan ensin tasinkoa 200 000 euroa (tasingosta en maksa mitään veroja). Sitten saan 600 000 euroa perintöä. Maksan siitä perintöverot.
Jos avioehtomme olisi voimassa myös liiton purkautuessa kuolemaan, saisin koko tuon 800 000 euroa perintönä. En ole tarkistanut laskurista, mutta oletan että ero perintöveron määrässä on ainakin jonkinmoinen. Kyllä nekin rahat mieluummin itse käytän kuin annan verottajalle.
Jos minä kuolen ensin, tuolla ei ole mitään merkitystä koska mieheni on varakkaampi, ja perii koko omaisuuteni. Ei siis saa tasinkoa ollenkaan.
Alue: Aihe vapaa
Ja silti koko ajan joku väittää että tasinko menee leskenkin kuoltua ensiksi kuolleen lapsille :D