G: Kuinka usein mietit painoasi tai laihduttamista tai painon lisäämistä?

Nainen 36 vuotta ja mietin painoani ja syömisiäni jatkuvasti. Se tuntuu todella ahdistavalta :(

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:24"]

Nainen 36 vuotta ja mietin painoani ja syömisiäni jatkuvasti. Se tuntuu todella ahdistavalta :(

[/quote]

Juuri näin. 

Mietin mun painoa ihan joka kerta kun laitan suuhuni jotain, vaikka se olisi pelkkä purukumi. Painan 60kg ja oon 176cm pitkä eli mulla on vähän alipainoa.
Sairastahan se on, tiedetään. Nuorempana mulla oli tapana oksentaa kaikki mitä söin, vaikka olisin syönyt pelkän jogurtin tai banaanin tms. ihan normaalia ruokaa.
Mulla on aina ollut aika sairaan kriittinen suhtautuminen omaan vartaloon. Kymmenen vanhana mittailin mittanauhan kanssa eri kohtia kropasta.
Käyn iltaisin aina vaa'alla ja sen mukaan päätän syönkö iltapalaa vai en.

Nainen 50+ ajattelen useita kertoja päivässä. En ole hirveän ylipainoinen, mut haluaisin olla hoikempi. Pituus 171, vaatekoko 40-42, toiveena 38-40.

Nainen 46 vuotta ja mietin painoa ja syömistä joka päivä. Pyrin syömään aika järkevästi ja vain sopivasti herkkuja. En ahmi koskaan vaikka mielitekoja olisi, haluaisin esim. syödä useamman pullan enkä vain yhtä. Estän näin kuitenkin, etten liho lisää ja välillä olen onnistunut vähän laihtumaankin. Tämä ei minua erityisemmin ahdista, enemmän ahdistaisi, jos söisin mitä sattuu ja paino tuppaisi nousemaan.

40+ nainen ajattelen ihan koko ajan. Olen saanut painoa alas pari kiloa kovalla työllä. Ja joka suupalaa joutuu miettimään silloinkin kun tarkoitus on pitää paino vain samana. Nykyajan sapuskoilla (lue kaikki on hyvää ja kaikkea on paljon) elämä on jatkuvaa kieltäymystä 24/7.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:24"]

Nainen 36 vuotta ja mietin painoani ja syömisiäni jatkuvasti. Se tuntuu todella ahdistavalta :(

[/quote]

Lisään vielä, että pituutta on 162 cm ja painoa 55 kg eli ei kai ihan hirveesti ylipainoakaan pitäisi olla. Ja silti mietin koko ajan, voinko syödä ja mitä voin syödä ja miten paljon mikäkin ruoka mua lihottaa :(

t. 2

En juuri koskaan. Jos olen ollut viikonlopun herkkupöytien ääressä (vaikkapa risteilyn buffetin kalapöytä + aamiainen x2) käyn vaa'alla ja laihdutan sitten sen kilon pois seuraavana päivänä.

Onko kellään kokemusta, että olisi päässyt tällaisesta ahdistuksesta eroon?

Ap

Olen nainen 38 v, lievästi ylipainoinen painoindeksin mukaan, mutta oman näkemykseni mukaan hirvittävä valas. 

Mietin painoani, läskejäni ja laihduttamista lähes jatkuvasti. Olen tehnyt näin jo 7-8 vuotta, ja sinä aikana olen vuorotellen laihduttanut ja vuorotellen ahminut kilot takaisin. Kokonaisuudessan paino nousee hitaasti koko ajan, vaikka välillä saankin 10-15 kg tempaistua pois. Mutta aina se palaa takaisin, ja hieman ylemmäs kuin aiemmin. Kamalaa, kun ei pysty omaa syömistään kurissa pitämään, syö itsetuntoa ihan hitosti =(

Päivittäin.

Minun pitäisi tehdä jotain ruokailutottumuksilleni, mutta olen tunnesyöppö...

Liikaa painoa on toistaiseksi "vain" jotain 15 kg, mutta tätä menoa olen kohta satakiloinen.

Ei se erityisen ahdistavalta tunnu, pikemminkin mulla on usein jotenkin toiveikas ja tarmokas olo kun "ihan kohta aloitan".

Minusta tämä kaikki liittyy naisvihamielisyyteen kulttuurissamme. Naista rajoitetaan ulkonäköpaineilla.

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:34"]

Minusta tämä kaikki liittyy naisvihamielisyyteen kulttuurissamme. Naista rajoitetaan ulkonäköpaineilla.

[/quote]

Näin se on.

Joka päivä. Olen liian laiha. En käy uimahalleissa, saunailloissa enkä missään, missä pitäisi näyttää koko kuivuus kokonaisuudessaan. Inhoan itseäni, olin kauniimpi 10 kiloa painavampana. Nyt en ehkä syö tarpeeksi ja loistava keino olisi saada painoa lisää, on mirtatsapiini. Mutta kun en ole enää masentunut, niin miksi söisin tuota lääkettä. Tosin painon lisäämisen vuoksi olen kohta valmis siihenkin. Kai kohta masennun tämän alipainon takia

T. pakkasen raiskaama pulkannaru eikä mikään nainen

[quote author="Vierailija" time="21.03.2013 klo 10:34"]

Minusta tämä kaikki liittyy naisvihamielisyyteen kulttuurissamme. Naista rajoitetaan ulkonäköpaineilla.

[/quote]

Hullua vaan on, että tuntuu että kovimmat rajoittajat on naiset itse. Täälläkin palstalla, jossa varmasti pääosin käy naisia, kuulee erittäin kovaa puhetta naisten ulkonäöstä ja painosta. En ole miehiltä ikinä sellaista kuullut. Ja sellainen nainen joka on monelle miehelle "söpön pehmeä ja sopivan pyöreä" on täällä karmea läski.

Joka ikinen päivä! Olen 165 cm ja 61 kg ja mielestäni läski. Herkut maistuu, enkä saa pudotettua muutamaa kiloa, jotka haluaisin. :(