Koulussa tai työpaikassa seurueeseen tuppautunut tuppisuu, miten suhtaudut?

Ap:n postauksesta tuli kyllä pahat koulukiusaus-vibat. Sanon saman kuin useat jo tänne kirjoitelleet, tarkista oma asenteesi.

Itse taistelen omalla työpaikallani aina hyvän meiningin puolesta. Tuo ei ole sitä, ei ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kun kiva, sanokaa sille illerolle että se kahvihuone on varattu aina vain teidän käyttöönne tiettyinä kellonaikoina ja rajatkaa reviirinne vielä tarkkaan, että ei esimerkiksi änkeä siihen pöytään jossa istutte vain ja ainoastaan te.

Toki saa tulla seuraan, mutta kun ei osallistu mitenkään. Tuntuu että tulee vain kuuntelemaan meidän juttuja.

Ap

Miksei teidän juttuja saisi kuunnella?

Ehkä hänen tarvitsee ensin seurata ja kuunnella, millaisia olette, ennen kuin tietää, miten teidän kanssa kuuluu olla. Olen näet itse tällainen hiljaisempi ihmistyyppi. Haluan sopeutua joukkoon, mutta sitä varten pitää ensin nähdä, millaisessa joukossa olen.

Voi olla myös tosi suulas hölöttäjätyyppi, joka yrittää tosi kovasti olla olematta rasittava hölöttäjä, ja heittää sen myötä toiseen ääripäähän. Uudessa työpaikassa ei halua kiinnittää liikaa huomiota itseensä. Been there done that.

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset naisjengit ovat todella rasittavia. Klikkiydytään ja puhutaan keskenään vain omia asioita, joista jengin ulkopuolinen ei voi tietää mitään eikä näin ollen osallistua. Kaikki ovat sellaisia kälkättäjiä, että ulkopuolinen ei saa suunvuoroa kun on kiire kertoa kaikki henk.koht. asiansa ja toisilla kiire kauhistella/ihastella. Kälkätysjengi täyttää koko huoneen niin ettei siinä ole enää sijaa eikä hengitystilaa kellekään muulle. 

Ja sitten tehdään  vauvalle avaus aiheesta ilman että nähdään mitään vikaa siinä omassa käytöksessä.

Juuri näin! Itse olen kyllä puhelias ja sosiaalinen, mutta en jaksa käydä työpaikalla tauolla samaan aikaan tällaisen jengin kanssa. Siis se on ihan uskomatonta huutoa ja kälkätystä ja nauramista, ettei vaan jaksa. Usein tällä samaisella porukalla tauotkin venyy... Minä ja muutama muu ollaan saatu myös ihmettelyä miksei haluta samaan aikaa tauolle ja jopa esimies on asiasta kysynyt... Ja esimies ei puutu esim. taukojen pituuteen, vaan saattaa itsekin mennä mukaan räkättämään...

Toivottavasti uusi tyyppi ottaa apn paikan ja ap jää kuin nalli kalliolle :)

Voi että. Muistan kun läksin lisäkoulutukseen toiseen kaupunkiin enkä tuntenut siellä kurssilla ketään. Porukkaa oli paljon. Kahvijonossa kuulin edessäni olevien (ehkä 6-8 henkeä) keskustelusta, että he olivat samasta kaupungista kuin minä. Menin innoissani samaan isoon pöytään kuin he ja tervehdin kaikkia ja esittäydyin. Yksi sanoi "Aha..." ja sen jälkeen kukaan ei puhunut minulle.

Klikkiytynyt kälättäjäjengi =)

Ootteko koskaan kuulleet että voi olla ihan vaan normaalisti jutteleva porukka. Ei mitään juoruilua vaan normaaleista asioista puhumista, josta ulkopuolisen ei tarvi tietää mitään erityistä osallistuakseen keslusteluun. Lounastäravintolassa keskusteluun saattaa osallistua kuka vaan muukin joka pöytään sattuu istumaan. Jopa mies!

Miksi puheliaan pitää olla juuri se joka ottaa muut erityisesti huomioon. Itse olen sisäisesti tosi ujo, mutta päällepäin näytän normipuheliaalta, koska pinnistän itseni siihen seurassa. En kuitenkaan ikinä pystyisi ottamaan mitään äidillistä roolia ja vetää vielä ujompia mukaan. Heidän seurassaan hiljenen itsekin, mutta puheliaan seurassa pystyn olemaan puhelias.

Vierailija kirjoitti:

Klikkiytynyt kälättäjäjengi =)

Ootteko koskaan kuulleet että voi olla ihan vaan normaalisti jutteleva porukka. Ei mitään juoruilua vaan normaaleista asioista puhumista, josta ulkopuolisen ei tarvi tietää mitään erityistä osallistuakseen keslusteluun. Lounastäravintolassa keskusteluun saattaa osallistua kuka vaan muukin joka pöytään sattuu istumaan. Jopa mies!

Kyllä olen kuullut, mutta selvästikään ap:n porukka ei ole tällainen ”normaalisti jutteleva”. Normaalissa porukassa ei ajatella että ”tuppisuu tuppautuu”.

Kun ollaan töissä, ei olla enää koulussa kasvamassa. Koulussa tyhmyyttään jotkut kiusaa työntämällä ulos porukasta.

Työpaikalla toimitaan ammattimaisesti. Työnantaja maksaa palkkaa siitä, että homma toimii. Toimivuuteen kuuluu, ettei synny kuppikuntia, joilla on oikeus vetäytyä omaan nurkkaansa juttelemaan omiaan, joita muut ei saa kuulla. Seurustelut hoidetaan vapaa-aikana.

Työpaikan kannalta olette harmillisen ikäviä ja hankalia ihmisiä, ellette aktiivisesta auta uutta, mahdollisesti ujoa työntekijää sopeutumaan uusiin ympyröihin.

Tsemppiä uusiin kuvioihinne - on jo aika teidänkin saada uutta ajateltavaa ja kehittyä ihmisinä.

Vierailija kirjoitti:

Tietekin suhtaudumme työkaveriin ammattimaisesti, mutta on todella vaivaannuttavaa kun ns työpäivän vapaahetkiin tulee mukaan joku joka ei puhu mitään. Sosiaaliset taidot puuttuu? Kyllä meidän seuraan liittyy muitakin useinkin ja kaikkien kanssa jutellaan puolin ja toisin. Tämän yhden kanssa ei tiedä pitäisikö jututtaa vai antaa olla rauhassa. Ja se aiheuttaa vaivaantuneen olon. Tajuaako kukaan mitä ajan takaa? Ketään ei kiusata tai syrjitä, sellaisesta ei ole kyse.

Ap.

Jotain puuttuu teidänkin sosiaalisista taidoista, jos ette small talkia osaa sen vertaa, että otatte mukaan keskusteluun. Aloittakaa vaikkapa säästä, on sopivan neutraali aihe, josta kaikilla on jotain sanottavaa.