Parisuhteessa ja jatkuvasti ihastunut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, toisaalta ihastumisia tulee ja niitä menee, jos ei tee mitään niiden eteen eikä täten loukkaa kumppaniaan, niin mitäpä tuosta.

Itsellä tosin kävi niin, että edellinen pitkä parisuhteeni loppui, muista syistä, ei siksi että ihastuin ihmisiin, en siis mitään tehnyt enkä tätä julki tuonut miehelleni. Mutta meidän parisuhde alkoi muuten olla tiensä päässä, ehkä ihastumisilla alitajuisesti yritin korvata jotain, mitä en saanut parisuhteelta? Vaikka kuvittelin vakaassa ja onnellisessa suhteessa eläväni.

No, se nyt sitten päättyi, mutta elämällä oli mulle varattuna jotain ihan muuta. Tapasin toisen miehen, ja hänen kanssa kaikki loksahti paikalleen just eikä melkein. Ensivuodet oli niitä ihania ja huumaavia rakkausvuosia, mutta eipä tämä nykyäänkään ole ollenkaan hullumpaa. Vakaata ja turvallista ja rakastavaa 8 vuoden jälkeen. Ja kertaakaan en ole ihastunut keneenkään muuhun, jos nyt ei tyyliin elokuvien roolihahmoja lasketa, esim. Legolas Taru sormusten herrasta, tms. Ne ei ole todellisia ihmisiä.

Ihastumiseni jäävät yleensä hyvin etäisiksi...yleensä tyydyn vain haaveilemaan että tutustuisimme paremmin jne. Eniten huolestuttaakin ehkä se miten paljon ja pakon omaisesti ajattelen kulloistakin ihastumistani. Se on häiritsevää enkä ymmärrä mistä tuollainen johtuu.

-ap

Mulla oli tuollaista jatkuvasti, vaikka olin pitkässä ja vakaassa parisuhteessa. En oikein ymmärtänyt sitä ja se häiritsi myös. Kyse oli aina yksipuolisesta etäihastumisesta ja varoin visusti tekemästä mitään minkään eteen. Lopulta oma parisuhde alkoi olla kroonisesti huonolla tolalla ja sitten tapahtuikin se pahin; tapasin erään, ihastuin ihan eri tavalla ja vastavuoroisesti niin, että syntyi pikku salasuhde. Jälkikäteen ajateltuna nuo salatut sarjaihastumiset saattoivat olla signaali siitä, että oma parisuhde ei vaan ollut tyydyttävä alun alkaenkaan. Se oli kuitenkin riittävä minulle, ehkä harhaisesti ja optimistisesti, joten en tietoisesti halunnut sitä riskeerata. Vasta myöhemmin, kun olin jo menettänyt toivoni oman parisuhteeni osalta, avauduin mahdollisuudelle oikeasti uuteen ihastumiseen ja heittäydyin. Vinkiksi muille, ei ehkä kannata odottaa siihen saakka että tulee se jalat alta vievä vastavuoroinen ihastuminen kun on vielä parisuhteessa. Siitä tulee pulmia. 

Kiitos kun jaoit tarinasi. Tuota itsekin miettinyt että onko sitten ihastumiset alitajunnan tapa kertoa että parisuhde ei toimi.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Ihastumiset ovat ihastumisia. Kuten varmaan olet huomannut, niitä tulee ja menee. Tunteet eivät ole koskaan väärin, ja monesti ne vain innostuvat, jos niitä yrittää kieltää tai hillitä.

Se on eri asia, mitä tunteesi vuoksi tai vallassa teet, teoilla voit loukata itsesi, puolisoasi, lapsiasi ja muita läheisiä samoin kuin ihastuksesi läheisiä. Välttämättä ihastusten ei tarvitse eikä ole tarkoituskaan johtaa mihinkään - minusta ainakin on ihana nauttia vaan siitä mukavasta, kutkuttavasta tunteesta, jonka se ihastumisen kohde aiheuttaa. Sitä tunnetta ei ole mitenkään välttämätöntä näyttää kenellekään, nauttii siitä vain itse. Ajan myötä tunne laimenee ja katoaakin, mutta on kiva niin kauan kuin se on.

Minäkin ihastun helposti. Se on vähän kuin todellisuuspakoa elämän tylsyydestä. Tiedostan ettei kyse ole mistään vakavasta, vaan fiilistelystä. Hyvin samantyyppinen juttu lopulta kuin seksifantasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Hah, kysykää miehiltänne fantasioivatko he koskaan kenestäkään muusta. Tai ei tarvitse edes kysyä: vastaus on kyllä!

Täysin normaali asia eikä oman pään sisäiset fantasiat tai ihastumiset kuulu kenellekään.

MIehet tykkää katsella naisten kuvia netistä, jotta saavat inspiraatiota arkielämään. Naiset taas tykkäävät haaveilla fiksusta miehestä. Sekä nettinaiset että fiksut miehet ovat kuitenkin samalla tavalla mielikuvitushahmoja, joten kun ymmärtää niiden luonteen, ei tule kiusausta kokeilla käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

MIehet tykkää katsella naisten kuvia netistä, jotta saavat inspiraatiota arkielämään. Naiset taas tykkäävät haaveilla fiksusta miehestä. Sekä nettinaiset että fiksut miehet ovat kuitenkin samalla tavalla mielikuvitushahmoja, joten kun ymmärtää niiden luonteen, ei tule kiusausta kokeilla käytännössä.

XDDDD

Siksi naisten tulisi pysyä poissa työelömöstö kokkikeittiössä mieheleen. Lol..

Ymmärrän hyvin ap:tä. Minulla miehenä on joskus samankaltaisia ajatuksia. Saatan 'ihastua' vieraaseen naiseen ja pyrkiä hänen kanssaan jutulle. En kuitenkaan haaveile mistään seurustelusta tai seksistä, olisi vain kiva tutustua paremmin tuohon ihmiseen. Eikä siis mieleenikään tule mikään pettäminen tai jättäminen. Kai se vaan on jonkinlaista huomion tai hyväksymisen kaipuuta?

Ap - olen samanlainen. Olen ihastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana kahdesti tosi pahasti (ja muutama vähemmän merkityksellinen pikaihastuminen). Tämä viimeisin jatkuu edelleen (ainakin viisi vuotta jo). Ihastuksen kohde on perheellinen mies, joten en viitsi tehdä asian eteen mitään. Uskon kuitenkin, että hän jollain tavoin tietää tämän.

Oma parisuhde on huono - tai sitä ei ole ollenkaan. Lisäksi olen katkeroitunut tämän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Usein olen tosi kireä ja pahantuulinen ja uskon, että tämä johtuu osin tilanteestani. Olisi pitänyt erota silloin kun oli pienet lapset. Nyt en jaksa enää irroittautua tästä, sillä onhan meillä lapset. Ja en saisi kuitenkaan sitä, jonka oikeasti haluaisin.

Mun kokemuksen mukaan suhteessa ei ole kaikki ok, jos ihastut muihin. Kannattaa miettiä ja arvottaa omaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Hah, kysykää miehiltänne fantasioivatko he koskaan kenestäkään muusta. Tai ei tarvitse edes kysyä: vastaus on kyllä!

Täysin normaali asia eikä oman pään sisäiset fantasiat tai ihastumiset kuulu kenellekään.

En todellakaan haluaisi olla suhteessa tuollaiseen ”normaaliin” ihmiseen. Onko nimesi ”Marko”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Monilla kai on tuollainen kokemus. Omakohtaiset kokemukset menevät yleensä niin, että jos on useita parisuhdekokemuksia, niin aiemmissa tapahtuu niitä piiloihastumisia tai suoranaisia sivusuhteita, mutta sitten yksi poikkeusihminen lopulta muuttaa kaiken niin ettei muita enää haluaisikaan miettiä. Jotkut onnekkaat kohtaavat tämän oikeansa ensimmäisenä vakavana suhteenaan. Jotkut eivät koskaan. Oli miten oli, tuo ilmiö lienee todellinen Asian voi kääntää myös niin päin, että erityisen hyvin toisilleen yhteen sopivat ihmiset saavat meidät kokemaan niin, että kyseessä on "se oikea" ihan vaan siksi, että parempaa ei enää osata kuvitella eikä siksi ole mitään mistä haaveilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Monilla kai on tuollainen kokemus. Omakohtaiset kokemukset menevät yleensä niin, että jos on useita parisuhdekokemuksia, niin aiemmissa tapahtuu niitä piiloihastumisia tai suoranaisia sivusuhteita, mutta sitten yksi poikkeusihminen lopulta muuttaa kaiken niin ettei muita enää haluaisikaan miettiä. Jotkut onnekkaat kohtaavat tämän oikeansa ensimmäisenä vakavana suhteenaan. Jotkut eivät koskaan. Oli miten oli, tuo ilmiö lienee todellinen Asian voi kääntää myös niin päin, että erityisen hyvin toisilleen yhteen sopivat ihmiset saavat meidät kokemaan niin, että kyseessä on "se oikea" ihan vaan siksi, että parempaa ei enää osata kuvitella eikä siksi ole mitään mistä haaveilla. 

Ennen uskoin ettei onnelliseen parisuhteeseen ei pääse kukaan muu tulemaan väliin, mutta oma kokemus on osoittanut toisin. Mä taas en jaksa uskoa, että ihmiselle on vain yhtä "oikeaa". Ehkä vakavia ihastumisia onnellisen parisuhteen aikana voikin tulla, jos kohtaa jonkun muun noista "oikeista". Varsinkin jos pääsee tai joutuu lähempiin tekemisiin tuon ihastuksen kohteen kanssa hän voi alkaa vaikuttaa ihan yhtä sopivalta kumppanilta itselleen ihan realistisellakin tasolla, ei vain haavekuvana, ja uutuudenviehätys vielä lisää vetovoimaa.

Saatan myös ihastua helposti, mutta sitten iskee realiteetit. Ajattelen ettei ihastus varmaan olisi kiinnostunut minusta jos tietäisi kaiken...siis kaiken sen saman mitä nykyiseni jo tietää ja silti on kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huoh.. no se sun kumppani ei selvästi ole se oikea sulle. Ei sen oikean kanssa haaveilla muista. Periodt!

Onko tosiaan näin? Muilla vastaavaa kokemusta tästä?

-ap

Hah, kysykää miehiltänne fantasioivatko he koskaan kenestäkään muusta. Tai ei tarvitse edes kysyä: vastaus on kyllä!

Täysin normaali asia eikä oman pään sisäiset fantasiat tai ihastumiset kuulu kenellekään.

Jep, tämä onkin hyvä syy kuvottua miehistä. Ja miesten fanstasiat kun eivät tuppaa olemaan kovin kauniita. Pervot paskiaiset!

Olen aina ollut ihan samanlainen ihastuja ja pidän sitä normaalina. Ei sen tarvitse johtaa mihinkään eikä se ole merkki mistään ongelmasta. Jotkut vain ovat tällaisia.

Olen kyllä miettinyt, että voisin olla hyvin polyamorisessa suhteessa, jos kohdalle sattuisi sellaisesta kiinnostunut kumppani.