Kumpi teillä saa aamulla nukkua?

Ei meillä nuku kukaan muu kuin kuopus. Esikoisella on treenit aina aamuisin, mies lähtee lenkille ja minä käytän koiran. Minulle herääminen aikaisin on silti vaivattominta, koska olen se aamuvirkuin. Jos jostain syystä esikoisella ei ole treenejä eikä mies nouse lenkille, niin minä herään silti ja sitten mua ärsyttää kun pitää hissutella kun muut nukkuvat. Mielelläni tekisin nimittäin kaikki kotihommat siinä heti aamusta.

Lasten ollessa aivan pieniä meillä nukkui se, joka jäi illalla valvomaan kitisevien lasten kanssa, kun toinen poistui nukkumaan. Aluksi kokeiltiin vuorottelua, mutta hyvin pian totesimme, että vaimo ei kerta kaikkiaan jaksa iltavalvomista, joten siirryimme siihen, että minä valvon illat ja vaimo aamut. Hyvin toimiva systeemi oli tämä. En tiedä, mitä olisi tehty, jos kumpikaan ei olisi millään jaksanut iltayöstä.

Miten sen nyt ottaa.

Jos olen viikonloppuna töissä, herään siinä neljän tai viiden aikaan, mies jää lapsen kanssa kotiin nukkumaan ja saa herätä vasta seitsemältä.

Jos olen viikonloppuna vapaalla, saan itse nukkua sinne seitsemään ja mies saa sitten nukkua niin pitkään kuin haluaa.

Minä herään kans. En oikeastaan ole katkera. Joskus se toki harmittaa, mutta yleensä ei. Minä olen enemmän aamuvirkku, niin en kuitenkaan osaisi nukkua 9 asti. Lapsi herää puoli 6, minä puoli 7. Sekä tuntuu jo juhlalta, koska viikolla herään klo.5. 

tee johonkin kalenteriin merkinnät kuka herää ja milloin. Muistutat siitä jo illalla ja aamulla pakotat nousemaan.

Meille ei aamuheräämiset ole ongelma, koska ollaan molemmat aamuvirkkuja ja pysyssä viikonloppuisinkin jo puoli seitsemän aikaan viimeistään. En edes muista, koska oltaisiin nukuttu kahdeksaan tai myöhempään, vaikka olisi voinutkin.

Kumpikin!

Ihanaa kun lapset ovat jo kouluikäisiä.

Mutta lasten ollessa pieniä, tilanteen mukaan. Yleensä mies, joka on enemmän aamuvirkku kuin minä.

Minä voisin kans vaikka yleensä herätä. Mutta voisi se mieskin JOSKUS minua ajatella ja antaa nukkua. Tai ei mun tarvis välttämättä edes nukkua, ku saisin vaan heräillä rauhassa ja mies hoitaisi lasten aamutoimet. Vaan ei:(

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 08:16"]

Minä voisin kans vaikka yleensä herätä. Mutta voisi se mieskin JOSKUS minua ajatella ja antaa nukkua. Tai ei mun tarvis välttämättä edes nukkua, ku saisin vaan heräillä rauhassa ja mies hoitaisi lasten aamutoimet. Vaan ei:(

[/quote]

niin ja tämän kirjoitti ap

Mies. Yritimme välillä vuorosysteemiä, mutta se ei oikein toiminut, sillä mies ei käytännössä kuitenkaan katsonut lasten perään minun nukkuessani makuuhuoneessa, vaan hän pisti telkkarin auki ja meni peiton kanssa nukkumaan sohvalle. Meidän lapset ovat mielestäni liian pieniä olemaan tuntikausia keskenään aamuisin.

meillä herätään aina vuorotellen. Molemmat saavat siis nukkua ainakin yhtenä aamuna viikossa rauhassa.

[quote author="Vierailija" time="17.03.2013 klo 08:20"]

Mies. Yritimme välillä vuorosysteemiä, mutta se ei oikein toiminut, sillä mies ei käytännössä kuitenkaan katsonut lasten perään minun nukkuessani makuuhuoneessa, vaan hän pisti telkkarin auki ja meni peiton kanssa nukkumaan sohvalle. Meidän lapset ovat mielestäni liian pieniä olemaan tuntikausia keskenään aamuisin.

[/quote]

Minkäikäisiä lapset oli tuolloin? Ettet vaan ois liian nipo?

Tuo oli meilläkin tappelun aihe pari vuotta. Yritin systeemiä, jossa viikonloppuisin saisin nukkua edes toisena aamuna. Ja sanon EDES koska käytännössä yöheräämiset oli mun kontolla. 

Vuoroaamusysteemi alkoi toimimaan kun lapsi oli 4v. Tosin mies edelleen nukkui sohvalla peiton alla. Ei mennyt kauaa kun lapsi alkoi puuhailemaan itsekseen; osaa avata telkan, surffata yle areenaan lastenohjelmiin tai leikkii leluillaan.

tsemppiä! Tiedän todellakin miten väsymyksen aiheuttama katkeruus tekee parisuhteelle. Ei ole tarjota ratkaisua kun en sitä oikein itse löytänyt. Käytin kyllä "jos herääminen ei ole iso uhraus niin sittenhän voit tehdä sen"...

Meillä vauva 3kk ikäinen.  Mies hoitaa tällä hetkellä yösyötöt, yleensä niitä on vaan yks. Minä sitten nousen aamulla kun vauva herää, n. 6-7 aikaan. Viikonloput sama. Viikon päästä miehellä alkaa opiskelut, joten sitten minä alan hoitaa yösyötöt ja noustaan aamulla molemmat samaan aikaan. Viikonloppusin sitten mies taas hoitaa yösyötöt ja minä nousen aamulla.

periaatteessa minä nukun pidempään. mies herää töihin viimeistään viideltä, minä ja vauva nukutaan kuuteen.

Niin ja sitten kun mies viimeinkin vönkii ylös sängystä se on kärtynen ku lapset metelöi. Hakee kahvikupin sänkyyn ja vötkistelee vielä puolituntia peitonalla. Raastaa hermoja katsoa tuommosta. JOS itse saisin joskus nukkua niin oisin aika kilttiä tyttöä herätessäni.

Minä hoidan meillä myös ne yöheräämiset. Nuorimmainen herää huonoina öinä ainakin kymmenen kertaa. Ketuttaa.

ap

Minä saan aamuisin nukkua lasten kanssa tai herätä lasten kanssa, ihan kuinka itse haluan. Mies lähtee töihin yleensä 5 - 6 välillä.

Joka aamu saan minä nukkua nykyään pidempään :) Viimeisilläni raskaana, lapset heräävät kun mies saapuu töistä, hoitaa aamutoimet ja sitten herättävät ninut :)

Kymppi jatkaa. 

Meillä toimi kaksi asiaa: mies käy lasten kanssa sukuloimassa kolmen yön reissun 2 x vuodessa. Keplottelin itseni pois noilta reissuilta ja vedin 14h yöunia kotona. Otin myös ulkomaan työmatkoja enemmän kuin normaalisti. Olin kokouksissa ihan pihalla, skippasin iltamenot ja nukuin.

Pystytkö ottamaan omaa aikaa päivällä? Saatko miehen pihalle lasten kanssa? 

Noiden aamujen aiheuttama katkeruus oli kyllä hallitsevaa. Jos olisin ollut yh niin olisin sentään voinut pyytää apua muilta enemmän. 

En olisi ikinä uskonut, että vanhemmuudesta tulee tasavertaista. Nykyään mies herää flunssaisen lapsen itkuun yölläkin. Eli ihmeitä tapahtuu.

Voi että, ymmärrän niin sua. Meillä myös kaksi lasta, esikoinen on 3v ja 1,5v. Esikoinen heräilee yhä. Minä olen aina hoitanut yöheräilyt ja noussut aamulla. Jossain vaiheessa tämä järjestely tulehdutti avioliittomme eron partaalle. Sitten isutin miehen pöydän ääreen ja otin paperia ja kynän. Kerroin miten kamalaa on, kun en saa koskaan nukkua. Tilanne päättyi siihen, että minulle vihdoin selvisi, että mies on ihan oikeasti äärimmäisen aamu-uninen ja yöllä ei herää vaikka pommi räjähtäisi vieressä. Keskustelinne sitten mitä hän voisi tehdä, että saisin levättyä.

Nyt minä siis edelleen herään, mutta vloppuisin mies vie lapset ulos 10-12. Minä menen pariksi tunniksi nukkumaan tai lepäämään, luen kirjaa tms. Mies myös hoitaa arki-iltoina lasten iltapesut ja puurot sekä nukuttamisen. Saan itselleni lepoaikaa ja olen ihan eri ihminen kun mies kömpii sohvalle viereeni lasten nukahdettua. En ole uupunut vaan levänneempi ja on kiva viettää miehen kanssa parisuhdeaikaa.

Keskustelkaa että mitä se mies voisi tehdä vastavuoroisesti, jos hän ei vaan oikeasti kykene nousemaan. Tai ehkä toki kykenee, mutta onko lapsille kiva katsella persiiseen ammuttua karhua sen aikaa kunnes äiti herää? Ja tosiaan, voisiko mies viedä lapset kerran kuussa vlopuksi jonnekin mukanaan sukuloimaan? Saisit nukkua. Meillä mies ottaa lapset mukaansa vanhemmilleen. Siellä mummo herää lasten kanssa aamulla ;).

Minä. Mies aamuvirkku (kuten lapsetkin) ja hän herää viimeistään kuudelta jo aamutoimiin viikonloppuna. Viikollakin aamiainen pöydässä kun itse kömmin hereille herätyskellon huudettua sinnikkäästi korvan juuressa.