Sitä saa aina nauraa kun selailee asuntoilmoituksia
En voi uskoa tätä todeksi. Nyt ovat jotkut kyllä keksineet hyvän vitsin: myydä ränsistyneestä puutalosta yksi naurettavan pieni 13 neliön huone sadalla tonnilla. Itse en arvosta koko rakennusta sen arvoiseksi.
En linkkaa suoraan tähän mutta etsikää alueelta helsinki max 15 neliötä yksiö.
Naurettava tarjous, katsokaa nyt tuota vessaa? jälkikäteen joku insinöörismies itse sen tonne pikku koppiin asentanut :D ovi pitää jättää auki jotta pöntölle mahtuu istumaan :D tai sitten pitää yrittää istua siinä väärinpäin :D
Ei tonne mahdu edes sänky mihinkään.
Ahneus huipussaan. Joku ajattelee tekevänsä miljoonan tilin myymällä tuollaisia "huoneistoja" omakotitalosta. Onko edes laillista? Miten huone voi olla huoneisto?
Ei helv.. eihän siis tossa ole mitään järkeä. Sata tonnia kasasta lautaa ympärillä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin tuossa maksaa vain tontista. Jos tuon talon voisi purkaa ja rakentaa tilalle 20 krs kerrostalon niin sittenhän siinä tulisi mukavasti voittoa jos omistaisi tontista osuuden.
Tuskinpa saisi kaavoituslupaa kerrostalolle keskeltä puutalokorttelia. Ei se niin vaan toimi. Saisi rakentaa vain vastaavan samanlaisen tilalle.
Minä vietin kaikki lapsuuteni kesät ja talvilomatkin mummolan talossa, jonne ei tietenkään tullut edes lämmintä vettä, kylmän eteisen vieressä oli juuri tuollainen kylmä pieni WC-koppero (keittiö lämmitettiin uunilla ja olohuoneessa oli takka, mutta ei sitä lämpöä muualle riittänyt) ja ainut peseytymismahdollisuus oli, kun pihan perukoilla ollut sauna lämmitettiin kerran viikossa.
Ja mulla on ihan valtavan hyviä muistoja noista ajoista!
Asuin myös 90-luvulla Lontoossa ja ei siellä taloja lämmitetty tällä tavoin kuin Suomessa, vaikka talvella oli pakkasta, ja lämmin vesikin oli hyvin tarkkaan säädeltyä. Kerran viikossa pystyi käymään n. 5 min kestävässä kuumassa suihkussa, muuten oli pärjättävä kylmällä vedellä. Ikkunat oli yksinkertaista lasia ja kun mun sänky oli asetettu n. 6 m2 kokoisessa huoneessani suoraan ikkunan eteen, niin ulkoahan tuuli öisin suoraan sänkyyn - mahtavaa etenkin pakkasilla :)
Enkä tuostakaan ajasta antaisi mitään pois!
Usein mietin, että sopeutuisinko enää moiseen. Silloin nuorena en edes kyseenalaistanut koko asiaa: Niillä mentiin, mitä annettiin ja kivaa oli.
Ei se elämän onni ole hulppeasta luksuslukaalista kiinni.
Huhhuh, aika klaustrofobinen fiilis voisi tuolla tulla. Miten tuossa vessassa voisi edes istua? Suihku pihasaunassa. Pitääköhän vesikin lämmittää ensin? Sopii jollekkin maalaisromantikolle, joka haluaa asua kaupungissa. Hinta on kyllä suolaistakin suolaisempi.
Hinta on kyllä kova, ja vessa hirveä, mutta kyllä tostakin saisi ihan kivan kodin sinkulle. Okei, vessa on aivan kamala, sille pitäisi tehdä jotain. Sängyn saisi lipaston tilalle takaseinälle, lisäksi mukava nojatuoli ja juuri tuollainen pikkupöytä johon saisi läppärin ja mahtuisi syömään. Sijoitusasunnoksi voisin ostaa hiukan halvemmalla hinnalla, tai tuollakin hinnalla jos vessa olisi mahdollista muuttaa järkevämmäksi ja jos sitä pihasaunaa saa käyttää suihkuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En voi uskoa tätä todeksi. Nyt ovat jotkut kyllä keksineet hyvän vitsin"
Ei mitään uutta ole keksitty, vaan tuo lause kertoo pikemminkin ap. oman historian tuntemuksesta. Ja eikä tarvitse mennä kuin 40-50v taaksepäin, kun hellahuoneet olivat ihan yleinen asumismuoto Suomessa ja on edelleen Euroopassa ja monessa muussa maassa vielä nykyäänkin. Ja huomattavasti "ylellisempi" ja itsenäisempi vaihtoehto, kuin alivuokralaisasunto, jotka vielä 70-80-luvullakin oli yleisesti käytössä.
Esim. presidentti Koivisto ja rouva Koivisto ovat aloittaneet yhteiselämän hellahuoneessa Assi tyttären kanssa. Tellervo Koivisto on omassa elämäkerrassaan kertonut, kuinka heidän hellahuoneeseen mahtui vain yksi hetekan puolikas ja Mauno Koiviston oli joka yö herättävä, jotta hän pystyi imettämään tytärtään.
Ja mikä tekee tämän päivän ihmisistä niin erityisiä, etteivät pystyisi asumaan hellahuoneessa tai palvelijanhuoneissa tai vaikkapa alivuokralaisasunnossa perheen kanssa, kun ihmiset ennen meitä ovat pystyneet siihen satoja vuosia ja monen sukupolven ajan ennen meitä ja Euroopassa ja muualla sitä tapahtuu edelleen. Esim. Japanissa ja Kiinassa saattaa asua 1-2 lapsen perhe 7m2 huoneessa ja kaikki ovat onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä.
Olisiko vaikka se, että elintaso on noussut paljon noista ajoista. Kiinakin on suomeen verrattuna kehitysmaa, joten turha verrata.
Mutta miksi juuri suomalaiset panostavat niin paljon rahallisesti kuin jopa vapaa-ajankustannuksella asumiseen? Onhan elintaso noussut kaikkialla maailmassa. Ja mikä on hyötysuhde, kun mietitään sijoitettu raha ja kotona vietetty aika. Moni on valmis tekemään pitkää päivää ja siellä kotona valveilla oloajasta ollaan vain muutama tunti ja muu aika nukutaan.
Suomessa omistusasuminen on yleistä ja asuntolainaa maksetaan kymmeniä vuosia ja yleensä parhaat elinvuodet menetetään asumiselle ja mieluimmin raadetaan työssä, jotta asunto saadan maksettua, kuin panostetaan vapaa-aikaan ja osa-aika työ on melko harvinaista, vaikka perheessä olisi pieniä lapsia, toisin kuin esim. Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"En voi uskoa tätä todeksi. Nyt ovat jotkut kyllä keksineet hyvän vitsin"
Ei mitään uutta ole keksitty, vaan tuo lause kertoo pikemminkin ap. oman historian tuntemuksesta. Ja eikä tarvitse mennä kuin 40-50v taaksepäin, kun hellahuoneet olivat ihan yleinen asumismuoto Suomessa ja on edelleen Euroopassa ja monessa muussa maassa vielä nykyäänkin. Ja huomattavasti "ylellisempi" ja itsenäisempi vaihtoehto, kuin alivuokralaisasunto, jotka vielä 70-80-luvullakin oli yleisesti käytössä.
Esim. presidentti Koivisto ja rouva Koivisto ovat aloittaneet yhteiselämän hellahuoneessa Assi tyttären kanssa. Tellervo Koivisto on omassa elämäkerrassaan kertonut, kuinka heidän hellahuoneeseen mahtui vain yksi hetekan puolikas ja Mauno Koiviston oli joka yö herättävä, jotta hän pystyi imettämään tytärtään.
Ja mikä tekee tämän päivän ihmisistä niin erityisiä, etteivät pystyisi asumaan hellahuoneessa tai palvelijanhuoneissa tai vaikkapa alivuokralaisasunnossa perheen kanssa, kun ihmiset ennen meitä ovat pystyneet siihen satoja vuosia ja monen sukupolven ajan ennen meitä ja Euroopassa ja muualla sitä tapahtuu edelleen. Esim. Japanissa ja Kiinassa saattaa asua 1-2 lapsen perhe 7m2 huoneessa ja kaikki ovat onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä.
Olisiko vaikka se, että elintaso on noussut paljon noista ajoista. Kiinakin on suomeen verrattuna kehitysmaa, joten turha verrata.
Mutta miksi juuri suomalaiset panostavat niin paljon rahallisesti kuin jopa vapaa-ajankustannuksella asumiseen? Onhan elintaso noussut kaikkialla maailmassa. Ja mikä on hyötysuhde, kun mietitään sijoitettu raha ja kotona vietetty aika. Moni on valmis tekemään pitkää päivää ja siellä kotona valveilla oloajasta ollaan vain muutama tunti ja muu aika nukutaan.
Suomessa omistusasuminen on yleistä ja asuntolainaa maksetaan kymmeniä vuosia ja yleensä parhaat elinvuodet menetetään asumiselle ja mieluimmin raadetaan työssä, jotta asunto saadan maksettua, kuin panostetaan vapaa-aikaan ja osa-aika työ on melko harvinaista, vaikka perheessä olisi pieniä lapsia, toisin kuin esim. Ruotsissa.
Suomalaiset työnantajat suhtautuvat todella nihkeästi osa-aikatyöhön. Täällä on enimmäkseen vaihtoehdot 100-0, joko teet niin helvetisti töitä tai olet kokonaan ulkona. Vaihtoehdossa 1 jää sitä vapaa-aikaa lähinnä nukkumiseen, muttei se välttämättä ole asukkaan valinta.
Mutuillen veikkaan, että asumismukavuudella on ainakin jotakin tekemistä ilmaston kanssa. Jos suuri osa ajasta menee sisätiloissa, niiden halutaan olevan mukavat (vrt. Pohjois-Norja). Lisäksi harvaanasutussa ja vähäväkisessä maassa on tilaa (vs. Kiina), täällä ei ole pakko survoutua 7 neliön huoneeseen perheineen, vielä.
Vierailija kirjoitti:
"En voi uskoa tätä todeksi. Nyt ovat jotkut kyllä keksineet hyvän vitsin"
Ei mitään uutta ole keksitty, vaan tuo lause kertoo pikemminkin ap. oman historian tuntemuksesta. Ja eikä tarvitse mennä kuin 40-50v taaksepäin, kun hellahuoneet olivat ihan yleinen asumismuoto Suomessa ja on edelleen Euroopassa ja monessa muussa maassa vielä nykyäänkin. Ja huomattavasti "ylellisempi" ja itsenäisempi vaihtoehto, kuin alivuokralaisasunto, jotka vielä 70-80-luvullakin oli yleisesti käytössä.
Esim. presidentti Koivisto ja rouva Koivisto ovat aloittaneet yhteiselämän hellahuoneessa Assi tyttären kanssa. Tellervo Koivisto on omassa elämäkerrassaan kertonut, kuinka heidän hellahuoneeseen mahtui vain yksi hetekan puolikas ja Mauno Koiviston oli joka yö herättävä, jotta hän pystyi imettämään tytärtään.
Ja mikä tekee tämän päivän ihmisistä niin erityisiä, etteivät pystyisi asumaan hellahuoneessa tai palvelijanhuoneissa tai vaikkapa alivuokralaisasunnossa perheen kanssa, kun ihmiset ennen meitä ovat pystyneet siihen satoja vuosia ja monen sukupolven ajan ennen meitä ja Euroopassa ja muualla sitä tapahtuu edelleen. Esim. Japanissa ja Kiinassa saattaa asua 1-2 lapsen perhe 7m2 huoneessa ja kaikki ovat onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä.
Olen tietoinen siitä, miten asuminen on muuttunut vaikkapa viimeisen sadan vuoden aikana. Tietoisuus ei saisi mua kuitenkaan käyttämään tuollaista summaa tuohon koppiin.
Ilmoitus on aprillipila. Mun mielestä 1960-luvun kerrostalotkin ovat vielä ajastaan jäljessä. Pienet hissit, pienet varastot, pienet kylppärit.
Olen asunut ehkä kymmenessä paikassa, eri ikäisissä taloissa. Kyllä nykyisillä asumissäädöksillä on syynsä.
Ihmisten mukavuudenhalu vain kasvaa tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä vietin kaikki lapsuuteni kesät ja talvilomatkin mummolan talossa, jonne ei tietenkään tullut edes lämmintä vettä, kylmän eteisen vieressä oli juuri tuollainen kylmä pieni WC-koppero (keittiö lämmitettiin uunilla ja olohuoneessa oli takka, mutta ei sitä lämpöä muualle riittänyt) ja ainut peseytymismahdollisuus oli, kun pihan perukoilla ollut sauna lämmitettiin kerran viikossa.
Ja mulla on ihan valtavan hyviä muistoja noista ajoista!
Asuin myös 90-luvulla Lontoossa ja ei siellä taloja lämmitetty tällä tavoin kuin Suomessa, vaikka talvella oli pakkasta, ja lämmin vesikin oli hyvin tarkkaan säädeltyä. Kerran viikossa pystyi käymään n. 5 min kestävässä kuumassa suihkussa, muuten oli pärjättävä kylmällä vedellä. Ikkunat oli yksinkertaista lasia ja kun mun sänky oli asetettu n. 6 m2 kokoisessa huoneessani suoraan ikkunan eteen, niin ulkoahan tuuli öisin suoraan sänkyyn - mahtavaa etenkin pakkasilla :)
Enkä tuostakaan ajasta antaisi mitään pois!
Usein mietin, että sopeutuisinko enää moiseen. Silloin nuorena en edes kyseenalaistanut koko asiaa: Niillä mentiin, mitä annettiin ja kivaa oli.
Ei se elämän onni ole hulppeasta luksuslukaalista kiinni.
Toisaalta, yhä enemmän on niitä jotka ovat valmiita hyppäämään oravanpyörästä pois ja steriili- ja helposta ympäristöstä ja panostavat elämänlaatuun ja vapaa-aikaan, kuin kalliiseen asumiseen ja haluavat elää vaatimattomampaa ja alkeellisempää elämää. Kasvattaa ruokansa itse, lämmittää talonsa jne.
Itsekin kuulun tähän, asun lähellä luontoa ja monen mielestä hyvinkin vaatimattomasti, mutta en vaihtaisi entiseen elämääni, joka oli kiireistä ja stressaavaa, eikä kalliit ja hienot asunnot tuoneet elämääni onnea. Tosin, niiden turvin nyt voin elää omaa elämääni ja nauttia siitä.
Tietty, jos haluaa jotain extremeä, niin mikä jottei. Tuosta ilmoituksen asunnosta en kyllä maksaisi yhtään mitään. Tulee kustannuksia, kun kämppä lähtee purkuun.
Missä sänky tai suihku? Aika olennainen. Toisekseen aika ränsistyneen oloinen tönö.
Vierailija kirjoitti:
Missä sänky tai suihku? Aika olennainen. Toisekseen aika ränsistyneen oloinen tönö.
No on kyllä. Kaatuu pystyyn koko rakennus. Sen näköistä, että alapohja on ihan homeessa. Tonttikin on varmaan kaupungin vuokratontti, näkyy olevan keskellä kerrostaloaluetta. Kerrostaloaluetta jatketaan tuon rakennuksen paikalle.
Tuohon kun muuttaisi asumaan, saisi elinikäiset homeoireet.
Minä käsitin erään bloggaajan asunnonetsintä postauksesta, että Helsingissä on ihan normaalia, että suihkussa käydään suurinpiirtein pöntöllä seisoen. Kylppärit on niin pieniä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vietin kaikki lapsuuteni kesät ja talvilomatkin mummolan talossa, jonne ei tietenkään tullut edes lämmintä vettä, kylmän eteisen vieressä oli juuri tuollainen kylmä pieni WC-koppero (keittiö lämmitettiin uunilla ja olohuoneessa oli takka, mutta ei sitä lämpöä muualle riittänyt) ja ainut peseytymismahdollisuus oli, kun pihan perukoilla ollut sauna lämmitettiin kerran viikossa.
Ja mulla on ihan valtavan hyviä muistoja noista ajoista!
Asuin myös 90-luvulla Lontoossa ja ei siellä taloja lämmitetty tällä tavoin kuin Suomessa, vaikka talvella oli pakkasta, ja lämmin vesikin oli hyvin tarkkaan säädeltyä. Kerran viikossa pystyi käymään n. 5 min kestävässä kuumassa suihkussa, muuten oli pärjättävä kylmällä vedellä. Ikkunat oli yksinkertaista lasia ja kun mun sänky oli asetettu n. 6 m2 kokoisessa huoneessani suoraan ikkunan eteen, niin ulkoahan tuuli öisin suoraan sänkyyn - mahtavaa etenkin pakkasilla :)
Enkä tuostakaan ajasta antaisi mitään pois!
Usein mietin, että sopeutuisinko enää moiseen. Silloin nuorena en edes kyseenalaistanut koko asiaa: Niillä mentiin, mitä annettiin ja kivaa oli.
Ei se elämän onni ole hulppeasta luksuslukaalista kiinni.
Toisaalta, yhä enemmän on niitä jotka ovat valmiita hyppäämään oravanpyörästä pois ja steriili- ja helposta ympäristöstä ja panostavat elämänlaatuun ja vapaa-aikaan, kuin kalliiseen asumiseen ja haluavat elää vaatimattomampaa ja alkeellisempää elämää. Kasvattaa ruokansa itse, lämmittää talonsa jne.
Itsekin kuulun tähän, asun lähellä luontoa ja monen mielestä hyvinkin vaatimattomasti, mutta en vaihtaisi entiseen elämääni, joka oli kiireistä ja stressaavaa, eikä kalliit ja hienot asunnot tuoneet elämääni onnea. Tosin, niiden turvin nyt voin elää omaa elämääni ja nauttia siitä.
Noh, tässä tapauksessa olisi kyse kalliista ja vaatimattomasta asumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Nauroin vessalle aivan liikaa. Kyllä ois romantiikka huipussaan kun käy vetää aamup*skat ovi sepposen selällään kumppanin vielä maatessa sängyssä ja haistellessa käryä.
Tai no, sängyssä aka yhden hengen patja lattialla.
Ei helv*tti :DDDD!
100000 euron luksusta! Mihin tämä maailma on mennyt.
Huomatkaa tulossa olevat remontit:
"Kiinteistön korjausohjelman kiinteistön pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelman mukaan: 2018 Ennalta arvaamattomat korjaukset (kustannusarvio 4 000 €). 2018 LVI kuntotutkimus (tehty). 2018 LVI putket A 2 / B 4 + varaukset (tehty). 2018 Alapohjan läpivientien eristys (kustannusarvio 1 000,00 €). 2019 Lämpöeristyksen korjaaminen (C-päädyn seinä). 2019 Parvekkeen (B 5) korjaaminen / uusinta. 2019 Huoneistojen ja ulko-ovien sekä lukituksen uusiminen (kustannusarvio 12 000,00 €). 2021 Ikkunoiden uusiminen, korjaus. 2022 Pohjaviemärin ja tonttiviemärin uusiminen. 2023 Huoltorakennuksen hankesuunnittelu."
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä hauska vessa. Hirmu hygieenistä myös kun pitää likaisten käsien kanssa mennä keittiöön pesemään ne vessassa käynnin jälkeen. Tuonne ei mahdu sänky eikä suihku, mihin tarkoitukseen tuollainen huone siis oikein tarkoitettu kun sitä erikseen myydään?
Helsinkiläisille nyt voi myydä mitä vaan.
Höh. Nyt käy melkein sääliksi tuota asunnon omistajaa. Toivottavasti saisi myytyä hökkelin, niin saisi paremman talon. Sillä rahallahan saisi jo ihan mukavan merenrantatontin Kulosaaresta tai Jollaksesta, ja voisi rakentaa paremman asumuksen.
Ihmisellä on oikein unelmiin. Sen jälkeen, kun on asunut tuolla homeitiöiden keskellä, soisi kyllä ihmisen pääsevän raikkaaseen meri-ilmaan. Peukut pystyyn, että kauppa käy!
Olisiko vaikka se, että elintaso on noussut paljon noista ajoista. Kiinakin on suomeen verrattuna kehitysmaa, joten turha verrata.