Chihu vai Pinseri? Perustelut myös :)

Ei kumpikaan. Koiran pitää olla koira eikä mikään nyrkillätapettava rotta. Paitsi jos nimenomaan haluaa "lemmikin" eikä koiraa.

Olipa ääliömäinen kommentti. Koiria on moneen lähtöön, kaikki silti koiria. Itse tykkään kovasti pinsereistä. Ne on vähän enemmän sellaisia harrastus- ja touhukoiria kuin chihut.

Tosi hyvä tuuri täytyy olla jos onnistuu saamaan kääpiöpinserin tai chihuahuan sellaiseksi joka ei räksytä jokaiselle vastaan tulevalle koiralle ja kaikkia ääniä.

Tiedän yhden punaisen kääpiöpinseri uroksen, joka ei ole räksyttäjä ja yhden pitkäkarvaisen chihuahua.

Kai nämä rodut pitää kasvattaa kuin olisivat isoja koiria ja totuttaa pentuna hyvin toisiin koiriin. Paljon riippuu myös koiran luonteesta tuleeko räksyttäjä.

Siis tarkoitatko pinseriä vai kääpiöpinseriä? Ovat tosi erilaiset rodut.

4:lle

Ai?

Elän käsityksessä, että kääpiö on vain pienempi versio samasta rodusta.

Millä lailla sitten poikkeavat?

Säälittäviä, tärisiviä rottia kummatkin..

Joo, kyllähän iso koira on aina iso koira ja kokoluokastaan olen jo oman rotuni löytänyt.

Kaveri vaan kuoli vanhuuteen ja tekee mieli uutta kaveria...mutta kun on näitä kädellisiä jälkeläisiä siunaantunut kolme niin haluaisin tähän vaiheeseen elämään sen kokoisen koirulin, jota lapsetkin voisivat ulkoiluttaa.

Ei tarttis pelätä, että koira vie ipanaa.

Kääpiöpinseri on haukkuherkkä mutta isoa on vaikeata saada edes kerran haukahtamaan.... Kääpiöillä on parempi luonne.

Kyllä lasten on helppo käsitellä jotain viisikiloistakin koiraa. Ei ole pakko olla ihan mini.

9:lle

Totta.

Onko suosituksia sitten rodusta?

Tuollainen ulkomuoto viehättää...siis ainakin pitää olla lyhyt karva :)

Pinseri ei ole ihan pieni vaan keskikokoinen, jollet sitten tarkoita kääpiöpinseriä :)

Itse ottaisin ennemmin pinserin (kääpiö tai ei) kuin chihun, jotenkin tuntuu touhukkaimmilta kavereilta ja omasta mielestäni pinserin ulkonäkö on paljon kauniimpi. Aktiivisia ne kyllä ovat että aikaa touhuiluun ja lenkkeilyyn on oltava.

Meillä kääpiöpinseri. Tulee vallanmainiosti 1,5 vuotiaan kanssa toimeen. Ei ole ikinä haukkunut pihalla kenellekkään.

Sisällä kyllä ilmottaa kun ovikello soi. Rakastaa vieraita, ja on kaikinpuolin ihana koira!
Lähipiirissäni noin 20 kääpiöpinseriä ja kaikki ovat ihania! :) 

12, kiitos käytännön kokemuksestasi!

Siis pojot pinserille :)

ap

Pinseri on kyllä turhan iso lasten käsiteltäväksi. Tai riippuu toki lapsen iästä, mutta jo alakouluikäisistä puhutaan.

Meillä on kääpiöpinseri. Aivan ihana rotu, ihastuin siihen itse jo vuosia sitten, meillä koira ollut vasta muutaman vuoden. Pieni koira, jolla on iso luonne, täytyy kouluttaa ja kasvattaa yhtä lailla kuin isotkin koirat. Meillä ei hauku eikä räksytä, pienestä pitäen opetettu pois siitä. Todella aktiivinen ja aktiivisen ihmisen koira, tykkää tulla, mennä ja touhuta sekä olla kaikessa mukana. Älykäs rotu, oppii nopeasti - perso hyvälle ruoalle mikä auttaa tuossa opetuspuuhassa paljon.

Suosittelen lämpimästi, mikäli haluaa koiran jota pitää kouluttaa. Sohvaperunana makaamiseen en tätä rotua suosittele. Meillä on ollut todella hauskaa näyttelyissä, tokossa ja agilityssä.

Kyllä tuollainen "taskurotta" voisi nyt sopia.

Se on joko kunnollisen kokoinen koira tai sitten taskumallinen :)

t. ääriäpäiden ap

http://www.skpin.com/index.php/rotu/rotuesittely

Olemus ja luonne
Kääpiöpinseri on eloisa, valpas, temperamenttinen ja itsevarma, ei arka, hermostunut, flegmaattinen tai aggressiivinen. Se on perinteisesti seurakoira, mutta aktiivisena koirana siitä saa helposti myös monipuolisen harrastuskoiran, vilkkaus ei kuitenkaan tee siitä kaikkein helpointa koulutettavaa. Pienestä koostaan huolimatta kääpiöpinseri ei ole mikään sylikoira, vaan on mieluumminkin aktiivinen ja reipas lähes väsymätön aktiivisen ihmisen toimelias seuralainen. Kääpiöpinseri ei myöskään kaihda isojakaan koiria kavereinaan, kunhan se saa pienestä pitäen tavata myös kookkaampia lajitovereitaan.

Joo, hyvä!

Sitten, kun saan nämä omat jälkeläiseni kasvamaan tarvittavan määrän, voisin ottaa taas "oman rotuisen" koiran pikkupinserin kaveriksi.

Onhan se toisaalta hullunkurista katsella, kun pikkuruinen pomottaa 10 x isompaa...mutta minkäs teet, pienet ovat pippurisia.

Reippaan kaverin haluaisin, mutten mitään yltiöreteetä räkyttäjää.

Kokemusta on kyllä, kun aamun lenkki on ollut liian rauhallinen ja töistä palattua paikat on silppuna...tuollainen pikkiriikkinen ei saane ihan niin pahaa jälkeä aikaiseksi vaikka kuinka aktiivinen heppu olisikin?! :) ...ja joo, nyt olisi tosiaan ulkoiluttajiakin enemmän kuin aikaisemmin...

Meidän kääpiöpinseri-narttu ei ainakan ole haukkuherkkä. Toki jos joku kolistelee ovella, niin ilmoittaa asiasta, mutta lenkillä ei ole huomaavinaankaan toisia koiria. Ilman ollessa suotuisa lenkkeilyyn ilman takkia ja töppösiä, pinseriä ei ainakaan saa lenkkeilemällä väsytettyä. Toisaalta kun se on kuitenkin "saalistaja"  ja hirmuisen utelias ja rohkea, niin esim. metsässä irti pitämistä täytyy harkita tarkkaan. Meidän koira osaa myös hienosti käyttäytyä lasten kanssa, vaikkei hirmuista kokemusta niistä olekkaan. Lisäksi hyvin ystävällinen kaikille ihmisille, eli rakastaa kaikkia. Kiipeilee sohvat ja selkänojat, saat kissan ja koiran samaan hintaan. =) Kannattaa siis ottaa kääpiöpinseri...=)

Kiva kuulla :)

ap