Lue keskustelun säännöt.
Onko oikein pelotella alakoulussa olevia lapsia ilmastonlämpenemisellä?
Katariina.
16.03.2019 |
10v tyttöni tuli sanomaan että pelottaa,kun ilmmastolämpenee niin että ihmiset eivät pysty tulevaisuudessa asumaan maassa. Kysyin mistä sinä tuon olet kuulut hän sanoi opettajalta.Sanoin tytölle ei pidä paikkaa tuollainen väite ei opettaja voi tietää.Kyllä pitäisi opettajillakin tajuta ettei tuolaista paskaa pienille koululaisille puhu. Tämä on sitä samanlaista aivopesua mitä uskonlahkot käyttää.
Kommentit (63)
Miksi puhutaan vain ilmastonmuutoksen haitoista?
Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Miksi kaikki vaikutukset olisi huonoja?
Ei voi vain olla niin. Jos meren pinta nousee. Vai olenko jo tippunut kelkasta, onko se vielä uhka? Eikö se tuo mitään hyvää mereneläville, heillähän elintila kasvaa? Kun meillä kapenee, vai onko sekin huono. Olisiko parempi että merenpinta laskee? Meillä kasvaa elintila ja meressä vähenee?
Mitkä lajit pääsevät leviämään kun lämpeneminen laajentaa niiden elinympäristöä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"
Tuon tutkimuksen olen lukennut ja nyt pitäisi alkaa pienijääkausi.Kyllä saavat nämä ilmastonlämpenemis vouhkaajat viellä näpeilleen. Mielenkiintoista jos 10v päästä värjöteltäisiin talvella 40-50asteen pakkasessa.Sähköautot seisois pihalla kun ei riitä sähköä autonlataamiseen.Taas sitten huomattaisiin et köyhäkansaa on kusetettu.
Moni taho on viime kuukausina esittänyt vaatimuksia siitä, että kevään eduskuntavaalit ovat "ilmastovaalit".
– Toimittajille tulee patistelua ja painostusta, että tämä ilmastoasia on nyt ainoa asia, mistä vaaleissa pitäisi puhua. Se on alkanut minua vähän ärsyttämään, Kärki pohti.
– Ilmastohan on tärkeä asia, ja ilmastonmuutosta pitää torjua, mutta eihän se ole vaaliteema sinänsä. Se on prosessi, joka jatkuu tästä päivästä vuosien päähän, ja sen typistämisessä vaaliteemaksi on pikkuinen poliittinen sivumaku, Ahtiainen sanoi.
Minä toivon että ilmasto lämpenisi oikein kunnolla ja nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"Tuon tutkimuksen olen lukennut ja nyt pitäisi alkaa pienijääkausi.Kyllä saavat nämä ilmastonlämpenemis vouhkaajat viellä näpeilleen. Mielenkiintoista jos 10v päästä värjöteltäisiin talvella 40-50asteen pakkasessa.Sähköautot seisois pihalla kun ei riitä sähköä autonlataamiseen.Taas sitten huomattaisiin et köyhäkansaa on kusetettu.
No sitähän tässä pelätään, että kun maapallon keskilämpö nousee, Golfvirta muuttaa suuntaansa ja Suomeen tulee vastaavat olosuhteet kuin muuallekin näin pohjoisessa oleville alueille. Ei siis hellettä, vaan Siperian ilmasto. Sinänsä minulle se ja sama, kun ei ole omia lapsia jäämässä kärsimään. Sääli suomalaista luontoa, heittää ilmasto sitten kumpaan laitaan tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
gallialainen kirjoitti:
Gallialaiset pelkäävät, että kuu putoaa päähän, mutta se ei vie heiltä yöunia. Täysin asiatonta pelkoa ilmaston lämpeneminen. Jos ilmasto lämpenee, sillä ei ole mitään tekemistä ihmisen toimien kanssa. Tiedemiehet jotka ovat eri mieltä ilmaston lämpenemisestä eivät uskalla kertoa mielipidettään, koska tämä nykyinen hypetys on saanut niin suuren vallan. Pitää olla tyhmän ja tietämättömän eliitin kanssa samaa mieltä.
Miten ihmeessä ihmisen teoilla ei muka ole maapalloon vaikutusta? Jättimäiset muovipyörteet merissä, metsien hakkuu, teollisuuden kehitys ja saastutus, liikakansoitus, jätteiden väärä käsittely..
Itse olet tyhmä ja tietämätön. Eliitti nimenomaan ei piittaa paskaakaan luonnosta, kunhan lompakko pulskistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"Tuon tutkimuksen olen lukennut ja nyt pitäisi alkaa pienijääkausi.Kyllä saavat nämä ilmastonlämpenemis vouhkaajat viellä näpeilleen. Mielenkiintoista jos 10v päästä värjöteltäisiin talvella 40-50asteen pakkasessa.Sähköautot seisois pihalla kun ei riitä sähköä autonlataamiseen.Taas sitten huomattaisiin et köyhäkansaa on kusetettu.
:D
No mutta sehän juuri todistaisi että ei tehty tarpeeksi ja nopeasti ilmastonmuutoksen estämiseksi. Sitten vaan lisää höyryä ettei koko maapallo ole jään peitossa 20 vuoden päästä! Samallailla jos ilmasto lämpenis ja olisi joko kuivempaa tai kosteampaa, ilmastonmuutos toteutui!
Epätodennäköistä on että ilmasto pysyisi täysin samanlaisena, joten ilmastonmuutos on todellisuutta! Ja kaikki jotka kehtaavat epäillä tätä totuutta, ja eivät ole mukana panikoimisessa ovat typeriä juntteja, maailman ja lapsiemme tulevaisuuden tuhoajia!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihervasemistoa ei pitäisi ikänä päästää valtaan. Se olis hyvinvointivaltion loppu.Äänestäkää oikeisto tai keskustaa sillä säilytettäisiin hyvinvointivaltio.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan se on. Maailma on lopullaan.
Perustele. Ihan taas on propagandan uhri. some kiinni ja elä eettisesti. Nauti elämästä vastuullisesti. Tee parempia valintoja itsesi ja muiden tähden. Tälläinen "maailma" tuhoutuu meininki on jotenkin niin vähä-älyisten hokemia. Maailma ei lopu ei todellakaan, mihin se nyt yhtäkkiä loppuisi.Elämä jatkuu ja muuttaa muotoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"
Siis lapselle tämmöistä sontaa?
Eiköhän aikuiset käydä itse sotamme, eikä vedetä lapsia mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"Siis lapselle tämmöistä sontaa?
Eiköhän aikuiset käydä itse sotamme, eikä vedetä lapsia mukaan.
Kerro se vihreille, hehän vetivät lapset mukaan politiikkaan. Ilmeisesti heidän ideologiansa on niin hataralla pohjalla, että täytyy piiloutua kritiikiltä lasten taakse. Näin voidaan nimitellä lapsivihaajaksi jokaista, joka yrittää kyseenalaistaa heidän väitteensä. Äärimmäisen kuvottavaa sakkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"Siis lapselle tämmöistä sontaa?
Eiköhän aikuiset käydä itse sotamme, eikä vedetä lapsia mukaan.
Tämä ei ole mitään sontaa se on historiallinen tosiasi. Sontaa tämä ilmastonlämpenemis puhe,kun siitä ei ole historiallista näyttää.
Ilmastonmuutos on siitä kätevä aihe, että ihan sama mitä tapahtuu, se voi selittää ilmastonmuutoksella. Ilmasto lämpenee? Ilmastonmuutos. Ilmasto viilenee? Ilmastonmuutos. Vihreät alueet lisääntyvät? Ilmastonmuutos. Vihreät alueet vähenevät? Ilmastonmuutos. Merenpinta kohoaa? Ilmastonmuutos. Merenpinta laskee? Ilmastonmuutos. Myrskyt lisääntyvät? Ilmastonmuutos. Myrskyt vähenevät? Ilmastonmuutos.
Enemmän mä olen huolissani merien täyttymisestä muovilla, ihmisten elinolosuhteista keh1tysmaissa ja esim. K11nassa (työläiset=orj1a, jopa lapset), ha1tta...maahan...muut0sta kun ha17alliset uskonn0t leviävät... Länsima1nen koulukin on nykyään pelkkä a1v0pesu- ja tyhm3nnyslaitos, verrataan vaikkapa näiden nykylasten isovanhempien aikaan.
Tälle ilmastonmuutosv0uh0tukselle tullaan tulevaisuudessa nauramaan niin räkäisesti, ettette uskokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmaston lämpeneminen on täyttä vouhotusta. Mediakin valehtelee silmät päästään miten kaikki johtuu ilmaston lämpnemisestä. Mutta että aivopestään vielä lapsetkin tälle typerälle aatteelle, jonka tarkoitus on ainoastaan ohjata ihmisiä ajattelemaan eliitin toivomalla tavalla ja maksamaan ilmastoveroja. Kyllä ihminen on tyhmä otus ja johdateltavissa, ei voi muuta sanoa.
Maapallo on miljardeja vuosia vanha, mutta ihmisen lämpömittaukset jotain reilu sata vuotta. Lämpenemis ja viilenemissyklit voivat olla tuhansia vuosia pitkiä. Ihmisellä ei todellakaan ole kykyä määrittää mikä on normaalia lämpenemistä ja mikä ei. Ilmastomallit perustuvat lukuisiin oletuksiin, saati kun yksinkertaisetkaan oletukset eivät aina mene tiedemiehillä putkeen. Ihmiset eivät edes tiedä, mitä painovoima tarkalleen on.
Muistan kun 90-luvulla vouhkattiin miten merenpinta nousee jopa 10 metriä 20 vuoden päästä ilmastonlämpenemisen vuoksi. No ei ole noussut. Sitten kun tulikin viileämpiä vuosia, niin alettiin puhua ilmastonmuutoksesta. Aina sopivasti jos on kylmää, niin se johtuu ilmastonmuutoksesta. Jos on lämmintä, niin se johtuu ilmaston lämpenemisestä.
Ilmaston lämpeneminen on lahkolaisuutta. Sen todistaa jo sekin, että sitä kritisoivia vastaan ollaan aggressiivisia ja vaaditaan suu vaahdossa rangaistuksia.
Sitten kun sanottiin, että onpas nykytalvet lumisia ja kylmiä, vaikka piti olla ilmaston lämpeneminen, se termi muutettiin ilmastonmuutokseksi. Meni uskottavuus.
Vierailija kirjoitti:
gallialainen kirjoitti:
Gallialaiset pelkäävät, että kuu putoaa päähän, mutta se ei vie heiltä yöunia. Täysin asiatonta pelkoa ilmaston lämpeneminen. Jos ilmasto lämpenee, sillä ei ole mitään tekemistä ihmisen toimien kanssa. Tiedemiehet jotka ovat eri mieltä ilmaston lämpenemisestä eivät uskalla kertoa mielipidettään, koska tämä nykyinen hypetys on saanut niin suuren vallan. Pitää olla tyhmän ja tietämättömän eliitin kanssa samaa mieltä.
Miten ihmeessä ihmisen teoilla ei muka ole maapalloon vaikutusta? Jättimäiset muovipyörteet merissä, metsien hakkuu, teollisuuden kehitys ja saastutus, liikakansoitus, jätteiden väärä käsittely..
Itse olet tyhmä ja tietämätön. Eliitti nimenomaan ei piittaa paskaakaan luonnosta, kunhan lompakko pulskistuu.
Eriasia on muovijätteen siivoaminen pois meristä ja muovin karsiminen käytössä. Jätteen käsittelyä Suomi voisi kehittää edelleen ja viedä sitä tietoutta ja taitoa maihin missä se on retuperällä. Ilmastonmuutosta se ei estä puhditaa kyllä luontoa, parantaa ihmisten, eläinten ja kasvien elinympäristöä.
Jos luonto olisi tärkeää ilmastovouhottajille, puhuttaisiin vaaleissa enemmin miten esim. Ulkomaiset ja kotimaiset kaivosyhtiöt ym. saadaan vastuuseen ympäristörikoksistaan ja miten saadaan sellainen valvonta ja laki että on mahdollista pysäyttää heidän toiminta välittömästi kun rikkovat säännöksiä. Siihen asti että hoitavat asiat kunnolla ja ovat korvanneet vahinkonsa.
Ei lapsia pidä kasvattaa pumpulissa ja taputella päähän valehdellen, että kaikki on ihan hyvin. Ei ole. Ei tarvitse olla mikään vihreiden kannattaja ymmärtääkseen, että maailmassa on ihmisen kuluttamisen seurauksena paljon asioita jotka eivät tue kestävää kehitystä ja luonnon säilymistä.
Jos ilmaston lämpeneminen riistäytyy käsistä ja kaikki jää sulaa, meren pinta nousee 164 metriä. Yhdysvalloissa Jeesus-uskovaisia ei kiinnosta kuin Nooan arkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"Siis lapselle tämmöistä sontaa?
Eiköhän aikuiset käydä itse sotamme, eikä vedetä lapsia mukaan.
Kerro se vihreille, hehän vetivät lapset mukaan politiikkaan. Ilmeisesti heidän ideologiansa on niin hataralla pohjalla, että täytyy piiloutua kritiikiltä lasten taakse. Näin voidaan nimitellä lapsivihaajaksi jokaista, joka yrittää kyseenalaistaa heidän väitteensä. Äärimmäisen kuvottavaa sakkia.
Pentti Linkola sanoi 80luvulla vihreistä. Vihreän liikkeen tosiasiallisina toiveena ovat vetelehtivä yhdessäoloa,loputtomat viisastelevat palaverit ja nokkela kirjoittelu Suomi-lehdessä. Nykyäänkin pitää paikkansa vain kirjoittelu on siirtynyt nykyaikaan,eli nettiin. Tyhjän toimittajia siis koko porukka.
Minusta on hyvä, että koulussa puhutaan luonnonsuojelusta jne. Nyt on kuitenkin vallalla perusteeton paniikin lietsonta ja se on opettajilta ja medialta täysin vastuutonta. Lapsilla ja nuorilla ei ole riittävää kykyä arvioida kriittisesti paniikkipuheita, vaan he ahdistuvat. Esimerkiksi ilmastolintsauksen johtoajatus ”ei kannata opiskella kun kymmenen vuoden päästä planeetta on tuhoutunut” on täyttä valetta.
Ilmasto muuttuu ja ihmisen tulee siihen sopeutua. Teknologiaa on kehitettävä niin, ettei luonnonvaroja haaskata eikä elinympäristöjä pilata. Kulutustottumuksia on jokaisen hyvä säätää kestävään suuntaan. Tätä kehitystä Suomessa(kin) koko ajan tapahtuu. Lakkoilua tehokkaampi keino kapitalistisessa järjestelmässä on oman kulutuksen muuttaminen. Yritykset tuottavat sellaisia tuotteita, joille on kysyntää. Tähän ihan jokainen voi osaltaan vaikuttaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi
Anna lapsesi lukea vähän ilmastonmuutos historiaa, voit rauhoitella että tuolloinkin alkeellisemmissa oloissa ihmiset selvisivät muuttuvissa ilmastoissa. Ei maailmalopu ilmaston lämpenemiseen luonto kehittyy, ja osa lajeista pärjää joskus ja osa joskus toiste paremmin.
"Ilmasto saavuttaa lämpimimmän vaiheensa
Edellä kuvatulla ajanjaksolla jäätiköt olivat 8000 eaa. poistuneet Suomesta. Ruotsiin asti kutistuneet jäätiköt eivät enää vaikuttaneet Itä- ja Keski-Suomen ilmastoon ja vuotuinen keskilämpötila jatkoi nousuaan. Ilmasto oli kuitenkin 1 000 vuotta kuivaa[10]. Kasvillisuusvyöhykkeet kulkivat nyt idästä länteen, joten kasvillisuus levisi pääosin etelästä pohjoiseen. Harmaaleppä, joka on tärkeä laji ekosysteemille, levisi Inarinjärven korkeudelle saakka, mutta tervaleppä kykeni nousemaan vain Kainuun korkeudelle[3].
Lintujen luut ovat yleensä hävinneet vanhoista jätetunkioista ja ensimmäiset merkit eri lajeista havaitaan vasta kampakeraamiselta kaudelta. Silti on varmaa, että linnut muuttivat hyvinkin pohjoiseen pian jääkauden jälkeen[4].
Noin 7000 eaa. oli vuotuinen keskilämpötila noussut 3,5 asteeseen[6]. Ilmasto oli nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Ympäri vuoden satoi enemmän ja järvien vedet olivat nykytasoa korkeammalla[11]. Nyt saapuivat hitaasti leviävät lajit, jotka myös tarvitsivat sekä lämpöä että kosteutta. Näitä ovat pähkinäpensas, kynäjalava, vuorijalava, tammi ja saarni. Nämä eivät koskaan ehtineet levitä pohjoisimpaan Lappiin saakka, vaan niiden levinneisyyden pohjoisraja kulki poikittain maan poikki eri leveysasteilla. Lehdoissa viihtyivät muun muassa humala ja nokkonen, jota saatettiin käyttää hyötykasvina[3][12].
Kylmä jakso 6200 eaa. näkyy siitepölyanalyysissä siitepölyn vähenemisenä. Jos puusto kärsi tänä aikana, on se voinut lamauttaa aikansa ekosysteemin ja haitata ihmisten selviämistä eteläisessä Suomessa, missä vaikutukset olivat suurimmat[13]. Ilmaston viileneminen johtui Amerikan jääjärven purkautumisesta Atlanttiin.
Noin 6000 eaa. jääkauden jälkeinen ilmasto saavutti lämpömaksiminsa. Tuolloin vuotuinen keskilämpötila oli 5–5,5 astetta (nykyään 4 astetta)[6][14]. Lämpökausi jatkui tasaisena 4000 eaa. asti, jolloin ilmasto alkoi hitaasti jäähtyä kohti nykylämpötiloja. Tammi kasvoi koko Etelä-Suomessa, vuorijalava ja metsälehmus levisivät Kainuun korkeudelle ja pähkinäpensas Keskipohjanmaalle asti. Valtapuuna oli mänty, mutta koivu ja haapa olivat myös yleisiä. Muita mainittuja lehtipuita kasvoi suotuisissa paikoissa muodostaen monilajisia lehtoja. Myös pensaita kasvoi paljon enemmän kuin nykyään[3][12].
Vesipähkinä kasvaa vedessä Baltiassa ja Euroopassa. Sen hedelmä maistuu kastanjalle ja arvellaan, että ihmiset levittivät sitä kaikkiin Järvi-Suomen lammikoihin omaksi ravinnokseen. Lämpökaudella se levisi Kuopion korkeudelle asti[3].
Itämeren Ancylus-vaihe loppui Tanskan salmien auettua Pohjanmerelle 6000 eaa. Suolaista merivettä alkoi virrata Itämeren altaaseen ja suolapitoisuus alkoi varovasti nousta (Mastogloiameri). Tanskan salmien aukeaminen johtui valtamerten pinnan noususta jääkauden viimeisten jäätiköiden sulaessa. Merenpinnan nousu jatkui ja Itämeren suolapitoisuus lisääntyi edelleen. Tätä vaihetta kesti 5 000–6 000 vuotta. Muinaista suolaista Itämerta kutsutaan yleisesti Litorinamereksi[3].
Ilmasto säilyi melko samanlaisena mesoliittisen kauden loppuajan 5000 eaa. saakka[6]
"