Lue keskustelun säännöt.
Vaimon mielialan vaihtelut aiheuttavat rajuja riitoja parisuhteessa. Onko mitään tehtävissä?
M31
13.03.2019 |
Lopullinen ero ei ole vaihtoehto. Eilen riitamme kärjistyi taas niin pahaksi, että siirryin toiselle puolelle taloa nukkumaan, asumme siis isossa omakotitalossa kahdestaan, ei (vielä) lapsia. Meillä on kerran kuussa todella pahoja riitoja, jotka kärjistyvät niin että emme voi sietää toisiamme. Riidat alkavat aina viikkoa ennen vaimon kuukautisia ja vaikka en haluaisi sanoa tätä niin vaimosta tulee kauhea raivoaja. Masentunut hän ei ole eikä myöskään ole raskaana, mutta mielialat saattavat vaihdella vuorokauden ajasta riippumatta vihaan ja suruun, tälläkin hetkellä itkee yksin makuuhuoneessa. TÄMÄ EI OLE NORMAALIA! Hormonaalista ehkäisyä emme ole koskaan käyttäneet, joten siitä tämä ei aiheudu vaan pms:stä. Voinko auttaa vaimoani mitenkään? Mietin eilen jopa sitökin, että hankkisin vara-asunnon, jossa asuisin yksin viikon ajan kuukaudessa. Vaimo on ollut nyt pari päivää kotona rajun flunssan takia ja itse olen tehnyt etäpäiviä kotona ja eilen riita kärjistyi niin pahaksi etten uskalla mennä katsomaan vaimoa mutta kävin oven takana kuuntelemassa itkua. Eilen vaimo sanoi, että vihaa minua, uhkaili erolla ja heitti tavaroilla, jotka ehdin väistää. Myöhään illalla sitten itki taas ja valvoi aamuyöhön. Olin ajatellut keittää kamomillateetä ja viedä sen vaimolleni mutta en uskaltanut aiemman yhteenoton takia, joten googlailin vahtoehtoja. Viikko on aina pahin, mutta muuten suhteemme on onnellinen ja tasapainoinen. Jokin apu tähän on saatava, koska tätä on jatkunut joka kuukausi kohta viiden vuoden ajan. Huutamiset ja erolla uhkailut sattuvat, vaikka tiedän ettei vaimo tarkoita sanomisiaan ja kuukautisten jälkeen pyytää aina anteeksi ja minähän annan, vaikka sisällä sattuu. Ajattelin ehdottaa vaimolle pientä annosta mieliala- tai masennuslääkkeitä kuukautisten ajaksi jos niillä saisi taltutettua mielipuolen. Onko vaimoni laatuaan ainoa, jonka pms on näinkin raju? Onko muita keinoja auttaa?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Tumppaa sitä seuraavalla kerralla kuonoon. Loppu tuollainen perkele kerralla.
Ero ei ap:lle ollut vaihtoehto. Tuo jälkeen se olisi väistämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa, että teillä vastaajilla ei ole pienintäkään ideaa, mistä on kysymys. Kyse ei ole mistään pikku nipistelyistä ja pikku turvotuksista. Ne on luonnonvoimia, jotka sisällä jyllää. Kemiaa. Hormoneja. Niille ei voi mitään "kotikonstein". Elämä on helvettiä, kun joutuu - sanoisinko - SAIRASTAMAAN tällaista kroonista tautia. Itseäni kehumatta kerron olevani älykäs, tunteva ja perusystävällinen ihminen, mutta tilanne muuttuu sekä pre- että postmenstruaalisten oireiden ollessa päällä.
PMS on todellakin pilannut suuren osan elämästäni. Parannuskeinoa ei ole tullut vastaan. Ainakaan länkättäminen siitä, kuinka "aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä" ei auta pätkääkään. Hurskastelu vain todistaa sen, että sanojalla ei ole todellakaan Mitään Käsitystä aiheesta.
Usein mietin, että mieluummin ottaisin kuulan kallooni kuin olisin täällä muidenkin elämää pilaamassa samaan aikaan, kun oma elämäni on puoliksi pilalla tämän erittäin pahanlaatuisen pms:ni takia. Kunpa alan tutkimus kehittyisi.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelit ehdottaa mielialalääkkeitä? Ei niitä taideta sinun ehdotuksestasi aloittaa, kyllä se on lääkäri joka ne kirjoittaa, eikä niitä kirjoiteta vain muutamaksi päiväksi kuukaudessa.
Itselläni on hirveä PMS, on aina ollut, mutta puolisoni on tehnyt selväksi että hän ei ole siihen syyllinen ja jos häneen sen puran niin suhteemme loppuu siihen. PMS ei oikeuta väkivaltaan, ei henkiseen eikä fyysiseen.
Erillinen asunto on ihan hyvä vaihtoehto.
Niin, ajattelin ehdottaa että vaimo hakeutuisi lääkäriin ja hankkisi mielialalääkkeet ongelmaan. En ole lääkäri niin en niitä voi hänelle määrätä, mutta aina voi ehdottaa. Otan asian puheeksi kunhan vaimoni on normaalissa tilassa. Kyse ei ole muutamasta hassusta päivästä vaan viikosta parista kuukaudessa, vaimolla pms -oireet alkavat viikko ennen kuukautisia ja kuukautisten aikana mieliala vaihtelee rajusti. Käytätkö mielialalääkkeitä pms:ään?
Ap:lle suosittelen vasektomiaa, jos kerran ero ei ole vaihtoehto. Älkää missään tapauksessa hankkiko lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että teillä vastaajilla ei ole pienintäkään ideaa, mistä on kysymys. Kyse ei ole mistään pikku nipistelyistä ja pikku turvotuksista. Ne on luonnonvoimia, jotka sisällä jyllää. Kemiaa. Hormoneja. Niille ei voi mitään "kotikonstein". Elämä on helvettiä, kun joutuu - sanoisinko - SAIRASTAMAAN tällaista kroonista tautia. Itseäni kehumatta kerron olevani älykäs, tunteva ja perusystävällinen ihminen, mutta tilanne muuttuu sekä pre- että postmenstruaalisten oireiden ollessa päällä.
PMS on todellakin pilannut suuren osan elämästäni. Parannuskeinoa ei ole tullut vastaan. Ainakaan länkättäminen siitä, kuinka "aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä" ei auta pätkääkään. Hurskastelu vain todistaa sen, että sanojalla ei ole todellakaan Mitään Käsitystä aiheesta.
Usein mietin, että mieluummin ottaisin kuulan kallooni kuin olisin täällä muidenkin elämää pilaamassa samaan aikaan, kun oma elämäni on puoliksi pilalla tämän erittäin pahanlaatuisen pms:ni takia. Kunpa alan tutkimus kehittyisi.
Mikä sinua estää toteuttamasta mielihaluasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että teillä vastaajilla ei ole pienintäkään ideaa, mistä on kysymys. Kyse ei ole mistään pikku nipistelyistä ja pikku turvotuksista. Ne on luonnonvoimia, jotka sisällä jyllää. Kemiaa. Hormoneja. Niille ei voi mitään "kotikonstein". Elämä on helvettiä, kun joutuu - sanoisinko - SAIRASTAMAAN tällaista kroonista tautia. Itseäni kehumatta kerron olevani älykäs, tunteva ja perusystävällinen ihminen, mutta tilanne muuttuu sekä pre- että postmenstruaalisten oireiden ollessa päällä.
PMS on todellakin pilannut suuren osan elämästäni. Parannuskeinoa ei ole tullut vastaan. Ainakaan länkättäminen siitä, kuinka "aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä" ei auta pätkääkään. Hurskastelu vain todistaa sen, että sanojalla ei ole todellakaan Mitään Käsitystä aiheesta.
Usein mietin, että mieluummin ottaisin kuulan kallooni kuin olisin täällä muidenkin elämää pilaamassa samaan aikaan, kun oma elämäni on puoliksi pilalla tämän erittäin pahanlaatuisen pms:ni takia. Kunpa alan tutkimus kehittyisi.
Mieleltään terveet osaavat käyttäytyä kivuista ja hormoneista huolimatta. Eivät ne niin suuria ole, että mukamas koko maailma menisi sekaisin - siis paitsi jos et ole muutenkaan ihan tasainen henkilö. en halua sanoa pahalla, mutta kirjoitustyylistäsi tuli ainakin kuva, ettet ole muutenkaan kaikista tasaisin henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaimo ei ole mennyt selittämään tilannettaan lääkärille? Sieltä voisi löytyä helpotusta ongelmaan. Tai eroa. Ei kukaan normaali raivoa kuukautisten aikana. Tottakai useimmat naiset ovat juuri kuukautisten aikaan vähän äkäsiä, kotka ovat kivuissa 24/3-7, mutta ei se tarkoita, että tavaroiden paiskominen, uhkailu ja ynnämuut ovat oikein. Ettei vain käytä kuukautisia tekosyynä, että saa raivota?
Osittain ehkä minunkin takiani ei ole mennyt lääkäriin tai sitä on paremminkin lykätty, koska olen katsonut touhua liian kauan läpi sormien. Ero ei poista vaimon pms:ää enkä ole jättämässä rakastamaani ihmistä, koska suhteemme on muuten hyvä. Miehenä minulla ei ole käytännön kokemusta kuukautisista enkä kärsi vuoristoratamaisia tunneheittelyitä pms:n takia, mutta tunnen vaimoni eikä hän teeskentele. Aggressivinen käytös, uhkailu ja huutaminen eivät ole hyväksyttyä, mutta jokin ratkaisu tähän on saatava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa, että teillä vastaajilla ei ole pienintäkään ideaa, mistä on kysymys. Kyse ei ole mistään pikku nipistelyistä ja pikku turvotuksista. Ne on luonnonvoimia, jotka sisällä jyllää. Kemiaa. Hormoneja. Niille ei voi mitään "kotikonstein". Elämä on helvettiä, kun joutuu - sanoisinko - SAIRASTAMAAN tällaista kroonista tautia. Itseäni kehumatta kerron olevani älykäs, tunteva ja perusystävällinen ihminen, mutta tilanne muuttuu sekä pre- että postmenstruaalisten oireiden ollessa päällä.
PMS on todellakin pilannut suuren osan elämästäni. Parannuskeinoa ei ole tullut vastaan. Ainakaan länkättäminen siitä, kuinka "aikuisten ihmisten pitää osata käyttäytyä" ei auta pätkääkään. Hurskastelu vain todistaa sen, että sanojalla ei ole todellakaan Mitään Käsitystä aiheesta.
Usein mietin, että mieluummin ottaisin kuulan kallooni kuin olisin täällä muidenkin elämää pilaamassa samaan aikaan, kun oma elämäni on puoliksi pilalla tämän erittäin pahanlaatuisen pms:ni takia. Kunpa alan tutkimus kehittyisi.
Mieleltään terveet osaavat käyttäytyä kivuista ja hormoneista huolimatta. Eivät ne niin suuria ole, että mukamas koko maailma menisi sekaisin - siis paitsi jos et ole muutenkaan ihan tasainen henkilö. en halua sanoa pahalla, mutta kirjoitustyylistäsi tuli ainakin kuva, ettet ole muutenkaan kaikista tasaisin henkilö.
Minä olen aina ollut tasainen ja rauhallinen. Hormoniehkäisy teki minusta aivan hirveän ihmisen. En vain voinut mitään reaktioilleni. Minun kohdallani tilanteeseen oli helppo vaikuttaa yksinkertaisesti vaihtamalla ehkäisymenetelmää. Mutta jos hormonitasapainon häiriö johtuu jostain muusta, sitä voi olla todella vaikeaa korjata.
Miettisit vähän ennen kuin syyttelet anonyymina hormonaalisista ongelmista kärsiviä ihmisiä hulluiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi katsoa peiliin. Sieltä se syy löytyy.
Minunko vaiko vaimoni? Mikä syy peilistä mahtaa löytyä, kun ei ole ongelma ratkennut näiden vuosien aikana. Epäkäytännöllinen viestisi ei valitettavasti auta meitä - ei, vaikka raahaisin vaimon peilin eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä virallista tietoa, mikä voisi auttaa:
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk00163
Ei ole mitään sellaista syytä, joka oikeuttaisi väkivaltaisen käytöksen. Ero on ainoa vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M31 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi katsoa peiliin. Sieltä se syy löytyy.
Minunko vaiko vaimoni? Mikä syy peilistä mahtaa löytyä, kun ei ole ongelma ratkennut näiden vuosien aikana. Epäkäytännöllinen viestisi ei valitettavasti auta meitä - ei, vaikka raahaisin vaimon peilin eteen.
Peilin eteen sinun ei tarvitse raahata kuin itsesi.
Hän sairastaa PMDD:tä. Apua voi saada hyvältä gyneltä, tuohon auttaa tiettyjen masennuslääkkeiden kuuriluontoinen syöminen osan kuukaudesta. PMDD on oikea häiriö, se on otettava vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakene kirjoitti:
Kyllä se hormonaalisen ehkäisy olisi paikallaan. Itse olen kanssa jäätävä menkkamosteri, mutta e-pillerit vie onneksi sen pahimman kärjen pms oireista pois.
Mikäli ei nainen rauhoitu niin sitten on jo päässä vikaa. Ei erolla uhkailu ja tavaroiden heittely edes hormoonihuurussa okei. Eli kytkin ylös pois tuosta suhteesta.
En jätä vaimoani vaan ratkaisemme ongelman yhdessä. Hormonaalinen ehkäisy ei ole vaihtoehto, joten sitä emme edes harkitse. Vaimo ei halua enkä anna hänen sekoittaa elimistöään myrkyillä, kun muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Vaimon päässä ei ole vikaa, mutta pms on kaiken takana. Olisin lähtenyt jo kauan sitten ellei vaimo osaisi ottaa vastuuta teoistaan. Kuukautisten jälkeen katuu ja pyytää aidosti anteeksi, mutta olen kertonut omistakin tuntemuksista eli siitä kuinka paljon minuun sattuu erolla uhkailut ja kaikki muu paha minkä pms aiheuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelit ehdottaa mielialalääkkeitä? Ei niitä taideta sinun ehdotuksestasi aloittaa, kyllä se on lääkäri joka ne kirjoittaa, eikä niitä kirjoiteta vain muutamaksi päiväksi kuukaudessa.
Itselläni on hirveä PMS, on aina ollut, mutta puolisoni on tehnyt selväksi että hän ei ole siihen syyllinen ja jos häneen sen puran niin suhteemme loppuu siihen. PMS ei oikeuta väkivaltaan, ei henkiseen eikä fyysiseen.
Erillinen asunto on ihan hyvä vaihtoehto.
Kyllä kannattaisi ap:takin kuunnella, hän tuosta kärsii. Vaimolla PMS:n pahin muoto, joka estää sosiaalisen kanssakäymisen ja vammauttaa suorastaan. Ja jonkun mielestä ei olisi mielialalääkkeen paikka?! Kyllä todellakin on. Vaimo kärsii itsekin. Ihme ettei hae apua.
Eivät ne menkat ole niin rajuja, että laittaisivat naisen noin sekaisin. Ettei ole muutenkin vähän heilahtelevainen ja kuukautiset sitten vain saa heilahtelemaan lisää. Ehkä jotkut todella nuoret tytöt ensimmäisten menkkojen aikaan voivat olla äkkipikaisempia, koska heillä ei ole aivot vielä kehittynyt kokonaan, mutta aikuiset naiset , siis mieleltään ihan terveet osaavat käyttäytyä menkoista huolimatta.
Ei pidä yleistää. Tiedän tapauksen, jossa PMS alkoi oikeastaan yli 3-kymppisenä. Kuukaudessa 2 hyvää viikkoa, jolloin työ ja kaikki muukin sujui, sitten 2 viikkoa, jolloin mikään ei tuntunut sujuvan. Tilanne helpottui, kun ikää tuli niin paljon, että menkat loppuivat.
Mitä ap:n vaimo itse tuumaa mielialansa vaihteluista?
Veikkaan, etta hanella on PMDD. Googletappa ks. termi.
Sitten kun saatte lapsia niin vaimosi varmaan karjuu ja itkee edelleen ja useammin, saattaa jopa purkaa vauvaan tai lapseen pahan olonsa ja traumatisoida. Noin epävakaa aikuinen nainen on aina jotenkin psyykkisesti sairas. Muuten hän kyllä hillitsisi käytöksensä edes jotenkin, koska ei ole 13-vuotias enää. Vaimosi voi olla persoonallisuushäiriöinen (epävakaa) ja se ei parane. Jotain lääkitystä hän tarvitsisi. Onko hän töissä? Jos on niin työterveydessä voisivat auttaa alkuun.
t. mt-hoitsu
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun saatte lapsia niin vaimosi varmaan karjuu ja itkee edelleen ja useammin, saattaa jopa purkaa vauvaan tai lapseen pahan olonsa ja traumatisoida. Noin epävakaa aikuinen nainen on aina jotenkin psyykkisesti sairas. Muuten hän kyllä hillitsisi käytöksensä edes jotenkin, koska ei ole 13-vuotias enää. Vaimosi voi olla persoonallisuushäiriöinen (epävakaa) ja se ei parane. Jotain lääkitystä hän tarvitsisi. Onko hän töissä? Jos on niin työterveydessä voisivat auttaa alkuun.
t. mt-hoitsu
Mt-hoitsun on syytä lukea PMDD:stä parantaakseen ammatillista osaamistaan. Kyseessä ei ole psyykkinen sairaus.
Vierailija kirjoitti:
No mitä hemmettiä sä sen vaimosi kanssa riitelet? Anna sen raivota ja pysy poissa tieltä. Vai alkaako riidat siitä, että vaimosi nostaa esille kaikki teidän suhteen epäkohdat ja tunnet syyllisyyttä? Oisko se ero kuitenkin hyvä ratkaisu? Pms oireisiin saa apua lääkäristä, mutta helpoin apu on kumppanin vaihtaminen sopivampaan.
Nykyään osaan poistua paikalta ja varoa silloin kun tilanne on tulenarka. Vuosien saatossa on tullut sanottua pahastikin puolin ja toisin, mutta aina olemme sopineet ja pyytäneet anteeksi. Tällä kertaa en poistunut heti paikalta, koska ajattelin että nopea apu toimisi parhaiten mutta tilanne kärjistyi ja taas kävi näin että vaimo uhkaili erolla. En itse oikeastaan riitele vaan yritän auttaa, mutta vaimon raju tunnetila kärjistyy joka ikinen kerta. Yritin mennä lähelle ja koskettaa, mutta tähän sudenkuoppaan lankeamme joka kuukausi. Väkivalta on väärin, mutta vaihdatko itse heti parempaan jos kumppanissa ei kaikki miellytä? Ei kestävää suhdetta eikä liittoa ylläpidetä niin että ollaan yhdessä vain kun on kivaa ja erotaan heti kun tulee vaikeaa. Olemme naimissa eli olemme tahtoneet ja tahdomme olla yhdessä ja tämä on iso ongelma yhdessä ratkaistavaksi.
Rakasta sitten sokeasti ja hyväksy vaimosi sellaisena kuin hän on. Hänen kanssaan sinun pitäisi keskustella käytännön järjestelyistä eikä täällä. Vähän vaikea kuvitella että eri asunnoissa asuminen esim. hillitsisi raivon purkauksia, varsinkaan jos et etukäteen keskustele asiasta puolison kanssa. Voi hyvinkin käydä jopa päinvastoin eikä sinulla ole muuta vaihtoehtoa kuin ero.