Työelämän ankeuttajat
Olen tullut siihen tulokseen, että ilmapiirin ankeuttajat työpaikoissa ovat usein onnettomia sekä yksinkertaisia ihmisiä.
Muutamakin esimerkki tulee mieleen. Usein yli 10v samassa paikassa olleita, joille noussut hattuun, kun opittu ulkoa rutiinit ja päästään pätemään ja huutamaan uusille työntekijöille.
Itse ei osata esim laakea päässä mitään, seotaan jos joku tekee saman lopputuloksen hiemankin eri tyylillä mihin on itse oppinut.
Yleensäkin tympeä kohtelu työelämässä on erittäin epäsivistynyttä käytöstä, eikä paranna yrityksen tilaa millään tavalla, saati kansantalouden.
Kommentit (11)
He tuntuvat myös haikailevan mennyttä aikaa. Ylikorostavat omia saavutuksiaan, eivätkä ikinä vahingossakaan kehu toisen työnjälkeä. Ja esimies on aina täys kuspää 😅
En voi ymmärtää, miksi sitä uutta työntekijää tarvitsee kiusata, arvostella ja katsella päästä varpaisiin. Tarkoituksella yritetään antaa liikaa tehtäviä, joita ei ole mahdollista suorittaa. Kahvihuoneessa haukutaan ja puhutaan pahaa. Työtapaa, mielipiteitä ja tehtävientekoa arvostellaan. Miksi? Kun työntekijä on helpottamassa kaikkien taakkaa eikä viemässä kenenkään työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miksi sitä uutta työntekijää tarvitsee kiusata, arvostella ja katsella päästä varpaisiin. Tarkoituksella yritetään antaa liikaa tehtäviä, joita ei ole mahdollista suorittaa. Kahvihuoneessa haukutaan ja puhutaan pahaa. Työtapaa, mielipiteitä ja tehtävientekoa arvostellaan. Miksi? Kun työntekijä on helpottamassa kaikkien taakkaa eikä viemässä kenenkään työpaikkaa.
Niinpä. Kumma, että näitä onnettomia ankeuttajia riittää. Pitäisi todellakin tehdä jotakin. Olen jälkikäteen miettinyt, että pitäisi vain rohkeasti infota ylemmille tasoille. Eihän tämmöinen perseily palvele ketään. Vai halutaanko pitää kiusaajat pelissä ja muut saavat rauhassa syrjäytyä?
Mä valitsen mieluummin pienemmän palkan kuin hyvinpalkatun työpaikan jossa on sellainen ilmapiiri että joka päivä v tuttaa mennä töihin. Se vaikuttaa jokapäiväiseen mielialaan niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Mä valitsen mieluummin pienemmän palkan kuin hyvinpalkatun työpaikan jossa on sellainen ilmapiiri että joka päivä v tuttaa mennä töihin. Se vaikuttaa jokapäiväiseen mielialaan niin paljon.
Mä joudun tekemään sitä mitä tällä fysiikalla enää pystyn.
Itse olen aina yrittänyt olla mahdollisimman kannustava, kun vuosien varrella itsekin opastanut uusia työntekijöitä joissakin paikoissa.
No jaa. Myös moni uusi työntekijä on sitä mieltä, että toisten pitäisi olla valmiita palvomaan maata hänen jalkojensa alla, kaikista ihan normaaleista työn osista pitäisi kehua hirveästi ja kun he ignoroivat käytännössä tärkeäksi osoittautuneita työjärjesyksiä tai rutiineja (kuvitellen, että lopputulos on sama, vaikka kokonaisuuden kannatlta se ei oikeasti ole), sitä pitäisi pitää suurena innovaationa. Heiltä puuttuu kaikki kunnioitus aikaisempaa osaamista kohtaan ja ymmärrys kkonaisuudesta, jonka osasia he ovat. He haluavat keksiä pyörän jokainen uudestaan ja kuvittlevat sitten, että se riittää toimivan auton tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Myös moni uusi työntekijä on sitä mieltä, että toisten pitäisi olla valmiita palvomaan maata hänen jalkojensa alla, kaikista ihan normaaleista työn osista pitäisi kehua hirveästi ja kun he ignoroivat käytännössä tärkeäksi osoittautuneita työjärjesyksiä tai rutiineja (kuvitellen, että lopputulos on sama, vaikka kokonaisuuden kannatlta se ei oikeasti ole), sitä pitäisi pitää suurena innovaationa. Heiltä puuttuu kaikki kunnioitus aikaisempaa osaamista kohtaan ja ymmärrys kkonaisuudesta, jonka osasia he ovat. He haluavat keksiä pyörän jokainen uudestaan ja kuvittlevat sitten, että se riittää toimivan auton tekemiseen.
Mun kohdalla on vain toivomus peruskohteliaasta käytöksestä. Tervehditään aamulla. Vastataan huutamatta jne. Olen ihan normaalijärkinen ja -tapainen ihminen. Vaikka olenkin ehkä kyseisessä paikassa "vieras". Aina ajoissa ja parhaani tehden sekä yrittäen olla myös mukava työtoveri.
No jos en ota laskukonetta käteen jyvittääkseni esim. 120€ neljälle niin sori.
Vierailija kirjoitti:
No jaa. Myös moni uusi työntekijä on sitä mieltä, että toisten pitäisi olla valmiita palvomaan maata hänen jalkojensa alla, kaikista ihan normaaleista työn osista pitäisi kehua hirveästi ja kun he ignoroivat käytännössä tärkeäksi osoittautuneita työjärjesyksiä tai rutiineja (kuvitellen, että lopputulos on sama, vaikka kokonaisuuden kannatlta se ei oikeasti ole), sitä pitäisi pitää suurena innovaationa. Heiltä puuttuu kaikki kunnioitus aikaisempaa osaamista kohtaan ja ymmärrys kkonaisuudesta, jonka osasia he ovat. He haluavat keksiä pyörän jokainen uudestaan ja kuvittlevat sitten, että se riittää toimivan auton tekemiseen.
Totta tämäkin puoli.
Toisinaan törmää myös siihen, että tällainen 30 vuotta hommia paiskinut perehdyttäjä ei osaa kertoa asioita tarpeeksi tarkkaan, ei selitä miksi joku rutiini tehdään tietyllä tavalla ja miksi se on tärkeä, toteaa vaan, että näin on aina tehty, silloin on ihan ymmärrettävää, ettei se kaikille riitä perusteeksi jatkaa tekemistä samalla tavalla.
Se on kyllä kumma, että noita ankeuttajia ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi, niin koko työpaikan ilmapiiri menee heidän viitoittamalla tavalla. Ihan kuin suuri, normaalikäytöksinen enemmistö olisi niin nössöä väkeä, että antavat periksi ikäville tyypeille. Onko se suomalainen piirre, että huonoa käytöstä pidetään normaalina eikä siihen uskalla kukaan puuttua edes huumorilla?
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä kumma, että noita ankeuttajia ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi, niin koko työpaikan ilmapiiri menee heidän viitoittamalla tavalla. Ihan kuin suuri, normaalikäytöksinen enemmistö olisi niin nössöä väkeä, että antavat periksi ikäville tyypeille. Onko se suomalainen piirre, että huonoa käytöstä pidetään normaalina eikä siihen uskalla kukaan puuttua edes huumorilla?
Mä laitoin pomolle viestiä etten tommoista kohtelua siedä. Lupasi selvittää asiaa. Ei ko käytös palvele lopulta ketään.
Totta turiset. Rutiinit on opittu ulkoa, mutta kyky muuttua työelämän mukana on olematon. Omaa tärkeyttä korostetaan pätemällä, näennäisellä kiireellä ja työvuosien esiin tuomisella, mutta nämä ovat vain savuverhoa sille tosi asialle, että on oikeasti epävarma tekemisestään kun on pudonnut kehityksen kelkasta.
Näiden ihmisten ankeuttamista katsotaan läpi sormien koska kaikki tietävät "ettei se muuksi muutu". Ankeuttaja taas pitää kynsin hampain kiinni suojatyöpaikastaan, koska tietää ettei pärjää muualla.