Tuttavan syöpäuutiseen reagoiminen
Minun miehelläni on todettu syöpä. Kerroin kasvaimen löytymisestä, koepalan ottamisesta ja syövän mahdollisuudesta yhdelle ystävälleni whatsup-viestillä (emme soittele koskaan vaan tapaamme kasvokkain tai laittelemme viestejä). Ystäväni reaktio oli "Voi helvetti!" ja sen jälkeen hän kertoi laveasti, miten paskana hänen selkänsä oli sillä hetkellä. Tuon jälkeen hän ei ole kysellyt minun mieheni tilanteesta mitään, ei koepalatuloksista, ei hoitosuunnitelmista, ei mitään. Muista asioista hän on kyllä kysellyt ja viritellyt keskustelua, mutta minä en voi mitään sille, etten nyt jaksaisi ylläpitää ystävyyssuhdetta hänen kanssaan, kun hän ohittaa täysin tällä hetkellä minun elämäni isoimman asian. Olen lukenut lehtijuttuja ihmisistä, joiden ystävät ovat lopettaneet yhteydenpidon kuin seinään ystävän tai hänen perheenjäsenensä syövästä kuultuaan ja vaihtavat kadun toiselle puolelle. Ajattelin, ettei minulle kävisi niin, mutta näköjään kävi. Jos täällä on joku kyseistä käytöstä harrastava, niin olisi kiinnostava kuulla, mitä itse ajattelette käytöksestänne ja miten pystytte elämäön sen kanssa.
Kommentit (49)
Joku keskenkasvuinen. Ajattelee että asiaa ei ole, kun siitä ei puhu.
Jos et itse ole enää ottanut asiaa esille niin ystävä voi kuvitella että et nimenomaan halua puhua siitä. Kysehän on ennen kaikkea miehen sairaudesta ja jotkut eivät pidä sopivana että jonkun sairaudesta puhutaan tämän selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on väärä hälytys miehelläsi ja onkin hyvälaatuinen kasvain.
Onko ystäväsi sinun ystävä vai sinun ja miehesi yhteinen ystävä?
Eikö ap nimenomaan sanonut että todettu syöpä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti on väärä hälytys miehelläsi ja onkin hyvälaatuinen kasvain.
Onko ystäväsi sinun ystävä vai sinun ja miehesi yhteinen ystävä?
Eikö ap nimenomaan sanonut että todettu syöpä?
Hän puhui 'syöpäuutisesta' ja kaverille kertomisesta kirjoitti näin ' Kerroin kasvaimen löytymisestä, koepalan ottamisesta ja syövän mahdollisuudesta yhdelle ystävälleni whatsup-viestillä'
Voihan tuon lukea moniselitteisesti, en saanut kumminkaan selkeää kuvaa oliko mies jo saanut tulokset. Ehkä tuttavakaan ei uskalla kysyä ettei astu toisen reviirille. Moni voi kokea kyselyn myös hyökkäävänä jos itse samaan aikaan jännittää tuloksia. Odottaa että toinen kertoo sitten kun on valmis kertomaan.
Whats up viestintä on hankalaa vaikeissa asioissa kun siinä ei näy ihmisen kasvot, eleet tai tunteet.
Melkein koko äitini lähipiiri teki noin kun hänellä todettiin syöpä johon hän myös kuoli. Monet ihmiset myös lopettivat kokonaan yhteydenpidon eli käänsivät selän, jopa oma sisko. Taitaa olla suomalainen tapa tämä.
En lähettäisi tuollaisia uutisia WhatsApp viestinä, toisaalta oletko varmistanut mieheltäsi onko hänelle ok, että viestittelet hänen asioistaan tuttavillesi?
Tuttava on henkilö jonka kanssa jutustellaan niitä näitä... ystävät ovat asia erikseen.
Hän odottaa sinun kertovan asioista eikä halua udella sairaudesta varsinkaan, jos ei ole koskaan tavannut miestäsi.
Minä olen siitä ikävä ihminen etten koe jotta minun kuuluisi kysellä ihmeemmin toisten oloja.
En kyllä pidä siitäkään jos meidän perheen sairauksia puhutaan.
Mieheni sairastui reumaan ja aika moni sanoi sen olevan kauhea tauti, kun vie äkkiä huonoon kuntoon.
Nykyisin kuitenkin hoidot eri tasolla kuin aikaisemmin.
On monelle vaikea puhua vakavista sairauksista, mutta ei se välttämättä tarkoita etteikö toinen välittäisi.
Ihmiset ei tiedä miten pitäisi reagoida.
Toiset haluaa puhua, toiset ehdottomasti ei.
Toiset loukkaantuu kun kysyy jotain ("mitä sekin utelee?") ja toiset taas arvostaisi sitä.
On helplmpi olla kysymättä ja puhumatta ellei itse tee aloitetta puhumiseen.
Toki se että heti kääntää puheen itseensä on todella tökeröä, mutta luulen että siinäkin oli vähän sellaista mitä tohon nyt sanoisi fiilistä.
Ja eikös tossa sanottu että kertoi epäilystä, ei vielä varmasta diagnoosista. Sekin saa monet hiljenemään kun eivät halua "maalata piruja seinille".
Vaikeiden asioiden käsittely on vaikeaa, etenkin jos ei tiedä miten vastapuoli reagoi.
Hän elämää nähnyt ja kaikenlaista kokenut keski-ikäinen nainen ja siksikin yllätyinkin tästä erityisesti. Jonkunlaista kypsymättömyyttä tuo tietysti on vakavien sairauksien suhteen.
Ehkä hän ei halunnut maalata piruja seinälle, kun ei tiedetä, olisiko kasvain mahdollisesti hyvänlaatuinen.
Ihmisten itsekeskeisyys on kyllä aikamoista.
Jos kyse on syövän mahdollisuudesta, niin en minäkään uskaltaisi kysellä niitä lopullisia tuloksia ellei toinen ota asiaa esille.
Tämä menee vähän asian vierestä, mutta ihmiset eivät enää nykyään välttämättä pidä syöpää niin kauheana sairautena kuin aiemmin.
Kun kerroin työpaikalla vanhempani syövästä, koska jouduin sen takia olemaan töistä pois, vastaus saattoi olla " noihin syöpiinhän kehitetään koko ajan uusia hoitoja, ei niihin enää kuolla kuten ennen".
Mutta sun tapauksessasi luulen, että tuttusi ei halua tunkeilla, vaan olettaa, että otat asian itse puheeksi, jos haluat.
Mä olen ihmetellyt erään ihmisen samankaltaista käytöstä. Asia ei ollut silloin noin vakava, mutta hän tiesi että todella tärkeä minulle (liittyi molemmille tärkeään aiheeseen). Ja silti ohitti olankohautuksella. Jos yritin itse myöhemmin ottaa puheeksi / kertoa "väliaikatietoja", ei edes vastannut ja vaihtoi puheenaihetta.
En todellakaan ymmärrä. Ei ole ystävän käytöstä etenkin kun itse olen häntä auttanut ja tukenut vaikeina aikoina.
Olen ajatellut että monesti syynä on just se ei ettei oikein uskalleta ottaa kantaa ettei loukata tms. Mutta jos toinen haluis vaan vähän purkaa mieltä niin vaikea tuollaista on käsittää jos oikeesti ystävä kyseessä.
Omassa tapauksessa voin sanoa että meni maku ystävään ja nyt kun valitettavasti itselläkin (ts mun läheisellä) on samanlainen vakavampi aihe käsillä kun sun miehellä niin en ole edes kertonut hänelle. En jaksa nyt sitä, että taas tekis samoin vaikka en sitä voikaan etukäteen tietää...
Kiitos näkökulmista. Ystäväni tuntee tosiaan mieheni vain ulkonäöltä, ovat tavanneet suurin piirtein vain jossain Prisman parkkipaikalla. Se ei minusta vaan ole loogista, että tuo ystävä muistaa kysellä jälkeenpäin vointia, jos olen kertonut miehellä olevan vaikka flunssan, mutta nyt ihan täydellinen hiljaisuus. Luulisi, että hän olisi edes sen verran utelias.
Te jotka olette sitä mieltä, että on epäkohteliasta puhua miehensä sairauksista omille ystävilleen, niin miten te hoitaisitte kommunikoinnin silloin, kun puolison sairaus vaikuttaa paljon omaan elämäänne? Kuuluisiko silloin yrittää esittää pirtsakkaa ja iloista somessa ja vältellä tapaamisia, ettei totuus paljastu?
Ei tulisi mieleenikään viestitellä omasta saati sitten mieheni keskeneräisistä tutkimuksista kenellekään.
Sanalla syöpä on edelleen synkkä kaiku, vaikka suurilta osin monet syövät ovat nykyisin parannettavissa. Turha antaa tutttaville puheenaihetta, ennenkuin mitään diagnoosia on varmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mieleenikään viestitellä omasta saati sitten mieheni keskeneräisistä tutkimuksista kenellekään.
Sanalla syöpä on edelleen synkkä kaiku, vaikka suurilta osin monet syövät ovat nykyisin parannettavissa. Turha antaa tutttaville puheenaihetta, ennenkuin mitään diagnoosia on varmistunut.
Olen kertonut tästä asiasta kolmelle kaverilleni ja omalle perheelleni. Mitään facebook-päivityksiä en tule tekemään tästä asiasta, enkä kertomaan ihmisille, joiden kanssa en ole päivittäin tekemisissä. En ymmärrä, mitä varten ystävät ovat olemassa, jos heidän kanssaan ei voi jakaa huolia.
Ehkä hän ajattelee, että on epäkohteliasta olla utelias tällaisessa asiassa, kun diagnoosi on vielä varma ja varsinkaan, jos et itse ole ottanut asiaa esille.
Flunssa on ihan eri asia, tosin ihmettelen, että kerrot miehesi kaikki asiat kaverille. Tuon syövän ymmärrän, koska se myös koskee sinua paljon.
Kyllä miehen sairaus vaikuttaa niin paljon omaan itseen, että mun mielestä siitä saa puhua. Ei nyt tarvi kaikille kailottaa, mutta ystäville/läheisille. Se on iso shokki myös puolisolle ja hänenkin täytyy siitä selvitä ja on hyvä voida puhua jonkun kanssa.
Jos joku haluaa olla puhumatta niin sekin ok. Jokaisen oma valinta. Mutta ei ihmisiä yleensä kehoteta "kärsimään yksin" vaan jos se itseä auttaa niin tottakai puhumaan luotettavan henkilön kanssa ja käsittelemään tunteita.
Toivottavasti on väärä hälytys miehelläsi ja onkin hyvälaatuinen kasvain.
Onko ystäväsi sinun ystävä vai sinun ja miehesi yhteinen ystävä?