Muita maatilalla tai muuten toisen lapsuudenkodissa asuvia pareja? Miten kestätte?
Asun miehen maatilalla ja alan olla totaalisen kypsä sukulaisiin. Kaikki pitäisi säilyttää ennallaan, suvun pitäisi saada tulla kuin kotiinsa ja saada hakea joskus heille luvattua mutta unohtunutta tavaraa.
Kommentit (23)
Kysytäänpä toisin päin, kun suvusta tätäkin löytyy... Onko kuinka yleistä että isovanhempien/vanhempien tupaa käytetään varastona? Siis ostetaan itselle krääsää ja vaatetta, joka ei olekaan mieluista, ja sitten pienten lahjojen muodossa dumpataan vahinko muiden harteille?
Tuota aikanaan oli, ja perinnönjako muuttuikin sitten mielenkiintoiseksi, kun tavaroiden tuoja ei niitä itselleen halunnut, mutta hävittääkään ei olisi saanut, kun "nehän oli mummon, ja eikö muka ihmisillä ole käyttöä näille?"
Rajat on laitettava ja pidettävä, juu. Kyllä tuostakin aikanaan selvittiin, mutta onko tällainen Hamstraus By Proxy kuinka yleistä toimintaa? Ja kuinka olette asian selvittäneet?
Kuinkahan monta kertaa on käynyt niin, että kun olen löytänyt jonkun hienon tavaran ja ottanut sen käyttöön sellaisenaan tai tuunattuna, joku on yllättäen muistanut omistavansa sen. Ei kyllä käynyt mielessäkään antaa pois vaikka lipastoa, mitä olin kunnostanut yli kuukauden.
Joo, niin tuttua. Koko suku antaa "hyviä" ohjeita. Tekemäämme remonttia haukutaan. Mummon pitäisi saada hoitaa meidän lapset, koska hänkin on antanut mummon hoitaa. Joopa joo, maailma muuttuu. Mieheni on maanviljelijä, minä en. Lapset ovat päiväkodissa työpäiväni ajan. Ei vaan mene jakeluun. Samoin se, että meille ei tarvi tulla päivittäin kylään ja kun olemme poissa kukaan EI käy siivoamassa meillä. Aina välillä menee hermo, kun samoista asioista saa vääntää jatkuvasti.