** LOKAkuisten perjantai **

Niin siis todella väsyttää aivan valtavasti. Eilen (myöhään) kirjoittelin että joudun tänään verikokeisiin ja katsellaan olenko kotona vkl vai lähdenkö tipaan tmv sairaalaan. Noh - just lääkäri soitti, kysyi luvan ottaa yhteyttä mun Tyksin omalääkäriin, koska veriarvot on p:stä. :( Nyt ottaa päähän. Toivottavasti en joudu Tyksiin viikonlopuks. Siellä on niin pahuksen tylsää ja just tänä viikonloppuna ois toi mieskin kerran vapaalla.. Möh!! Vauvan vuoksi kyllä suostuu mihin tahansa, mutta osaisin minä kotonakin maata :-/



Täällä on mietitty sitä jaksamista vauvan synnyttyä, ja just nyt kyllä huolestuttaa itseäkin. Kun oon nyt jo näin loppu, niin miten me pärjätään syksyllä. Ja kun mua jo nyt supistelee ihan kamalasti ja välillä tosi kipeästikin, niin pelkään että tämä pieni tulee ihan liian aikaisin maailmaan. :( Uudessa vauvalehdessä on juttua serkkuni pojasta Mikkovillestä, joka syntyi vk25, eli tietoa näiden pienten lasten pärjäämisestä kyllä on, mutten sitä koettelemusta haluaisi meille. 600g painava vauva on aivan MIELETTÖMÄN pieni..



Mulla oli muuten tosiaan se rakenneultra tiistaina, ja minä kyllä petyin siihen oikein tosissaan. Eivät tietenkään kertoneet kumpi on tulossa, kun ei sitä kuulemaa nää (??) ja lähes samaan lauseeseen kehuivat miten hyvin mun mahasta kaikki näkyi. Eivät tehneet painoarviota, en tiedä miten pitkä mahtoi olla reisiluu tai mikään muukaan osa. Oikeastaan jäin kaikessa aika paitsioon. Ja sitten hymähtelivät mun peloilleni ennenaikaisesta synnytyksestä ja sanoivat näihin supistuksiin vaan että " ei niille mitään tehdä ennen viikkoa 24, sitten vasta aletaan vauvoja hoitamaan" . Yritä siinä sitten kertoa että on paska olo. Onneksi neuvolan lääkäri on asiasta näköjään eri mieltä. Vaikken siis edelleenkään haluaisi mihinkään sairaalaan lähteä, mutta tuntuu hyvälle että joku välittää musta ja erityisesti tästä vauvasta..



Nyt on pakko pistä hetkeksi maate, että jaksaa taas odottaa puhelua.. :(



Töhnö ja asukki [b]20vk[/b]

...ymmärrän että varmasti ottaa päähän kun ei oteta tosissaan. Onneksi se lääkäri sentään ottaa!! Itsellä on ollu jaloissa muutamia " vikoja" joita sitten on saanut juosta näyttelemässä eri lääkäriltä toiselle kun on vähätelty ja itsekkin jo ruvennu miettimään että kuvittelenko vaan?! (Onneks niille kuitenkin löytyi myös ymmärtäjä ja ne on osittain hoidettu... ) Että ymmärrän kuin pahalta tuntuu kun jo se tuntui ikävältä ja vaan yksistä jaloista kyse kuitenkin eikä vauvasta! Voimia sulle! :)



Mä täältä taidan nyt lähteä, ihan surkeesti meni tää päivä opiskelujen suhteen = gradu ei edennyt YHTÄÄN... :P

Mutta muuten ihanaista viikonloppua lokamasuset! :) (Muistakaa tsempittää loooordia ja jellonia viikonloppuna! ;D )



Pupu

Eilen en jaksanut kirjoitella, vaikka kävin kyllä lukaisemassa pinon=)



Täällä työviikko takana ja kolme vapaata edessä, OU JEAH!! Ja enää _KOLME_ yötä rakenneultraan, voi että sitä onkin odotettu!!



Masuun ei mitään ihmeempää..Siellä muksitaan ja potkitaan ja möyritään ihan urakalla =) Mä tunnen liikkeet vähän joka puolella, mutten kyllä vielä yli navan ole tuntenut. Mulla oli rv 16 kohtu navassa asti, että kaippa se jo rupee olemaan yli ?!



Noista liikkeistä vielä, kun siellä (olikos eilisessä pinossa) joku kirjotteli olevansa ensiodottaja ja istukka etuseinässä ja kuitenkin on liikkeet tuntenut jo rv 16 lähtien....Ihan sama se mulla on, 16+5 tunsin ekat liikkeet ja istukka etuseinässä ellei sitten ole siirtynyt sitten np-ultran. Maanantainahan se nähdään=) Mä näen liikkeet hyvin, masu pullistuu milloin mistäkin. Toisaalta ne ovat kuitenkin sellasia " muljahatelevia" potkuja en niitä niinkään napakoiksi sanoisi..?! Niin ehkä se tuntuisi erilaiselta, jos se istukka ei olisi edessä...Mene ja tiedä, kun ei oo kokemusta =D Pääasia, että liikkeitä tuntuu ja näkyy. Se saa aina hymyn kasvoille.

Paitsi silloin kun huudan miehen katsomaan niin vauva päättää lopettaa muksimisen siihen paikkaan ja kun isäntä irrottaa katseen masusta niin *muks muks* =D Ähäkutti !



Masu senkun kasvaa kasvamistaan, ihanaa =) Eilen sitten kävin vihdoin ja viimein apteekista hakemassa sitä Levolacia ja haisin sitten illan tosi pahalle =( Heh, varmaan mielenkiintoista =D =D No, ainakin masu aamulla toimi-toivottavasti vastedeskin.



Ikenistä tulee verta hampaita harjatessa välillä aika paljonkin, mutta sehän on ihan " normaalia" että raskauden aikana hammaskalustokin on koetuksella =) Mä olen tammikuussa käynyt hammastohtorilla ja kaikki on ok. Mikäköhän vaisto sekin oikein oli, kun silloin siellä kävin monen vuoden jälkeen??! Reikiä nolla ja lekuri sanoi, että tuskin sulle ikinä reikiä tulee, on niin hyvät hampaat=)



Vitamiinitkin kerkes olemaan toista viikkoa loppu ja olin mielestäni kyllä hieman väsyneempi kuin tavallisesti?! Nukuin 2-3 tunnin päikkärit jokaisen aamuvuoron jälkeen...?! En oo oikeestaan niin tehnyt pitkään aikaan. No, jospa meikä tästä taas sais lisää puhtia tuosta Multitabs 2+ purnukasta.



Kävin äsken kattomassa/ettimässä miehelle synttärilahjaa ja voi jeesus että osaa olla vaikeeta=/ Kun toisella on jo kaikkea ihan liikaakin...ja kun olen ostanut jo kaulakorun, riipuksen siihen ja kellon ja ja...kaikkea tollasta ns." henk.kohtaista" niin se menee sitte siihen vaateosastoon, tylsää =( Tosin nyt ostin sellasen lannepyyhkeen vai mikskä sitä sanotaan, kun voi saunan jälkeen laittaa lanteille....?! Ja sitte yhet boxerit ja yhden pitkähihasen paidan...Jotain siihen vielä vois käydä ostelemassa. On mulla maanantaihin aikaa=)



Mun tarvis varata aika käsihoitoon, kun menee lahjakortti muuten vanhaksi. En oo ikinä käynyt, on varmaan tosi kivaa???!!! No mä aattelin, että kun mulla on se yks lomaviikko ei ens mut seuraava, niin jospa silloin menisin. Tosin tarvis kyllä se aika varata jo viim. ens viikolla.



Ja niistä perhevalmennusajoista....Terkkari silloin viikko sitten torstaina sanoi laittavaneensa ne etanapostissa mulle, muttei vielä tällä viikolla tulleet...Heh taitaa kyllä olla kirjaimellisesti ETANApostissa tulossa =D Ei sillä nyt niin kiirusta, kun mulla ne ajat jo on. mutta oisin halunnu ne ihan mustana valkoisella, kun siellä on ne paikat ja kaikki.Soittelen ens viikolla sille uusiks =)



Ja mitäpä vielä...? Hmmm......Täällä taitaa tulla sade, meni ihan aurinko pilveen =( On ollutkin suhteellisen kaunis päivä tänään.



Juu mutta eipäs tässä tämän enempiä tällä erää....



AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA VIIKONVAIHDETTA KAIKILLE!!!



Toivottelee: Je_Ni & " Pikku-Hippu" 19+5

Jeni, et voisithan miehelle jonku lahjakortin myös ostaa? Hieronta tai vaik jalkahoito vois miehellekkin tehdä ihan hyvää? Vai kerkesitkö jo tuhalata enemmän ja jotain pientä vaan mietit lisäks..? Suklaasydämiä...? :)

Käsihoito on ihana, mä oon menossa kesäkuussa ekaa kertaa jalkahoitoon ja täytyy sanoa, et odotukset on aika korkeella.. ;) Ihanaa, ootan jo sitä.



Mut NYT.. Moi!

Kuinka tarkkaan sitä sf-mittaa syynätään? Itse en ollut tiennyt, että sellaista edes mitataan (hirveesti uusia termejä ekassa raskaudessa kyllä oppii...luulin, että olin jo tärkeimmät asiat oppinut!!) eikä ole koskaan minkään mittanauhan kanssa mitattukaan (vai miten sitä neuvolla mitataan?)...

Miten te itse tunnette, missä kohtu on menossa? Itse tiedän vain liikkeiden mukaan, missä vauveli potkii. Vielä on liikkeet tuntuneet tosi alhaalla.



Kuinka pitkälle äitiyspakkauksen vaatteet riittävät? Olen yrittänyt hillitä itseäni ostamasta vauvalle etukäteen vaatteita, koska luulen, että sieltä voisi tarttua mukaan kaikkea turhaa (merimiesmekkoja ja kaikkea muuta, jota ei välttämättä ihan joka päivä laiteta vastasyntyneelle vauvalle;)) ja varmaan vauva saa lahjaksi myös paljon vaatteita. Mutta pitäisikö teidän kokemuksesta joitakin vaatteita hankkia etukäteen lisää vai kerkeääkö sitten, kun vauva on syntynyt? Pyykkiähän tulee paljon, sen verran sentään tiedän!



Miten ihmeessä te pärjäätte, jotka elätte opintotuilla ja kodinhoitotuen varassa? Olette varmaan keksineet kaikki mahdolliset säästökeinot! Nostan hattua! Paljon käytätte rahaa ruokaan kuussa? Miten saatte hyvää ja halpaa ja vielä terveellistä ruokaa? Itse olen miettinyt, miten ihmeessä pärjäämme, kun mies opiskelee vielä ainakin 3 seuraavaa vuotta (ilman opintotukia) ja minä sentään saan äitiysrahat työtulojen mukaan, mutta teidän esimerkit kyllä rohkaisee! Tuntuu vaan, että ekana vuonna vauvaan saa menemään ihan hirveästi rahaa, vaikka olenkin ajatellut, että harkitsen jokaista ostosta tosi tarkkaan ja ostan mielummin käytettynä, jos löytyy hyväkuntoisena jo ihan periaatteesta. Esim. mammavaatteita löysin täältä ilmoitustaululta ison kasan. Kävin katsomassa parin äidin luona ja löysin aivan uusia tai uudenveroisia vaatteita murto-osahintaan siitä, mitä olisin maksanut kaupassa.



Töhnölle tsemppiä! Yritä jaksaa, jos tulee sairaalareissu. Pidetään peukkuja, että saat odottaa vauvan syntymistä yhtä kärsimättömästi kuin muutkin!

Morena(sori jos meni väärin:):

Ainakin omasta kokemuksesta vauvan vaatteita tarvitsee jonkun verran sen pakkauksen lisäksi. Itse en pakkauksen vaatteita käyttänyt oikeastaan yhtään, mutta kuten itsekin sanoit, pyykkiä tulee paljon ja vaihtovaatteita tarvitaan. Toisaalta vauvat kasvaakin tositosi äkkiä ja vaatteetkin käy pieniksi ennen kuin huomaatkaan..Varmaan niitä ihan pienimpiä 50-56cm vaatteita kandee hommata esim. kirpparilta(halvalla!)jos haluaa ettei vauvan vaatteet roiku päällä. Itse tykkään että vaatteet ovat sopivia, ettei tartte moneen kerrokseen kääriä hihoja jne...

Siinä kun hetken makustelee vauvan kanssa niin huomaa äkkiä mitkä vaatteet omalle vauvalle käy parhaiten. Itse tykkäsin pitkällä pojalla käyttää bodeja ja housuja. Toiset taas vannoo kietaisupaitojen nimeen ;) Makuasioita!



Jeps, supistellut koko päivän aika ikävästi. Kohta pitäis lähtee pihansiivoustalkoisiin, mitenköhän siitä haravoimisesta pääsis laistamaan..Jos ottaisin vaikka grillauksen omalle kontille ;)



Perhanan lokki paskonut olkkarin ikkunaan hirveät köntsät >:/



C.

tytöt nukahti loppumatkalla rattaisiin, niin nyt saa ottaa relax pari minuuttia, kunnes alan laittaa ruokaa..



Pariin juttuun pitää nyt kommentoida.



Ekaksi tuo Lupicaian ruokahomma. (Ja toivottavasti en nyt loukkaa ketään, EI todellakaan ole tarkoitus!). Minäkin ymmärrän, että neuvolan suositukset on hyviä, tarkoin harkittuja ja tarpeellisia. Mutta, näin neljättä odottavana voin myös sanoa, että joskus ja joillakin neuvolatäteillä on se maalaisjärki (joka mun mielestä on kaiken a ja o) unohtunut jonnekin tilastojen ja oppikirjojen väliin. Eli, siis hysteeriseksi ei kenenkään kannata alkaa. Jos on esim. SUOSITUS, että salmiakkia ei syödä isoja määriä kerrallaan, ei se tarkoita ettei sitä sais syödä ollenkaan. Tai just tuo, että jos jonku aineen suositus määrä on vaikka 40g niin ei ihan taatusti tee mitään, jos sitä kerran syökin 50g. Ja tosiaan, joku haluaa noudattaa kaikkia ohjeita pilkulleen, joku toinen on " huolimattomampi" . Ja jotku suositukset tuntuu olevan ihan terveydenhoitajan päässäkin, niihinki olen törmännyt. Ja sitten, kun vauvat syntyy, niin sitten niitä suosituksia vasta alkaaki sadella. Tästä hyvä esimerkki on mulla kuopuksen ajalta, kun kävin eka terveydenhoitajalla 3kk neuvolassa. Oli puhetta lisäruuasta ja hän sanoi, että suositus on 6kk, mutta missään nimessä ei ainakaan ennen 4kk ikää saa mitään antaa. No, seuraavalla viikolla kävimme eri terkkarilla, jolle sanoin, että olen parina iltana antanu vauvalle maissivelliä. Hän sanoi, että " suosituksia on, mutta sinä olet äiti ja tiedät, mikä sinulle ja vauvallesi sopii" . No joo, eiköhän tullu taas jaariteltua tästäkin aiheesta tarpeeksi.



Morena kyseli vaatteista. Sitä on TOSI vaikea sanoa, koska siihen vaikuttaa mun mielestä suuresti kaks asiaa: Puklaileeko vauva paljon ja minkä kokoinen hän on. Esim. monet on sitä mieltä, että alle 60-senttisiä ei kannata ostaa ollenkaan, kun mahtuvat vaan pari viikkoa. Ja minä taas olen tarvinut paljon 50 ja 56-senttisiä, joita on meillä pidetty jopa 3kk. On ollut siis aika pienikokoiset vauvat. Toinen juttu, että meillä esikoinen pulautteli ihan hirveesti ja ihan oikeesti ekat 4kk meillä meni jotain 5 bodia päivässä, ainaki. No, toiselle sitten ostin kirppareilta kauhean pinon bodeja, niin tämäpä ei pulautellutkaan oikeestaan ollenkaan. Ä-pakkauksen vaatteista osa on ollu meillä ihan kauhean isoja, niitä on alettu pitää joskus 6kk ikäisenä.



Yöheräilyt ja mies: Tuntui muuten jo hassulta kirjoittaa nuo peräkkäin. Vastaus on: Never Ever! Ukko nukkuu ku tukki ja paaaljon helpompaa on mulla nousta ja tyynnyttää lapsi kuin yrittää saada mies hereille! Ja muutenki, kun minä oon kotiäiti ja mies töissä, niin eiköhän ne jotenki mulle kuulu nuo yösyötöt yms. Ja imettäessä luonnollisesti ei mies voi hommaa hoitaa. Meillä toisella lapsella oli aluksi yö ja päivä sekaisin ja silloin kyllä mies iltavirkkuna valvoi tytön kans yöllä. Mutta siis, jos mies kerkee nukahtaa niin ei tasan herää.



Juu, mutta pakko alkaa sitä ruokaa laittamaan...

Ehkä tosiaan on järkevintä ostaa vähän niitä ihan pikkuisia vaatteita etukäteen, että on jo valmiina. Myöhemminhän kerkeää sitten hankkia isompia, kun tietää minkälaisia vaatteita tykkää käyttää. Sitä olenkin funtsinut, että onko bodyt vai potkupuvut, tavalliset paidat vai kietaisupaidat parempia, mutta varmaan sitä pian huomaa, mistä itse/vauva tykkää...

Kiva, kun teitä kokeneita on täällä ja saa vastauksia itseä askarruttaviin " tyhmiin" kysymyksiin!

Sitä minäkin mietin ketjua lukiessa, että miten mies voi hoitaa yöheräilyt? Eihän mies imetä kuitenkaan eli syöttääkö mies sillon pullosta korviketta vai pumppaako äiti illalla yötä varten maidot? Meilläkin mies osallistuu vauvan hoitoon varmasti ihan mielellään, kun hän on pikkuista myös pitkään odottanut, mutta olen kaavaillut, että nuo yöherätykset ovat minun kontollani niin pitkään, kun imetän. Minuakin pelottaa yövalvomiset, muutun todelliseksi pirttihirmuksi jos en saa pariin yöhön kunnolla nukuttua!

Hei!



Käytiin iltapäivällä rakenneultrassa, ja oli helpotus että kaikki näytti olevan OK. Tosi tarkkaan hoitaja kertoi meille niistä kuvista ja selitti koko ajan mitä näkyi. Kesti sen 30 min. Sukupuoltakin kysyimme, aikaisemmasta kahdesta emme ole kysyneet. Poikahan siellä näytti olevan, 295 g vastasi hyvin viikkoa 19+0. Istukka oli ihan kohdun ylhäällä, np-ultrassa se oli vielä osaksi kohdunsuulla.



Nyt ei ehdi enempää kirjoittelemaan, täytyy lähteä viemään esikoista kaverin luo kylään.



Hyvää viikonloppua!



Iris73

Luin sen jutun Mikkovillestä, ymmärsin jutusta että hän selviää! Jaksamista teillä koko suvulle ja varsinkin Mikkovillen perheelle, pienestä se elämä lähtee.



Ajatelkaa, ensimmäiset meistä voivat saada vauvansa jo parin viikon päästä!



Morena: Meillä äitiyspakkaus ei riittänyt alkuunsakaan!

Ostimme etukäteen vaatteita, mutta eihän ne riittäneet. Mianni vai kuka sanoi fiksusti, että riippuu lapsesta miten paljon vaatetta menee. Meillä oli kova puklaaja, paitoja meni 15-20 kpl per päivä alussa!

Mutta kai jotkut on sillä äitiyspakkauksella pärjänneet? Teoriassa jos vauva ei puklaa yhtään, niin pärjäähän sillä hienosti?



Miannin kanssa olen samaa mieltä tuosta syömispuolesta, en vaan osaa laittaa sanojani järkevästi!

Juuri noin että jos salmiakkia saa syödä 50 gr niin kyllä sitä silloin voi syödä.

Tuntuu vaan aina niin pahalle lukea täältä että jos vaikka jokin ruoka on kokonaan kielletty, joku äiti on silti syönyt sitä päivittäin, ja on vielä ylpeä tästä. Ja nämä äidit yllyttää vielä sitten muitakin rikkomaan määräyksiä.

Sama lääkkeiden, alkoholin ja tupakan kanssa, aina täällä on joku joka sanoo vetäneensä päivittäin askin norttia ja pullon punkkua, ja silti on terve vauva. Huh, sanon minä.... Nyt hiljenen aiheesta, tämähän meni jo saarnamiseksi! Anteeksi!



Meidän ukon yöheräilyistä vielä:

Alussa vauva heräsi kerran yössä, ja minulla oli kyllä aikomus herätä ja syöttää vauva.

Mutta en kerta kaikkiaan herännyt vaikka vauva huusi kurkku suorana ihan siinä vieressä! Mies sitten sääli vauva-parkaa ja antoi korviketta, tai jos jääkaapissa oli valmiiksi pumpattua maitoa... Vauva sitten nukahti tyytyväisenä kun sai vähän tankata.

Hän ei hennonnut herättää minua kun nukuin kuulemma niin söpösti... Aamulla sitten totesin vaan iloisena, että eipä herännyt vauva kertaakaan viime yönä, ja olin ihan äimänä kun mies sanoi että itse asiassa kyllä heräsi ja huusi kuin palosireeni... Heh. Että sillä tavalla täällä meillä!

Nyt on myös todistettu että äiti ei tosiaan herää pienimpäänkin inahdukseen, tai edes karjahdukseen....



On kyllä hiukan noloa jos esim. neuvolassa kysytään että heräileekö lapsi vielä öisin, ja minä olen ihan että enpäs tiedä yhtään, soitanko ja kysyn? ;D

ihanaa! kaikki hyvin! vauva vastasi viikkoja ja kaikki näytti olevan hyvin, pitkään myttyä kateltiinkin kun ultraaja oli harjoittelija ja tietysti huolella ja useaan kertaan kaiken tarkisti:) no eihän minua haitannut että saatiin kauan katsella!

sukupuoli ei sitten selvinnyt kun ukko keksikin että ei halua vielä tietää.

ensin kun vauva esitteli itseään näytti ihan tytöltä kun ei mitään näkynyt ja sitten seuraavalla kerralla taas ihan kuin jotain pientä olisis siellä vilahtanut;) no pääasia että on terve!



iriksellekin ja ketsupillekin (?) onnittelut ultrasta!



nuista vaatteista..meillä taas ei paljoa pieniä nuttuja ollut valmiina kun kaikki olivat varoitelleet että eipä niitä kannata hamstrata kun jäävät vaan kaappiin, tietty muutama mini oltiin ostettu kun ovat niin söpöjä.

no pakko sitten oli lähteä vauvan synnytyä vaateostoksille kun kaikki isoja, eli meillä ainakin pienille oli käyttöä ja kyllä vielä 3-4kk iässä meni 50-56 senttiset,ja jopa myöhemminkin! eli minä ainakin suosittelen pieniäkin varaamaan kaappin, tietty riippuu vauvan koostakin, jos ennuste isosta vauvasta jo valmiiksi niin sitten ei varmaan ihan pienimpiä kannata hirmuna ostaa..

ja noista body/kietaisut.. meillä ainakin aluksi tuntui mukavammalta käyttää noita kietaisumalleja, sekä bodyja että paitoja, mutta nimenomaa tuolla kietaisu-systeemillä kun vauva vielä pieni ja pää ja niska ei niin tukevia vielä oli kiva että ei tarvinnut survoa tavallista kaulusta siihen, vaan kietaisut meni aika hellästi, mutta makuasiotahan nämäkin taas ovat;) ja eipä se varmaan selviä kuin itse käyttämällä.



sitten yöheräilyistä.. meillä mies kanssa ihan tajuttoman hyväuninen, ei herää vaikka lapsi huutaisi vieressä suoraa huutoa, mitä ihmettelen suuresti, tosin eihän miehillä ole äidinvaistoa;)

ensimmäiset 8kk, eli koko imetyksen ajan, minä hoidin yöheräämiset, joita oli PALJON, poika saattoi herätä maidolle viidentoistaminuutin välein, eikä muu sitten kelvannutkaan, tosin välillä kun lapsi saattoi itkeä usean tunnin keskellä yötä moneen kertaan miehen potkin hereille kantamaan myös lasta. kun imetyksen lopetin tuossa 88kk iässä, plussan jälkeen, mies rupesi hoitamaan yöheräilyt, koska lapsi ei enää rauhottunutkaan minun käydessä, kun ei rintaa ollut tarjolla, no eipähän poika nyt enää niin usein heräilekkään mutta mies siis hoitaa heräämiset, minä tietty herätän hänet kun lapsi itkee eikä hän itse siihen herää, että kyllä itekkin oon hereillä mutta mies rauhoittelee lapsen.aamulla mies ei välttämättä muista nouseensa koko yönä kertaakaan!!

nyt saan varmaan kiukkuryöpyn niskaani, mutta sanompa kuitenkin, että mielestäni kyllä yöheräilyt kuuluvat isälle siinä missä äidillekin, tietysti kun lasta vielä imetetään on selvää että äiti hoitaa, koska mies ei imettää voi, mutta on mun mielestä ainakin äidin jaksaminen päivällä

vähintäänkin yhtä tärkeää kuin miehen, koska pitää jaksaa hyväntuulisena ja pirteänä lapsen kanssa olla kotona, eihän se ole lapsen hyvinvoinninkannalta edullista jos äiti ihan väsynyt ja kiukkuinen, tietty on perheeseen leiväntuovan miehenkin jaksaminen tärkeää mutta en sitä kyllä asettaisi etusijalle..

eikä nyt ole tarkoitus kenenkään omia tapoja arvostella! :)

varmasti jokaisessa perheessä omat tavat ovat ne parhaat, mutta kyllä ainakin meidän perheessä isälle kuuluu hoitovastuu siinä missä äidillekin:)

toivottavasti en nyt ketään loukannut!



no juu mutta nyt ehkä lopetan nämä höpinät;)

...ja lähden kantamaan kekoon oman osani lapsen nukutuksessa:)



fiikuna ja mytty rv 19+2

Oon kyllä aika samaa mieltä heräämisten kanssa kuin edellinen (hups, unohdin nimimerkin, sori). Kyllä ne heräämiset kuuluu jollainlailla myös isälle. On se isällekin aika karmeaa, kun tulee töistä ja vastassa on raivokas hirmu väsyneenä. Siitä ei varmaan hyvää seuraa. Ja vauvakin vaistoaa, jos on älyttömän väsynyt ja kärsimätön sen myötä..



Mä nyt en ole paras mahdollinen tietäjä näiden asioiden suhteen, kun eka on vasta tulossa, mutta kuvittelisin niin, että ehkä suurimmaksi osaksi itse heräilen, koska olen tosi helposti heräävää tyyppiä ja mies ei todellakaan. Mutta uskoisin, että mies kyllä auttaa heräilyissä tarpeen (lue=väsymyksen asteen) mukaan. On se hirveetä mennä töihinkin, jos on ihan kuollakseen väsynyt.



Yleensä ottaen olen sitä mieltä, että molemmille kuuluu koti- ja vauvahommat, tosin äidille vähän enemmän, kotona kun kerran häärää. Mutta, katsotaan mitä kirjoittelen noin puolen vuoden päästä, kun raaka todellisuus astuu kuvioihin:)



Hyvää yötä lokamasut!

MIEHEN " YÖVUOROISTA" : Mulla menisi hermot jos joutuisin hoitamaan aivan kaikki heräämiset :) Siis silloin kun esikoinen oli aivan pieni, tottakai minä hoidin 95% koska käytännössä ratkaisuna oli aina maitoa. Pulloa ei esikoiselle annettu ja sitten kun annettiin, hän ei sitä huolinutkaan. Omaa unitilannetta huononsi se, että arkailin nukahtaa vauvan syödessä, pelkäsin kai että jotain sattuu...



Mutta sitten jos oli muuta hätää eli lähinnä vaipanvaihtoa tai kantelua niin mies teki sen. TOSIN käytännössä tietysti heräsin itse aina, ja useimmiten myös herätin miehen. Mulla ainakin uni on lapsen syntymän jälkeen ollut tosi herkkää, herään pieniinkin parahduksiin. Onneksi useimmiten myös nukahdan.



Esikoisen sitten kasvaessa ja yöheräilyn muuttuessa " vain" heräilyksi eli ei enää nälän vuoksi heräämiseksi niin sitten mies alkoi hoitaa osan öistä. Lähinnä typy piti käydä laskemassa makuuasentoon ja pitää kättä selällä (tässä vaiheessa siis oli jo niin iso että konttasi, eikä uskallettu pitää perhepedissä). Tuolloin mulla oli jo aika paljon univelkaa, joten tilanne tuntui ihan reilulta. Täytyy silti muistaa että miehellä on silleen eri tilanne, että hänen pitää mennä ulkopuoliselle työnantajalle töihin, minä nyt sentään voin maata sohvalla koko päivän jos olen väsynyt.



Mutta siis en mä millään pystyisi hoitamaan kaikkia yöheräämisiä aivan yksin miehen kuorsatessa, kumarran niille jotka pystyvät siihen. Mulla nimittäin ainakin hormonihuuruissa mieli on tuollaisessa tilanteessa täynnä tulikivenkatkuisia sanoja tyyliin " mitä helvettiä toikin läskipää tossa vaan makaa ja KUORSAA, eikö YHTÄÄN voisi auttaa, jumankauta mä kyllä otan eron huomenna ja nyt mä herätän sen tekemään JOTAIN!" . Taidan olla katkeroitunut äiti... :) :)



Vastaavasti en kyllä sen enempää pystyisi panemaan kaikkea vastuuta yöherätyksistä miehelle. Jos nukkuisin sikeästi, varmasti sopisin että mies herättää sitten mut pikemmin kuin lämmittää maitoa. Tulisi liian syyllinen olo jos sellasta yrittäisin (sitä paitsi olen todella siis kevyt nukkuja, käytännössä mun yöt menisi siihen kun sihisen miehelle että nouse nyt jumalauta).



Tällasta :) En muuten ole nukkunut yhtään ton 5:20 herätyksen jälkeen. Olin aivan sairaan väsynyt koko aamupäivän, sitten menin jotenkin ylikierroksille ja olen tehnyt töitä koko päivän. Alkaa kyllä vähän tuntua luissa ja ytimissä että väsyttää. Vielä pitäisi yksi työhomma jaksaa!



Coe