Lapset kannattaisi tehdä alle 30 -vuotiaana.

Minä olisin jäänyt sitten lapsettomaksi

neljä äiti

[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 18:51"]

Mun neljä nuorinta olisi jäänyt syntymättä, jos olisin lopettanut lasten tekemisen 30-vuotiaana.

[/quote]

Hih, olisipa ollut hassua, jos vanhoilliset vanhempani olisivat painostaneet minua lapsentekoon alle kolmikymppisenä:)

Pikemminkin sain kuulla nuorena aina, että maha pystyssä ei tarvi kotiin tulla ilman miestä:D

Missähän maailmassa tuonkin jutun kirjoittaja elää. En itsekään kyllä aio alkaa painostamaan omaa tyttöäni, että otahan nyt jostain mies itsellesi, että saat lapsen. Sekö se nyt on tärkeintä, että saat pykättyä pentuja mahdollisimman monta nuorena, aivan sama kenelle joutojätkälle. Sitten niitä kasvatetaan yksinhuoltajana.

[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 21:59"]

Vaikka artikkelissa ei oltu mainittu numeroa, niin muistaakseni luin tämän lehdestä jo kauan, kauan sitten. Muistan että jo silloin ärsytti tuon terkkarin holhoava asenne nuoria naisia kohtaan. Että ihan kaduttaa sitten myöhemmin ettei lapsia tehty nuorena, ja ollaan siitä katkeria omille vanhemmille että nämä eivät lapsentekoon painostaneet...kuulostaa jotenkin epärealistiselta.

Sellaisen ihmisen elämässä, jossa jossain vaiheessa lapsia on, kestää se vapaa, huoleton aika vain pienen osan elämästä. Sitten huolehditaan lapsista, ja sen jälkeen omista vanhemmista jne. Minä itse olen saanut lapseni alle kolmekymppisenä ja yli kolmekymppisenä, ja minusta on väärin pelotella nuorta ihmistä lapsettomuudella, jos lapsentekoa lykkää. Ihminen voi parhaiten, ja on äitinäkin parhaimmillaan, jos on saanut elää elämänsä itseensä tutustuen ja itseään kuunnellen ja tehdä sen perusteella omat päätöksensä, ilman ulkopuolisten painostusta. Jos ei tunne olevansa kypsä äidiksi jossain iässä tai kenties koskaan, niin se on aivan ok. Eivät lapset automaattisesti kuulu elämään, eikä kaikkien tarvitse niitä tehdä. Elämässä on muutakin arvokasta.

[/quote]

Olen täysin mieltä ja niin olen tehnytkin. Päiväkään en ole katunut. Olen jo vanha akka, mutta nyt vanhana jouduin työelämässä uusiin haasteisiin. Olen lasteni kanssa samassa korkeakoulussa. Nuoreni päiväpuolella ja minä työnohessa eli aikuispuolella. 

Mieheni sisko on 37 vuotias ja vasta tekee lapsia,,,Se perheidyli on kaamee ja ukkoki on mun ikäinen 45 vuotias. Hohhoijaa...Lasten äiti kuin tankki, siis läski. Ei urheile ja koko perhe syö nakkeja, Tukka hapsottaa ja perhejuhlissa "vanhaäiti" tulee matalissa ja "mukavissa" kengissä, jotka ovat lähinnä puutarhanhoitokengät. Ja "vanhaäiti" ihmettelee miten jaksaa seistä ja kävellä 15 cm koroilla ja hymyillä. Tätä kaikkihan on kovan treenin takana ja vuosien työ eli lapset nuorena ja kovaa treeniä ja itsensä hoitamista koko ajan. 37 vuotiaat äidit ovat liian mukavuudenhaluisia. Kaameeta katsottavaa...Nuorena haluttiin ja jaksettiin tehdä kaikkea yhtäaikaa ja lomittain.

Minä ja lasteni isä olemme 45-vuotiaita, meidän lapset parikympisiä reissaamme ympärimaailmaa ja samalla itse opiskelen ja olen töissä. Nyt en jaksaisi kesälomastain vähintään 5 päivää lasten ehdoilla eli Muumilaakso 1pvä, Särkänniemi 1 pvä, Linnanmäki 1 pvä, Legoland 1 pv ja jonkin eurooppalainen eläintarha ja sitten ne Ruotsin risteilyt ja pallomeet muutama kerta vuodessa. En jaksaisi tälläisenä vanhuksena. Toista oli 22-35 vuotiaana, kun oli "pakko" jaksaa.Plus yövalvomiset. Eli miettikää tarkkaan iäkkäät naiset eli yli 35 vuotiaat naiset, jaksateko kaiken. 

Lapset nuorina vain. Lapsillakin on kaikkea ihanaa muistella, kuten äiti ja lapsi jalkapallomatsit, jotka lapset voittivat. Erilaisia urheilukilpailuja, jossa juostiin kilpaan jopa aika tosissaan siinäkin kisassa hävisin. Mutta annoin tosi vastuksen 10 vuotiaalle pojalle. Äitiys on haaste, johon sisältyy myös urheilukin. Eli tämä kaikki ruokien, nukkumamenojen, siivouksen ja omien ja lasten harrastusten jälkeen.