Miten tottua siihen ettei koti ole enää "oma rauha" (lasten kaverit)
Rajoittaa hirveästi tekemistä kun on vieraita talossa.
Kommentit (11)
No joo, minä juuri totuttelen tähän vaiheeseen. Esikoinen on saanut ensimmäiset pihakaverit. On siinä vaan pieni muutos elämään, että lapsosia on yhtäkkiä tupa täysi ja ovikelloa rimputellaan. Vaikka sinänsä tämä on hyvä asia ja olen iloinen että lapsella on kavereita.
Mitä sellaista tahdot tehdä, joka ei kestä lapsen silmiä? Yhtä hyvin voit maata sohvalla, kulkea verkkareissa, puhua puhelimessa, pitää omia ystäviäsi kylässä, juoda perjantaina saunaoluesi.
Ei ne meillä mitenkään rajoita, päinvastoin: lapset ei ruikuta tylsyyttä kun on kavereita. Ja ainahan ne voi heittää ovesta ulos jos on jotain perheen keskeistä juttua tai menoa.
Ja mikä parasta: vuoroin vieraissa :) Eli välillä on siunattu rauha kotona kun kaikki omat kullanmuruset yhtäaikaa kavereillaan :)
Mä en suostuis tollaseen. Meillä saa kavereita käydä korkeintaan pari kertaa viikossa. Lapsi 12v kysyy aina ekaksi luvan. Jos mua ei huvita, niin voin helposti kieltäytyä. Yleensä en, koska kaverit käyvät kuitenkin aika harvoin. Mielummin tää kaveriporukka onkin jossain muualla. Meillä kun on tosiaan pienehkö koti ja muilla kavereilla paljon isommat.
Kysyttekö lapsiltanne sopiiko isin ja äidin kaverin tulla kylään? Saavatko määrätä, milloin kodissa ollaan ihan hiljaa ja milloin saa meluta?
Kyllä siihen tottuu ajan kanssa, vaikka välillä ottaa toki päähänkin jos kovin kovaäänistä on tai tulee riitoja, joita pitäisi sitten selvitellä. Vastapainoksi nimittäin saa sitten aina omaa aikaa kun lapset painuu muiden kotiin ;) Eli vuoroin vieraissa.
Ärsyttää kyllä tuollaiset vanhemmat kuten joku tossa edellä, jotka tunkevat lapsensa aina kylään, mutta mitään vastavuoroisuutta ei ole. Onneksi sellaisia ei meidän tuttavapiirissä ole vaan aika tasan kyläillään ja jokainen tekee osansa.
6:lle haluaisin sanoa (näin 6 lapsen äiti - 4 omaa ja 2 miehen) että kannattaisi miettiä vielä kerran sun ajatuksia tässä asiassa. On niin pienestä kiinni että yhtäkkiä oma lapsi onkin aivan yksin, sanot että muutenkin tulee kavereita harvoin, miksiköhän? mitä tykkäisit jos yksi kaunis päivä ei kukaan enää halua tulla, kyllä sitten on surullista olla lapsen puolesta koska jokainen äiti haluaa että lapsella on kavereita. Miksi kieltäytyä jos eivät kerran pidä kauheaa meteliä siellä - "jos sua ei huvita"???? mutta jos lasta huvittaa...? Lapsi on lapsi niin pieni hetki, ole onnellinen että käy kavereita ja pistä omat tuntemukset hetkeksi kakkossijalle. En oikeesti ymmärrä tuommoista. Onko sulla vain yksi lapsi? sitten yleensä kaikki on hankalampaa. (sori). Nyt isot lapset täällä jo 17-21vee ja todella harvoin käy kavereita (puolet asuu jo omillaan) mutta 9vee tyttö saa ottaa kaveri meille kotiin vaikka joka päivä jos niin haluaa. Voin itse hyvin kun kuulen että lapset nauravat ja heillä on seuraa. Ainoa hankala asia ennen oli kun pahimmillaan / parhaimmillaan olikin yhtäkkiä 12 lasta talossa ruokaaikaan, en tietenkään voinut kaikille tarjota ruokaa aina mutta kyllä usein 1-2 ylimääräistä söikin meillä monta kertaa viikossa. Relatkaa .....
Meillä lapsen kavereilla on pääsy vain eteiseen ja keittiöön (yli 25 neliötä eli ei ihan pieni). Rauhoittaa ihmeesti elämistä, kun tietää, että missään muissa huoneissa ei vieraita lapsia ole. Aika äkkiä oppivat tämän säännön.
[quote author="Vierailija" time="16.03.2013 klo 15:42"]Meillä lapsen kavereilla on pääsy vain eteiseen ja keittiöön (yli 25 neliötä eli ei ihan pieni). Rauhoittaa ihmeesti elämistä, kun tietää, että missään muissa huoneissa ei vieraita lapsia ole. Aika äkkiä oppivat tämän säännön.[/quote]
No huh
Hyvin tottuu. Meillä on lähes aina joku/jotkut lasten kavereista paikalla. Pääsy vapaa klo 10 ja 19 välillä. Tietenkin koulupäivinä vasta koulun jälkeen =)
Ei meillä vaan rajoita, vaikka kyläilevät ovat vielä suht. pieniä (6-12v). Lasten kaverit touhuavat lasten kanssa, aikuiset tekevät omia juttujaan. Vai miten se sun olemista rajoittaa? Joo, en ehkä voi hiipparoida täällä alasti, kun on vieraita, mutten kyllä hiippailisi niin muutenkaan. Muuta rajoitetta en sitten nääkään.