Elokuiset Huhtikuussa

Mullakin taas ollu pitkä tauko täällä käymisestä! Täytyy nyt yrittää taas käydä vähän useemmin :)

Saitteko jo 5times tietää uudesta asunnosta? Toivottavasti saitte/saatte sen!!!! Voi että miten ihanaa oliskin muuttaa omakotitaloon! Me asutaan rivarissa ja kun ens vuoden alussa tulee tässä asumista kaks vuotta täyteen, niin sitten voi alkaa pikkuhiljaa ihan tosissaan kattelemaan omakotitaloa :) (mä kattelen jatkuvasti myynnissä olevia taloja, vaikka vielä ei kyllä kannata myydä tätä nykyistä kämppää ennen kun on se kaks vuotta asuttu). 

Mä hain viikko sitten äitiyspakkauksen ja voi että miten ihania vaatteita siellä oli!! Kaikki on jo pesty ja laitettu paikoillensa :) Vauvalla on kyllä niin paljon vaatteita ettei kerkee niitä kaikkia käyttämään ellen vaihda sille monta kertaa päivässä vaatteita :D :D

Mulla oli perjantaina taas ultra, vauvan painoarvio oli 1150g, kuulemma hieman yli sen mitä pitäis tässä vaiheessa olla.. Verensokereita en meinaa millään saada kuriin, välillä on ihan hirveitä lukemia, välillä ihan hyviä. Nyt täytyykin viikon ajan täyttää ruokapäiväkirjaa ja mittailla tosi tiheesti sokereita, ja sitten ne pohtivat, onko ruokavaliossa muuttamisen varaa vai joudutaanko alottamaan ateriainsuliinit :( Tää on ihan valtava stressi mulle, kun vaikka miten syön niinku pitää niin silti ei vaan ne sokerit pysy kurissa :( Tuntuu, että oon jo nyt epäonnistunut äitinä, ennen kun lapsi edes on syntyny :´( Toivottavasti olis ruokavaliossa jotain muuttamisen varaa, ettei tarttis niitä ateriainsuliineja alkaa pistelemään, se on mun pahin painajainen jos ne joudun alottamaan!!!

Nyt on taas ollu kauheen energinen olo, jaksaa touhuta vaikka mitä :D Välillä kun on niitä kausia, ettei jaksa muuta kun nukkua. Täytyy nyt nauttia taas tästä vaiheesta :) Flunssa tosin vähän hidastaa vauhtia, jo kolme viikkoa ollu iha hirvee yskä ja nuha :/ 

Aurinkoista viikkoa kaikille!!! :)

Huomenta.

Perjantaina olin taas äitiyspolila ja kaikki on niin hyvin kun vaan voi olla, sokerit kohillaan ei vielä tartte aloittaa pitkävaikutteista insuliinia. Vauvan painoarvio oli 800g, eli täsmälleen viikkojen painoinen, tytöltä vahvasti näytti, ei ainakaan pippeliä näkynyt, meillä on kovasti tyttöä toivottu kun on vaan yksi tyttö ja 3 on poikia, tytön syntymästä tuleekin heinäkuussa 12 vuotta. Heti piti käydä ostamassa tytölle body ja vaaleanpunaiset sukat <3. Edullisemmaksi tietysti olis tullut jos olisi ollut poika. Ihmettelin kun ei nyttenkään katsottu kohdunsuun tilannetta vaikka ongelmia on ollut. Toisaalta ei mulla niin niitä supistuksia ole ollutkaan ja osaan kyllä kuunella kroppaani sen verran että tiedän mitä voin tehdä ja mitä en. Miehellä tytöllä on ollut kauhee flunssa ja viimeyönä nuorimmainen oli hieman tukkoinen, nukkui kuitenkin suht hyvin, illalla itki enemmän kun oli hetken nukkunut. Toivottavasti ei sen kipeämmäksi tule. Ollaan miehen kanssa menossa viikonloppuna yhdeksi yöksi Utön saarelle, kurja vaan jättää nuorimmainen kotiin miehen äidin hoidettavaksi kun on nyt niin kiinni minussa, toisaalta tekeehönelle hyvää kun täytyy kuitenkin tottua siihen että olen jossain vaiheessa kuitenkin sairaalassa, viimeistään silloin kun vauva syntyy, siellä joudun varmaan olemaan vähintään 3 päivää kun seuraavat vauvan sokereita. 

Mut nyt täytyy lähteä taapertamaan ton koiran kanssa.

Mammuska ja tyllerö 25+3

Onko täällä muilla samanlaista ongelmaa kun mulla. Mulla öisin puutuu kädet nukkuessa, ei ole väliä olenko selällään vai kyljellään, vatsallaan nyt en edes pysty tietenkään nukkumaan. Ollut jo yli kuukauden reilusti tätä vaivaa, oikeasta kädestä sormet peukaloa lukuunottamatta ovat kokoajan puuduksissa.

Vaiva tuntuu vain pahenevan mitä pidemmälle raskaus etenee. Aluksi auttoi kun nousi seisomaan ja liikutteli käsiä ja käveleskeli vähän aikaa, nyt ei enää sekään auta. Heti kun menee takaisin sänkyyn niin kättä alkaaa särkeä eikä mikään asento kädelle ole hyvä. Neuvolassa kysyin, mutta terkkari meinasi että kun kohtu ja sikiö kasvaa, niin se painaa jotain hermoja/verisuonia, joka aiheuttaa puutumista, ja että ottaa yhteyttä lääkäriin jos vielä pahenee. Nyt tosiaan mietin että onko tälle edes mitään tehtävissä, ei saa öitäkään nukuttua, kun vähänväliä pitää pomppia ylhäällä,jotta kipu edes vähänkän helpottaiis.

Hilmukka, voisko olla samaa käsissäkin, kun jaloissahan on yleistä tuollainen "puutuminen". Luulisi kyllä, ettei kohdun kasvu vaikuttaisi ylävartaloon. Itsellä on öisin aina levottomat jalat ja tekisi mieli nostaa ylös. Käsistä puutuu aina se, kummalla kyljellä makaan ja tällaista ei ennen ole ollut, nyt ei tunnu löytyvän hyvää asentoa millään. Turvotusta ei kyllä varsinaisesti ole, mutta veri- ja nestemäärä on joka tapauksessa lisääntynyt. Ja toiseen jalkaani on tullut suonikohju ja vieläpä aika iso.. että luulen tällaisten oireitten olevan ihan normaaleja, mutta kysy ihmeessä lääkäriltä asiasta, voisiko tutkia lisää.

Ilmoittelin muutama viikko sitten itsestäni, kun liityin tähän keskusteluketjuun ja kerroin masennus-/pelko-/ahdistusoireistani. Nyt olen saanut mielialalääkkeet ja muutenkin on stressi helpottanut ja on paljon parempi olla. Pitkään mietin tuota lääkitystä, että mitä se aiheuttaa vauvalle, mutta nyt ajattelen, että parempi niitä syödä entä olla koko ajan ahdistunut ja aiheuttaa vauvallekin stressiä. Koen syyllisyyttä siitä, etten ole voinut nauttia raskausajastani juurikaan, vaikka vauva oli erittäin toivottu ja suunniteltu. Nyt olen jättänyt kaiken muun arjestani pois, olen vain kotona ja teen pieniä kotitöitä ja käyn silloin tällöin salilla. Esikoinen on osan viikosta hoidossa ja silloin kun on kotona, niin jaksan ihan hyvin jo olla hänenkin kanssaan. Alkaa elämä voittaa ja vielä parempaa kesää tässä odotellessa! Hyviä vointeja kaikille kanssaodottajille!:)

Moikka!

Vieläkö mahtuu joukkoon mukaan? 
Esikon odotusaikana oli kova hinku "olla osana" jotain tällasta ryhmää, mutta se sitten jäi. Nyttemmin ajattelin ryhdistäytyä ja tunkea itseni edes johonkin mukaan!
Elikkäs, 25-vuotias toista lasta odotteleva akka ilmoittautuu mukaan joukkoon hurjaan!
LA 10.8 elikkä tällä hetkellä suurinpiirtein rv 27+4, jos nyt ihan oikein laskuissa pyryn perässä! Esikolla tulee tässä kuussa 11kk mittariin, eli kovin suurta ikäeroa ei sisaruksille kerkeä tulemaan. Se on ollutkin tämän raskauden suurin huolen ja murheen aihe..
Askolassa asustetaan ja Porvoon sairaalaan olen synnyttämään menossa.
Mitään muuta hienoa ja jännittävää en oikein osaa itsestäni kertoa :D