Lue keskustelun säännöt.
Kokematon mies parisuhteessa
26.03.2013 |
Olemme keski-ikäinen pariskunta, yhdessä kolme vuotta. Olen itse ollut ikäni parisuhteessa, josta jäin leskeksi sitä ennen olen juoksuni juossut. Miehelläni sitä naishistoriaa on hyvin vähän. Hyvin epäonnistunut lyhyt avioliitto ja muutama yhden illan juttu. Miehellä nuorena ollut sosiaalisia vaikeuksia saada kontaktia, sillä se niin vähäistä on ollut. Varsinaisesta parisuhteesta miehellä ei juurikaan ole kokemuksia, se hänen ensimmäinen liittonsa oli ongelmissa jo lähtökohdiltaan. Kestävästä ja pitkäaikaisesta parisuhteesta miehellä ei ole hajuakaan.
Mikä minua mietityttää on se, että oppiiko tuo vai haikaileeko enempiä kokemuksia. Lastakin on yritetty ja jos sellainen tulee, niin menetettyä nuoruutta ei haluaisi miehen haikailevan kun vauva-arki astuu kuvaan. Onko kellään itseään kokemattomampaa miestä ja miten se sujuu?
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 10:00"]
. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa?
[/quote]
Moni ujo introvertti muuten on erittäin sinut itsensä kanssa. Ei useimilla näistä ole mitään vakavia ongelmia jotka estävät parisuhteen, mutta toki kumppanin täytyy ymmärtää ja hyväksyä se toisen ei-niin-kovin-sosiaalinen perusluonne, eikä tällaiseen ihmiseen kannata sekaantua jos haluaa miehestä kaverin kyläpaikoissa juoksemiseen ja seurapiirielämään.
[/quote] Kyllä, moni ujo introvertti on nimenomaan sinut itsensä kanssa ja se näkyy mm. siinä, että tällainen henkilö kyllä onnistuu luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen jo nuorena, ja seurustelemaan. Ujous ei tätä estä, tiedän sen koska olen itse juuri tällainen ihminen. Jos joku ei tahdostaan huolimatta tähän pysty, se kertoo siitä että on jotain muuta, oikeaa ongelmaa, ei pelkkää ujoutta.
[/quote]
Nyt vähän arkirealismiakin mukaan siihen ajatteluun.
Sinä pystyit ujona luomaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen koska olet nainen. Miehet tekevät yleensä aloitteet ja jos nainen tekee, suhtaudutaan niihin lähes 100 prosentissa tapauksista positiivisesti. Miehet ovat tässä mielessä hyvin, hyvin helppoja.
Ujolla miehellä on sen sijaan todella hankalaa parisuhdemarkkinoilla, varsinkin, kun yleinen asenne on sellainen, että heissä on heti jotain kummallista tai viallista. Tämän vuoksi n. 35-vuotiaat neitsytmiehet eivät lopulta olekaan niin harvinaisia.
Nainen voi säilyttää tuon ujouden osana persoonaansa ja saada silti parisuhteen suht nuorena. Miehelle ujous on massiivinen taakka, se pitää juuria ja tappaa pois omasta persoonasta vaikka väkisin. Muuten ei naisten lähestyminen ja seksin sekä suhteiden saaminen vain onnistu.
T. Entinen ujo mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 13:56"]
Sinä pystyit ujona luomaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen koska olet nainen. Miehet tekevät yleensä aloitteet ja jos nainen tekee, suhtaudutaan niihin lähes 100 prosentissa tapauksista positiivisesti. Miehet ovat tässä mielessä hyvin, hyvin helppoja.
[/quote]
En kyllä alkuunkaan allekirjoita tuota väitettä, että naisen tarvitsisi vain tehdä aloite, ja suhde olisi varma.
Jos itse miehenä ajattelen tuntemiani naisia, niin aika harva heistä on sellainen, että saattaisin edes ajatella ryhtyväni heidän kanssaan suhteeseen. Emme vain sovi tarpeeksi hyvin yhteen ihmisinä tai toinen ei ole fyysisesti puoleensavetävä. Toki jos joku alusta alkaen kohtuullisen järjelliseltä vaikuttava osoittaisi kiinnostuksensa minuun, niin olisin häneen valmis tutustumaan, mutta ei se vielä tarkoittaisi, että siitä suhde syntyisi.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 13:19"]
Kyllä, moni ujo introvertti on nimenomaan sinut itsensä kanssa ja se näkyy mm. siinä, että tällainen henkilö kyllä onnistuu luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen jo nuorena, ja seurustelemaan. Ujous ei tätä estä, tiedän sen koska olen itse juuri tällainen ihminen. Jos joku ei tahdostaan huolimatta tähän pysty, se kertoo siitä että on jotain muuta, oikeaa ongelmaa, ei pelkkää ujoutta.
[/quote]
Olen samaa mieltä tuon entisen ujon miehen kanssa, että asia tosiaan on paljon helpompi naisille. Naisella ujoutta saatetaan pitää jopa söpönä, eikä se muutenkaan niin haittaa kun usein on vielä roolit niin päin että nainen saa vaan odotella ja sitten valita kenet häntä yrittävistä miehistä hyväksyy. Eli vaikkei ikinä itse tekisi mitään aloitteita, jos on ihan ok näköinen niin todennäköisesti tarjokkaita löytyy.
Miehellä tilanne on ihan eri. Moni nainen haluaa sellaisen vahvan, perinteisen miehen, ja vierastaa aran oloista, ujoa miestä. Koska ujoa ennestään jännittää lähestyminen, niin hän ei välttämättä jaksa yrittää ja yrittää monista torjunnoista huolimatta, kuten joku itsevarmempi jaksaisi. Uskoo sitten vaan hiljaa itsekseen ettei naisille kelpaa koska ei ole mikään supliikkimies ja alfauros. Vaikka oikeasti toki kyse todennäköisesti on vain alkututustumisen vaikeutksista.
Mutta voi näitä ongelmia kyllä naisellakin olla. Minä olen ujo, suorastaan ihmisarka, nörttinainen. Aloin ekaa kertaa seurustella vasta 35-vuotiaana, mutta ei minulla mielestäni mitään sen ihmeempiä ongelmia ole kuin tuo sosiaalisten tilanteiden pelko. Sitten kun alkuun suhteessa pääsi, on kaikki ollut ihan helppoa. Mutta täytyi sen miehen vähän työtä tehdä että sai mut uskomaan ettei pilaile kustannuksellani vaan ;-)
Mua vaan vaivaa ap:n kirjoituksessa että he ovat keski-ikäinen pariskunta ja haaveilevat lapsista. No siis onhan niitä viiskymppisiä pikkuvauvan äitejäkin, että oma kai on asiansa. Mutta jos siis mies ei keski-ikäisenä ole vielä kypsä isyyteen niin ei sitten ole sitä tyyppiä lainkaan.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 16:34"]
Mua vaan vaivaa ap:n kirjoituksessa että he ovat keski-ikäinen pariskunta ja haaveilevat lapsista. No siis onhan niitä viiskymppisiä pikkuvauvan äitejäkin, että oma kai on asiansa. Mutta jos siis mies ei keski-ikäisenä ole vielä kypsä isyyteen niin ei sitten ole sitä tyyppiä lainkaan.
[/quote]
Öö, missä ap sanoo ettei mies ole kypsä isyyteen? Hehän nimenomaan ovat yrittäneet lasta eli mies on ilmeisesti ihan valmis isyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 16:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 16:34"]
Mua vaan vaivaa ap:n kirjoituksessa että he ovat keski-ikäinen pariskunta ja haaveilevat lapsista. No siis onhan niitä viiskymppisiä pikkuvauvan äitejäkin, että oma kai on asiansa. Mutta jos siis mies ei keski-ikäisenä ole vielä kypsä isyyteen niin ei sitten ole sitä tyyppiä lainkaan.
[/quote]
Öö, missä ap sanoo ettei mies ole kypsä isyyteen? Hehän nimenomaan ovat yrittäneet lasta eli mies on ilmeisesti ihan valmis isyyteen.
[/quote]
Toisiksi viimeinen rivi.
Mulla oli kokematon mies. Ei ollut ennen minua ollut koskaan minkäänlaisessa parisuhteessa eikä edes seksiä harrastanut (eikä ollut mikään nuori enää edes). Syyt miksi ei toiminut olivat molemmissa, suurin ongelma oli se ettei mistään voinut puhua suoraan. Alkoi ahdistaa, en jaksanut. Mielestäni parisuhteessa pitää pystyä puhumaan mistä vaan.
Varmaan yksilöllistä toimiiko vai ei. Jos ei mies ole ollut mikään häntäheikki ennenkään niin tuskin sellaiseksi yhtäkkiä muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylläoleva molemmissa tarkoittaa sitten että syyt olivat kummassakin osapuolessa, ei tarkoita että kokemattomuus parisuhteen tai seksin suhteen olisi ollut ongelma.
Mieheni oli 25-vuotias, kun rupesimme seurustelemaan. Hän ei ollut koskaan seurustellut ja poikuuskin oli tallella. Vanhempiensakin luona asui... Muutti onneksi seurustelusuhteen alussa omilleen.
Hän on hyvin ujo eikä ollut oikein luontevasti lähestyä naisia sillä tavalla. Tein itse aloitteen, kun mieheen tykästyin. En koe, että olisi juurikaan ollut ongelmia kokemattomuuden takia. Seksin saralla kaksi ensimmäistä kertaa olivat selvästi vähän sellaista harjoittelua. Kolmannesta kerrasta eteenpäin seksi on ollut todella hyvää! Ei valittamista.
Mies on rehellinen, kiltti, älykäs ja on kiinnostunut samoista asioista kuin minä. Aloitekykyisempi voisi olla, ottaa elämäänsä välillä niskasta kiinni paremmin. Mutta jokaisella ihmisellä omat metkunsa toki, ei voi täydellisyyttä odottaa.
Olemme seurustelleet pian viitisen vuotta ja ilmeisesti kosinta on lähikuukausina tulossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annat miehelles PERSETTÄ nii pääseepähän ujoudestaan
Ujo ja vakavamielinen mies on sympaattinen. Olen itse ollut innokas ja aloitteellinen, vaikka olen tytto. Naita roolimalleja ei pitaisi ajatella liian perinteisesti, kaavamaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on äärimmäisen kokematon mies. Tapasimme kun hän oli 35-vuotias, ja neitsyt. Ei siis koskaan seurustellut eikä edes seksiä. Syynä äärimmäinen ujous ja asperger, sellainen nörtti mies oikein oli joka ei ollut edes ilmeisesti koskaan missään juomaravintolassakaan käynyt.
En minä ainakaan tuosta pelkää että haikailisi enemmän kokemuksia. Hän ei ole kovin seksuaalinen muutenkaan. En muutenkaan pitäisi riskinä tuota kokemattomuutta, nimittäin niitä viidenkympin villityksiä näyttää tulevan yhtä lailla tai enemmänkin niille, joilla on kyllä olltu jo villi nuoruuskin, mutta täytyy ottaa uusinta kun keski-ikä ja vanheneminen ahdistaa. Mikään ei nykyaikana takaa etteikö eroa tulisi syystä tai toisesta, mutta mitäpä sitä etukäteen murehtimaan ja heittämään mahdollisuutta hyvään suhteeseen sen pelossa menemään.
Minulla oli joskus tuollainen seurustelukumppani. Hänen elämänsä seuraaminen on saanut minut vakuuttuneeksi, että joidenkin ihmisten pitäisi pysyä kokonaan poissa parisuhdekuvioista. En tunne juuri sinun miestäsi, mutta minun mielestäni tuo ei hirveän hyvältä kuulosta. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa? Sitten myös tuo uusien naiskokemusten hakeminen ja kysymys kypsyydestä isyyteen - molemmat sellaisia asioita jotka ainakin tuo minun tietämäni tapaus feilasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurustelin yli neljä vuotta tuonkaltaisen miehen kanssa. Hän oli tavatessamme yli kolmekymppinen ja taisin olla ensimmäinen "oikea" naisystävä.
Hän oli viisas, kaunis ja seksi sujui loistavasti. Se taisikin olla ainut asia, jossa ei ollut mitään epäselvää.. Ihan sietämätöntä oli selittää, opettaa ja havainnollistaa miehelle seurustelun alkeisohjeista (jos nainen ottaa kädestä kiinni julksiella paikalla, ei kannata säikähtää) viimeiseen pisaraan (jos neljän vuoden seurustelun jälkeen nainen miettii yhteistä vuokra-asuntoa ääneen, ei kannata soittaa äidille, joka sitten soittaa naiselle, että jospa te vaikka muuttaisitte vierekkäin).
En jaksanut. Halusin aikuisen miehen..
Ujo ja aspergerhan tämä minunkin mieheni on. Aika lapsellinenkin kun ei ole ollut aikuisessa seurassa kasvamassa. Mutta älykäs, kiltti ja seksi on taivaallista. Tuskin tuosta mitään pakonomaista naistennaurattajaa koskaan suoriutuisi, mutta hänellä kyllä on vilkas libido.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 10:00"]
. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa?
[/quote]
Moni ujo introvertti muuten on erittäin sinut itsensä kanssa. Ei useimilla näistä ole mitään vakavia ongelmia jotka estävät parisuhteen, mutta toki kumppanin täytyy ymmärtää ja hyväksyä se toisen ei-niin-kovin-sosiaalinen perusluonne, eikä tällaiseen ihmiseen kannata sekaantua jos haluaa miehestä kaverin kyläpaikoissa juoksemiseen ja seurapiirielämään.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus tuollainen seurustelukumppani. Hänen elämänsä seuraaminen on saanut minut vakuuttuneeksi, että joidenkin ihmisten pitäisi pysyä kokonaan poissa parisuhdekuvioista. En tunne juuri sinun miestäsi, mutta minun mielestäni tuo ei hirveän hyvältä kuulosta. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa? Sitten myös tuo uusien naiskokemusten hakeminen ja kysymys kypsyydestä isyyteen - molemmat sellaisia asioita jotka ainakin tuo minun tietämäni tapaus feilasi.
Miehelle hyvin riittää ujous että jää kokemattomaksi.Ujo nainen voi odottaa miehen aloitetta.Naurettavaa puhua "ihmissuhdetaidoista".
joopajoo... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli joskus tuollainen seurustelukumppani. Hänen elämänsä seuraaminen on saanut minut vakuuttuneeksi, että joidenkin ihmisten pitäisi pysyä kokonaan poissa parisuhdekuvioista. En tunne juuri sinun miestäsi, mutta minun mielestäni tuo ei hirveän hyvältä kuulosta. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa? Sitten myös tuo uusien naiskokemusten hakeminen ja kysymys kypsyydestä isyyteen - molemmat sellaisia asioita jotka ainakin tuo minun tietämäni tapaus feilasi.
Miehelle hyvin riittää ujous että jää kokemattomaksi.Ujo nainen voi odottaa miehen aloitetta.Naurettavaa puhua "ihmissuhdetaidoista".
Erittäin totta.
Naisten on vaikea ymmärtää tätä, koska katselevat maailmaa omasta näkökulmastaan, samoin kuin tietysti me miehetkin. Mutta oikeasti, moni ujo tai ujohko nainen "pelastuu" kokemattomuudelta siksi, koska miehet tekevät aloitteita. Naisetkin tekevät kyllä, mutta erittäin erittäin paljon harvemmin. Ujon miehen kohtalo on tämän takia paljon karumpi kuin naisen.
Itse olen muuten entinen ujo mies ja oma ratkaisuni oli "hakata" ujous itsestäni jatkuvalla altistamisella sosiaalisille tilanteille. Suorastaan pakotin itseni lähestymään naisia, vaikka pulssi oli varmaan 130 ja taju meinasi lähteä. Sain sosiaalisesti turpaani monen monituista kertaa, mutta nahka parkkiintui ja lopulta alkoi homma luistamaan. Nykyään olen ollut onnellisesti parisuhteessa jo seitsemättä vuotta.
Voimme höpöttää sukupuolten samanlaisuudesta ummet ja lammet, mutta yksi pysyvä fakta on kuitenkin se, että jotkut asiat ovat toiselle sukupuolelle paljon helpompia kuin toiselle. Ujon ihmisen pariutuminen on naiselle erittäin paljon helpompaa. Meillä miehillä taas sitten on monesti tasoitettua tietä esim. tietyissä työelämän asioissa.
Ujoa miestä ei kukaan parisuhdemarkkinoilla sääli, vaan hänelle ja naisettomuudelleen saa ihan avoimesti naureskella. Oma perusluonne on vaan pakko muuttaa väkivaltaisesti, jos mielii päästä naiskontaktiin ja lopulta parisuhteeseen. Maailma on joskus sellainen, että siihen pitää mukautua eikä vain korostaa omaa uniikkia lumihiutaleminäänsä.
Asperger voi aiheuttaa ongelmia juuri sosiaalisessa kanssakäymisessä, esim. itselläni on ongelma se etten rohkene naista lähestymään miehenä. pelkään epäonnistumista niin paljon, osin nuoruuden kiusaamiskokemusten, sekä torjutuksi tulemisen vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="26.03.2013 klo 10:00"]
. Ensinnäkin se jo lupaa huonoa, että hän ei nuorena saanut naisiin kontaktia. Hän ei siis kenties ole ihmissuhdetaitoinen eikä sinut itsensä kanssa?
[/quote]
Moni ujo introvertti muuten on erittäin sinut itsensä kanssa. Ei useimilla näistä ole mitään vakavia ongelmia jotka estävät parisuhteen, mutta toki kumppanin täytyy ymmärtää ja hyväksyä se toisen ei-niin-kovin-sosiaalinen perusluonne, eikä tällaiseen ihmiseen kannata sekaantua jos haluaa miehestä kaverin kyläpaikoissa juoksemiseen ja seurapiirielämään.
[/quote] Kyllä, moni ujo introvertti on nimenomaan sinut itsensä kanssa ja se näkyy mm. siinä, että tällainen henkilö kyllä onnistuu luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen jo nuorena, ja seurustelemaan. Ujous ei tätä estä, tiedän sen koska olen itse juuri tällainen ihminen. Jos joku ei tahdostaan huolimatta tähän pysty, se kertoo siitä että on jotain muuta, oikeaa ongelmaa, ei pelkkää ujoutta.