Lapsen ajautuminen "väärään" uskoon
Olen pitänyt itseäni vapaamielisenä ja avarakatseisena ihmisenä. Kunnioitan muiden mielipiteitä, vaikka ne joskus ovat mielestäni vääriä. Kunnioitan muiden uskontoa, vaikka se on täysin eri kuin oma katsomukseni. Olen yrittänyt antaa myös lapselleni vapauden ajatella ja uskoa niin kuin itse haluaa.
Mutta. Nyt kun hän on ollut pidemmän aikaa erittäin kiinnostunut islamin uskosta, minusta todella tuntuu, että ei. Ja kun mietin asiaa enemmän, toivon, että hän ei kiinnostuisi muistakaan mielestäni vääristä tavoista ajatella asioita. Oikeasti haluaisin takoa hänen päähänsä tätä minun näkemystäni ainoana oikeana tapana ajatella. Että hänestä tulisi samanlainen kuin minä itse olen.
Lapseni on nyt 14v ja tietysti ajatukset muuttuvat varmasti suuntaan tai toiseen vielä paljonkin. Toivon vain, että keksisin jonkin tavan käännyttää lapsen mielestäni oikealle tielle. Ja pelkään, että en hyväksy sitten kuitenkaan lastani täysin omana ihmisenään. Olen heikko.
Kommentit (3)
käytännössä islam on niin no no länsimaissa että koko elämä tulee olemaan hankalaa, joutuu asettumaan aina altavastaajaksi, mikä puolestaan radikalisoi helposti nuorta ihmistä. olisin erittäin huolentunut sinun asemassasi. minä ottaisin selkeän päämäärän opastaakseni lasta toisille urille. onnea matkaan
Ymmärrä, että omantunnon- ja uskonnonvapaus on turvattu perustuslaissa. Ne koskevat myös lastasi. Toiseksi, painostus, vähättely ja tuputtaminen voivat saada etenkin teini-ikäisen vain kapinoimaan. Parempi esittää välinpitämätöntä, vaikka et niin olisikaan. Ainakin jos lapsi esittää uskonnosta kiinnostunutta kapinoidakseen tai provosoidakseen, se loppuu pian.
Uskonnoissa on sitä paitsi hyvätkin puolensa. Hartaat muslimit (eli useimmat käännynnäiset) eivät ryyppää tai kokeile huumeita, harrasta seksisuhteita tai rötöstele.
Toivottavasti lapsesi huomaa myöhemmin, että jumalia ei ole olemassa ja tässä suhteessa kaikki jumaluskonnot ovat turhia.