Lue keskustelun säännöt.
Mikä selittää SUURET erot eri ihmisten syömissä ruokamäärissä?
19.03.2013 |
Muutaman muun ruoka-aiheisen keskustelun innoittamana aloin pohtia, mistä johtuu että jollekin perheelle 400g jauhelihapaketti riittää 2 päivän ruokiin ja toisella menee yhdellä aterialla kaksi pakettia. Enkä nyt puhu siis pelkästä lihasta, vaan yleisesti ruokamäärästä, tuo oli vaan esimerkki joka on tullut täällä eräässä toisessa ketjussa. Enkä tarkoita nyt räikeän ylipainoisia mässyttäjiä, jotka tietenkin tarvitsevat enemmän ruokaa säilyttääkseen läskinsä. Vaan siis normaalipainoisia ihmisiä. Mikä selittää sen, että toinen pärjää hiirulaisen annoksella ja toinen tarvitsee selvästin suurempia annoksia. Erot aineenvaihdunnassa, kulutuksessa, muissa elintavoissa? Vai syödäänkö "pikku annosten" perheessä sitten jotain muuta vastaavasti enemmän esim. leipää?
Kiinnostaisi kommentit erityisesti vähän syöviltä, kertokaa elintavoistanne! Minkälainen työ, harrastukset jne.? Jos teillä on koko perheen pääruokana esim. 200g jauhelihasta tehdyt lihapullat, niin mitä muuta syötte päivän mittaan? Mikä on päivän kokonaisKALORImäärä?
Kommentit (22)
Ihmiset ovat erilaisia. Minä en ole koskaan jaksanut syödä esimerkiksi pizzaa kokonaan. Olen halkeamaisillani kun kolmasosa jäljellä. Sisareni puolestaan jää nälkäiseksi syötyään pizzan kokonaan. Hän on 170/55 ja jotkut tietämättämät haukkuvat anorektikoksikin. Minä olen 168/62 ja liikuntaa harrastamme yhtälailla ja minulla työ jossa kulutan enemmän. Hän istuu toimistossa ja kulkee työhön autolla. Minä kävelen työmatkat eli päivittäin noin 5 kilometriä. Kaiken järjen mukaan minun pitäisi syödä ja kuluttaa enemmän mutta näin ei vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin just kirjoittaa samaa kuin 19. Lihaa ei ole terveellistä mättää paljon, se lisää suolistoalueen syöpien riskiä selvästi.
Sinänsä ruokamääristä keskusteltaessa pitäisi tietysti aina tietää seuraavat perustiedot:
- montako ja minkä ikäisiä syöjät ovat (teinipoika vetää ehkä "hiukan" enemmän kuin kolmivuotias)
- syödäänkö ateriat kaikki kotona vai syövätkö kaikki lounaan töissä/päiväkodissa/koulussa
- tekevätkö syöjät raskasta ruumiillista työtä tai harrastavatko paljon rankkoja urheilulajeja (=kulutus kasvaa)
Lisäksi tietysti on niin, että aineenvaihdunta ja kylläisyyden tunne ovat yksilöllisiä juttuja. Tästä aiheesta on ollut mm. Prismassa hyviä brittidokumentteja. Kaikki eivät tunne olevansa "täynnä" juuri mistään, vaan jatkavat syömistä niin kauan kuin herkkuja vain on saatavilla.