Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa sh:t ja lh:t mikä siinä hoitotyössä niin mättää, kun teidän palkkakin on keskiarvoa parempi???
10.03.2019 |
Aina hoitotyötä tekevät valittavat työstään mutta palkka on kuin keisarilla!!
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Olenko ymmärtänyt sh:n keskimääräisen palkan oikein? Ennen lisiä mitä tahansa 2000-2500 väliltä, lisien jälkeen 2200-3000 euroa? Työ toki on fyysistä, mutta ihan samalla tavalla fyysisesti kuormittavaa ja kuluttavaa on oma työni rakennusapulaisena. Mun lähtöpalkka peruskoulutuksella on noin 1800, ammattikirjan tehneenä yllän 2100 kuukaudessa rimaa hipoen, ylitöillä voi päästä muutaman satasen korkeammalle.
Mikä siis tekee sairaanhoitajan työstä niin paljon raskaampaa/parempaa, että hän ansaitsee saada huomattavasti parempaa palkkaa kuin muut raskaissa ja fyysisissä+myös vastuullisissa töissä ahertavat duunarit?
Rakennusmiehen työ on paljon vastuullisempaa, kuin sairaanhoitajan, vaikka koulutus on samantasoinen. Rakennusmiehen huolimattomuus voi aiheuttaa miljoonien vahingot. Hoitajien palkoissa on paljon pudottamisen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonot edut, oikeasti jatkuva kiire, ei juurikaan joustoa työajoissa ja vaikka yrität hoitaa työsi hyvin, kiitosta harvemmin saa mistään, päinvastoin. Työvuorotoiveet eivät välttämättä toteudu ollenkaan, joten et pysty juurikaan suunnittelemaan elämää eteenpäin. Perheellisenä kolmivuorotyö on oikeasti aivan perseestä.
Ja itse työ on stressaavaa monella tapaa, joudut jatkuvasti tekemään vaikeita päätöksiä, etenkin jos työskentelet paikassa jossa ei ole lääkäreitä tai muita sairaanhoitajia. Jo edellisenä iltana saat jännittää joudutko seuraavana päivänä jäämään ylitöihin/ pitkään päivään, ja mitä kaikkea joudut taas miettimään ja pähkäilemään työpäivän aikana, ja ennen kaikkea mitrn ehdit tehdä kaiken! Ja sairaat ihmiset saattavat olla tosi raskaita, heillä ymmärrettävästi paha olla, ja purkavat usein tätä pahaa oloa hoitajaan. Sekin on pidemmän päälle tosi raskasta.
Mieheni tienaa ammattikoulun käyneenä sähkömiehenä jopa 1000e kuussa enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Lisäksi hänellä on joustavammat ja järkevämmät työajat, ehtii työpäivän aikana välillä jopa hoidella omia asioita, ruokatunti on 30min palkatonta, mutta käytännössä aina vähintään tunnin. En voisi kuvitellakaan pitäväni tunnin taukoa kesken työpäivän! Usein tauot jäävät pitämättä, koska yritän hoitaa työni hyvin, eikä annettu aika siihen riitä. Lisäksi miehelläni paremmat edut, eikä esimies ole kokoajan napisematta jostain.
Sähköasentajan työ onkin aikas helvetin paljon vaarallisempaa ja jatkuvaa tarkkuutta vaativaa hommaa, kuin kuumetta mittaavien pillerinistien käsien heiluttelu. Sähkäri kun kämmää, niin se on joko henki pois joltain välittömästi tai tulipalo. Mitä tapahtuu kun pillerinisti ottaa sekaisin verenpaineen vaikka säärestä tai reidestä, mittaa kuumeen nenästä tai korvasta, mitä tapahtuu ? Ei yhtään mitään !
Mitä tapahtuu, jos hoitaja antaakin väärät lääkkeet väärällä annostuksella? Tai nostaa vain kädet ilmaan, kun vuodeosastolla potilas menee kammiovärinään?
Tekevät just sitä mitä aina ennenkin ja tähänkin asti, kirkuvat, kiljuvat, panikoivat ja soittavat lääkärin paikalle pelastamaan tilanteen.
Jos ei ole hyvä olla alalla, vaihtaa alaa. Lopettaa sen valituksen ja narskutuksen. Tekee itse muutoksia elämässään.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi täällä jatkuvasti verrataan ammattikoulun käyneen palkkaa ammattikorkeakoulutuksen käyneen palkkaan.Kai ymmärrätte,että koulutusaste on eri? Itsekkin juuri valmistumassa ensihoidon koulutusohjelmasta,jonka kesto on 4-vuotta ja työaikani tulee olemaan 48h tuntia viikossa. Palkkani lisineen alle 3-tonnia.
Ehkä juuri siksi, että joku amiksen käynyt raksa-avustaja itkee, kun hänen palkkansa on huonompi, kuin ammattikorkeakoulun käyneellä sairaanhoitajalla ja palkka on kuitenkin samaa tasoa ammattikoulun käyneen 3-vuorotyötä tekevän lähihoitajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi täällä jatkuvasti verrataan ammattikoulun käyneen palkkaa ammattikorkeakoulutuksen käyneen palkkaan.Kai ymmärrätte,että koulutusaste on eri? Itsekkin juuri valmistumassa ensihoidon koulutusohjelmasta,jonka kesto on 4-vuotta ja työaikani tulee olemaan 48h tuntia viikossa. Palkkani lisineen alle 3-tonnia.
Anteeksi, mutta missä vaiheessa ammattikoulusta tuli "korkea"? Sinunkin tuleva työsi on autolla ajamista, sen osaa kuka tahansa ammattikuski. Lisäksi teet sen mitä lääkäri puhelimessa määrää. Ei ole kovin vaikeaa. Oletko kenties pitänyt välivuoden tai ollut vaihdossa kun opinnot venyvät? Ei se ole meidän veronmaksajien vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko ymmärtänyt sh:n keskimääräisen palkan oikein? Ennen lisiä mitä tahansa 2000-2500 väliltä, lisien jälkeen 2200-3000 euroa? Työ toki on fyysistä, mutta ihan samalla tavalla fyysisesti kuormittavaa ja kuluttavaa on oma työni rakennusapulaisena. Mun lähtöpalkka peruskoulutuksella on noin 1800, ammattikirjan tehneenä yllän 2100 kuukaudessa rimaa hipoen, ylitöillä voi päästä muutaman satasen korkeammalle.
Mikä siis tekee sairaanhoitajan työstä niin paljon raskaampaa/parempaa, että hän ansaitsee saada huomattavasti parempaa palkkaa kuin muut raskaissa ja fyysisissä+myös vastuullisissa töissä ahertavat duunarit?
Rakennusmiehen työ on paljon vastuullisempaa, kuin sairaanhoitajan, vaikka koulutus on samantasoinen. Rakennusmiehen huolimattomuus voi aiheuttaa miljoonien vahingot. Hoitajien palkoissa on paljon pudottamisen varaa.
Jatkuvasti uutisissa rakennusmiesten kuolemia työtapaturmissa. Hoitajista en ole lukenut yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonot edut, oikeasti jatkuva kiire, ei juurikaan joustoa työajoissa ja vaikka yrität hoitaa työsi hyvin, kiitosta harvemmin saa mistään, päinvastoin. Työvuorotoiveet eivät välttämättä toteudu ollenkaan, joten et pysty juurikaan suunnittelemaan elämää eteenpäin. Perheellisenä kolmivuorotyö on oikeasti aivan perseestä.
Ja itse työ on stressaavaa monella tapaa, joudut jatkuvasti tekemään vaikeita päätöksiä, etenkin jos työskentelet paikassa jossa ei ole lääkäreitä tai muita sairaanhoitajia. Jo edellisenä iltana saat jännittää joudutko seuraavana päivänä jäämään ylitöihin/ pitkään päivään, ja mitä kaikkea joudut taas miettimään ja pähkäilemään työpäivän aikana, ja ennen kaikkea mitrn ehdit tehdä kaiken! Ja sairaat ihmiset saattavat olla tosi raskaita, heillä ymmärrettävästi paha olla, ja purkavat usein tätä pahaa oloa hoitajaan. Sekin on pidemmän päälle tosi raskasta.
Mieheni tienaa ammattikoulun käyneenä sähkömiehenä jopa 1000e kuussa enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Lisäksi hänellä on joustavammat ja järkevämmät työajat, ehtii työpäivän aikana välillä jopa hoidella omia asioita, ruokatunti on 30min palkatonta, mutta käytännössä aina vähintään tunnin. En voisi kuvitellakaan pitäväni tunnin taukoa kesken työpäivän! Usein tauot jäävät pitämättä, koska yritän hoitaa työni hyvin, eikä annettu aika siihen riitä. Lisäksi miehelläni paremmat edut, eikä esimies ole kokoajan napisematta jostain.
Sähköasentajan työ onkin aikas helvetin paljon vaarallisempaa ja jatkuvaa tarkkuutta vaativaa hommaa, kuin kuumetta mittaavien pillerinistien käsien heiluttelu. Sähkäri kun kämmää, niin se on joko henki pois joltain välittömästi tai tulipalo. Mitä tapahtuu kun pillerinisti ottaa sekaisin verenpaineen vaikka säärestä tai reidestä, mittaa kuumeen nenästä tai korvasta, mitä tapahtuu ? Ei yhtään mitään !
Mitä tapahtuu, jos hoitaja antaakin väärät lääkkeet väärällä annostuksella? Tai nostaa vain kädet ilmaan, kun vuodeosastolla potilas menee kammiovärinään?
Alkaa se sama valitus, voi voi kun on niin kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi täällä jatkuvasti verrataan ammattikoulun käyneen palkkaa ammattikorkeakoulutuksen käyneen palkkaan.Kai ymmärrätte,että koulutusaste on eri? Itsekkin juuri valmistumassa ensihoidon koulutusohjelmasta,jonka kesto on 4-vuotta ja työaikani tulee olemaan 48h tuntia viikossa. Palkkani lisineen alle 3-tonnia.
Ehkä juuri siksi, että joku amiksen käynyt raksa-avustaja itkee, kun hänen palkkansa on huonompi, kuin ammattikorkeakoulun käyneellä sairaanhoitajalla ja palkka on kuitenkin samaa tasoa ammattikoulun käyneen 3-vuorotyötä tekevän lähihoitajan kanssa.
Ammattikorkeakoulu ei ole verrattavissa yliopistoon. Sillä ei tulisi leuhkia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonot edut, oikeasti jatkuva kiire, ei juurikaan joustoa työajoissa ja vaikka yrität hoitaa työsi hyvin, kiitosta harvemmin saa mistään, päinvastoin. Työvuorotoiveet eivät välttämättä toteudu ollenkaan, joten et pysty juurikaan suunnittelemaan elämää eteenpäin. Perheellisenä kolmivuorotyö on oikeasti aivan perseestä.
Ja itse työ on stressaavaa monella tapaa, joudut jatkuvasti tekemään vaikeita päätöksiä, etenkin jos työskentelet paikassa jossa ei ole lääkäreitä tai muita sairaanhoitajia. Jo edellisenä iltana saat jännittää joudutko seuraavana päivänä jäämään ylitöihin/ pitkään päivään, ja mitä kaikkea joudut taas miettimään ja pähkäilemään työpäivän aikana, ja ennen kaikkea mitrn ehdit tehdä kaiken! Ja sairaat ihmiset saattavat olla tosi raskaita, heillä ymmärrettävästi paha olla, ja purkavat usein tätä pahaa oloa hoitajaan. Sekin on pidemmän päälle tosi raskasta.
Mieheni tienaa ammattikoulun käyneenä sähkömiehenä jopa 1000e kuussa enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Lisäksi hänellä on joustavammat ja järkevämmät työajat, ehtii työpäivän aikana välillä jopa hoidella omia asioita, ruokatunti on 30min palkatonta, mutta käytännössä aina vähintään tunnin. En voisi kuvitellakaan pitäväni tunnin taukoa kesken työpäivän! Usein tauot jäävät pitämättä, koska yritän hoitaa työni hyvin, eikä annettu aika siihen riitä. Lisäksi miehelläni paremmat edut, eikä esimies ole kokoajan napisematta jostain.
Sähköasentajan työ onkin aikas helvetin paljon vaarallisempaa ja jatkuvaa tarkkuutta vaativaa hommaa, kuin kuumetta mittaavien pillerinistien käsien heiluttelu. Sähkäri kun kämmää, niin se on joko henki pois joltain välittömästi tai tulipalo. Mitä tapahtuu kun pillerinisti ottaa sekaisin verenpaineen vaikka säärestä tai reidestä, mittaa kuumeen nenästä tai korvasta, mitä tapahtuu ? Ei yhtään mitään !
Mitä tapahtuu, jos hoitaja antaakin väärät lääkkeet väärällä annostuksella? Tai nostaa vain kädet ilmaan, kun vuodeosastolla potilas menee kammiovärinään?
Alkaa se sama valitus, voi voi kun on niin kiire.
Onko kiire omalla kahvi/lounatauolla? ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työ toki on fyysistä, mutta ihan samalla tavalla fyysisesti kuormittavaa ja kuluttavaa on oma työni rakennusapulaisena.
Yritetäänkö sinua käpälöidä työpaikalla, tai lyödä ja purra? Tervetuloa dementiakotiin töihin! Ja joo, haku on päällä ihan toisen alan koulutukseen täälläkin.
Meillä on muut riskit työmaalla. Kemikaali-, pöly-, asbesti- ja homealtistus, putoamisvaara, nivelkulumat+muut ammattitaudit. Meiltä ei usein lähdetä eläkkeelle. Yleisempi on sairaseläke.
Tämä on ihan totta. Silti sairaanhoitaja on käynyt enemmän kouluja, ja sen pitäisi näkyä palkassa. Mutta naisvaltaiset alat..
Ja kun olisit lukenut tarkemmin mun viestit, huomaisit, että olen samaa mieltä. SH nauttikoon korkeampaa palkkaa kuin minä. En vain ymmärrä mikä hätä tässä on, kun SH:n palkka yleensä on jo valmiiksi korkeampi kuin muilla duunareilla.
Millä tavoin korkeampi? Ilman vuorolisiä sh:n peruspalkka on joku noin 2400€. Tiedän paljon ammattikoulun käyneitä miesvaltaisen alan duunareita, jotka saavat saman ja jopa parempaa. Lähihoitaja sitten taas on ammattikoulun käynyt ja hänen peruspalkkansa ilman lisiä on nippanappa päälle 2000€. Kyllä hoitajat on juu nämä HUIKEAN SUURET palkat ansainneet...
Lasketaan hoitajien palkat niiden oikealle tasolle, sinne n. 1500 kuukaudessa. Saadaan tuplasti hoitajia ja parempi työn laatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonot edut, oikeasti jatkuva kiire, ei juurikaan joustoa työajoissa ja vaikka yrität hoitaa työsi hyvin, kiitosta harvemmin saa mistään, päinvastoin. Työvuorotoiveet eivät välttämättä toteudu ollenkaan, joten et pysty juurikaan suunnittelemaan elämää eteenpäin. Perheellisenä kolmivuorotyö on oikeasti aivan perseestä.
Ja itse työ on stressaavaa monella tapaa, joudut jatkuvasti tekemään vaikeita päätöksiä, etenkin jos työskentelet paikassa jossa ei ole lääkäreitä tai muita sairaanhoitajia. Jo edellisenä iltana saat jännittää joudutko seuraavana päivänä jäämään ylitöihin/ pitkään päivään, ja mitä kaikkea joudut taas miettimään ja pähkäilemään työpäivän aikana, ja ennen kaikkea mitrn ehdit tehdä kaiken! Ja sairaat ihmiset saattavat olla tosi raskaita, heillä ymmärrettävästi paha olla, ja purkavat usein tätä pahaa oloa hoitajaan. Sekin on pidemmän päälle tosi raskasta.
Mieheni tienaa ammattikoulun käyneenä sähkömiehenä jopa 1000e kuussa enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Lisäksi hänellä on joustavammat ja järkevämmät työajat, ehtii työpäivän aikana välillä jopa hoidella omia asioita, ruokatunti on 30min palkatonta, mutta käytännössä aina vähintään tunnin. En voisi kuvitellakaan pitäväni tunnin taukoa kesken työpäivän! Usein tauot jäävät pitämättä, koska yritän hoitaa työni hyvin, eikä annettu aika siihen riitä. Lisäksi miehelläni paremmat edut, eikä esimies ole kokoajan napisematta jostain.
Sähköasentajan työ onkin aikas helvetin paljon vaarallisempaa ja jatkuvaa tarkkuutta vaativaa hommaa, kuin kuumetta mittaavien pillerinistien käsien heiluttelu. Sähkäri kun kämmää, niin se on joko henki pois joltain välittömästi tai tulipalo. Mitä tapahtuu kun pillerinisti ottaa sekaisin verenpaineen vaikka säärestä tai reidestä, mittaa kuumeen nenästä tai korvasta, mitä tapahtuu ? Ei yhtään mitään !
Mitä tapahtuu, jos hoitaja antaakin väärät lääkkeet väärällä annostuksella? Tai nostaa vain kädet ilmaan, kun vuodeosastolla potilas menee kammiovärinään?
Alkaa se sama valitus, voi voi kun on niin kiire.
Onko kiire omalla kahvi/lounatauolla? ;)
Ei olekkaan, mutta se kun sitä onkin ammatinvalinta kysymys, pässi !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trollihan tämä on mutta silti.
Palkka eräässä tapetilla olleessa yksityisessä hoitofirmassa 1800e /kk lh. Ja nyt kun teen sihteerin töitä julkisella palkka 2200e eli 400e enemmän ja minulta on pudonnut kaikki vastuu toisista ihmisistä. En enää vastaa nykyisessä työssäni kenenkään turvallisuudesta, hyvinvoinnista tai vastaa hänen perustarpeidensa täyttymisestä. En ole itsestään syyntakeettoman valvova silmä, en jaa elintärkeitä lääkkeitä tai ole vastuussa niiden antamisesta, elintoimintojen seuraamisesta, toisen raha-asioista tai ole hänen vierellään hänen tehdessä kuolemaa. En arvuutele, haluaako sekava ja puhumisen jo lopettanut mummo lasin mehua vai tarvitseeko hän lanssikyydin. Näppäilen vaan asioita paperille ja hoidan asiakaspalvelutehtäviä jotka ovat 800 kertaisesti helpompia, kuin vaikka 190cm aggressiivisen muistisairaan miehen vaipan vaihto.
Olo tuntuu aika hyvältä nyt, kuukausittain 400e rikkaampana ja harteilta ja sydämestä on pudonnut noin 10t kiveä pois. Meillä ei kohta ole tästä syystä enää vanhustenhoitajia.
Palkkojen noston sijaan olisi järkevämpää palkata enemmän sairaanhoitajia. Ei parempi palkka helpota kiirettä tai ole tae paremmasta työtuloksesta. Lisää hoitajia hommiin niin nykyisten taakka vähenee eikä tarvitse palkkaa nostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen röntgenhoitaja. Sairaanhoitajaksi mua ei olis saanut hakemaan eikä saa, ja samaa on sanonut moni opiskelukaveri ja työkaverikin. Nähkääs kun koulutuksen ja palkan taso sama (joskin meidän sairaalassa röntgenissä ei ole yövuoroa, eli lisät pienemmät), mutta vaikeita potilaita ei tarvitse kestää kuin murto-osa siitä ajasta minkä sairaanhoitaja joutuu niitä katselemaan. Myös todennäköisyys elvytystilanteisiin paljon pienempi kun potilaat ovat vain käymässä, ja esim. Teho-osaston potilailla on hoitajat matkassa. Eli vastuu ihmishengistä ei ole yhtä konkreettinen koko ajan.
On jokunen dementiapotilas minuakin yrittänyt lyödä tai potkia, ja haukkuja on saanut kuunnella, sekä huutoa siitä miten kehdataan vanhaa ihmistä niin kiusata kun yritetään saada kuvaa kipeästä kädestä tms. Mutta ne samat potilaat lähtevät sitten sairaanhoitajien hoitoon lyömään ja huutamaan loppupäiväksi, eli vähemmällä pääsen henkisesti.
Tietty meillä on vastapainoksi sitten vastuuta säteilyn käytöstä, mutta säteily ei lyö eikä huo rittele.
Ei ole ihme ettei ole rahaa, kun julkinen sektori on näin pöhöttynyt. Joka hommaan pitää olla oma hoitaja. Tässä olisikin karsinnan paikka. Erikoislääkärit pitkine koulutuksineen ja väitöskirjoineen ymmärrän ja heille palkkansa suotakoon, kun on muutenkin lääkäreistä pulaa.
Lh palkka on perusduunari palkka. Turha siitä valittaa jos ei jaksa opiskella enempää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonot edut, oikeasti jatkuva kiire, ei juurikaan joustoa työajoissa ja vaikka yrität hoitaa työsi hyvin, kiitosta harvemmin saa mistään, päinvastoin. Työvuorotoiveet eivät välttämättä toteudu ollenkaan, joten et pysty juurikaan suunnittelemaan elämää eteenpäin. Perheellisenä kolmivuorotyö on oikeasti aivan perseestä.
Ja itse työ on stressaavaa monella tapaa, joudut jatkuvasti tekemään vaikeita päätöksiä, etenkin jos työskentelet paikassa jossa ei ole lääkäreitä tai muita sairaanhoitajia. Jo edellisenä iltana saat jännittää joudutko seuraavana päivänä jäämään ylitöihin/ pitkään päivään, ja mitä kaikkea joudut taas miettimään ja pähkäilemään työpäivän aikana, ja ennen kaikkea mitrn ehdit tehdä kaiken! Ja sairaat ihmiset saattavat olla tosi raskaita, heillä ymmärrettävästi paha olla, ja purkavat usein tätä pahaa oloa hoitajaan. Sekin on pidemmän päälle tosi raskasta.
Mieheni tienaa ammattikoulun käyneenä sähkömiehenä jopa 1000e kuussa enemmän kuin minä sairaanhoitajana. Lisäksi hänellä on joustavammat ja järkevämmät työajat, ehtii työpäivän aikana välillä jopa hoidella omia asioita, ruokatunti on 30min palkatonta, mutta käytännössä aina vähintään tunnin. En voisi kuvitellakaan pitäväni tunnin taukoa kesken työpäivän! Usein tauot jäävät pitämättä, koska yritän hoitaa työni hyvin, eikä annettu aika siihen riitä. Lisäksi miehelläni paremmat edut, eikä esimies ole kokoajan napisematta jostain.
Sähköasentajan työ onkin aikas helvetin paljon vaarallisempaa ja jatkuvaa tarkkuutta vaativaa hommaa, kuin kuumetta mittaavien pillerinistien käsien heiluttelu. Sähkäri kun kämmää, niin se on joko henki pois joltain välittömästi tai tulipalo. Mitä tapahtuu kun pillerinisti ottaa sekaisin verenpaineen vaikka säärestä tai reidestä, mittaa kuumeen nenästä tai korvasta, mitä tapahtuu ? Ei yhtään mitään !
Mitä tapahtuu, jos hoitaja antaakin väärät lääkkeet väärällä annostuksella? Tai nostaa vain kädet ilmaan, kun vuodeosastolla potilas menee kammiovärinään?
Alkaa se sama valitus, voi voi kun on niin kiire.
Onko kiire omalla kahvi/lounatauolla? ;)
Ei olekkaan, mutta se kun sitä onkin ammatinvalinta kysymys, pässi !
Katsopa, se että minä vaihdan tai kaikki hoitajat valitsevat toisin, ei paranna kuin minun tai alan vaihtajien tilannetta. Toivottavasti tuolla älyllä et kovin vaativassa työssä ole.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi käteen 1950,-
T. Keisari LH 3-vuorotyö
Puhtaana käteen aika hyvä palkka.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi täällä jatkuvasti verrataan ammattikoulun käyneen palkkaa ammattikorkeakoulutuksen käyneen palkkaan.Kai ymmärrätte,että koulutusaste on eri? Itsekkin juuri valmistumassa ensihoidon koulutusohjelmasta,jonka kesto on 4-vuotta ja työaikani tulee olemaan 48h tuntia viikossa. Palkkani lisineen alle 3-tonnia.
Varmaan siksi, että se 3v putkiasentajakoulutuksen käynyt tienaa päivätyössä enemmän kuin sinä joka olet käynyt 7v koulua peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen röntgenhoitaja. Sairaanhoitajaksi mua ei olis saanut hakemaan eikä saa, ja samaa on sanonut moni opiskelukaveri ja työkaverikin. Nähkääs kun koulutuksen ja palkan taso sama (joskin meidän sairaalassa röntgenissä ei ole yövuoroa, eli lisät pienemmät), mutta vaikeita potilaita ei tarvitse kestää kuin murto-osa siitä ajasta minkä sairaanhoitaja joutuu niitä katselemaan. Myös todennäköisyys elvytystilanteisiin paljon pienempi kun potilaat ovat vain käymässä, ja esim. Teho-osaston potilailla on hoitajat matkassa. Eli vastuu ihmishengistä ei ole yhtä konkreettinen koko ajan.
On jokunen dementiapotilas minuakin yrittänyt lyödä tai potkia, ja haukkuja on saanut kuunnella, sekä huutoa siitä miten kehdataan vanhaa ihmistä niin kiusata kun yritetään saada kuvaa kipeästä kädestä tms. Mutta ne samat potilaat lähtevät sitten sairaanhoitajien hoitoon lyömään ja huutamaan loppupäiväksi, eli vähemmällä pääsen henkisesti.
Tietty meillä on vastapainoksi sitten vastuuta säteilyn käytöstä, mutta säteily ei lyö eikä huo rittele.
Ei ole ihme ettei ole rahaa, kun julkinen sektori on näin pöhöttynyt. Joka hommaan pitää olla oma hoitaja. Tässä olisikin karsinnan paikka. Erikoislääkärit pitkine koulutuksineen ja väitöskirjoineen ymmärrän ja heille palkkansa suotakoon, kun on muutenkin lääkäreistä pulaa.
Juu tottakai lääkäreitä ymmärrät, hohhoh... Sinulla ei ole MITÄÄN käsitystä asioista. Tosi on, että parantamisen varaa tuolla sairaalamaailmassa olisi siinä mielessä, että siellä on johtoportaassa paljon turhia välikäsiä ja kaiken maailman projekti sitä ja projekti tätä ja heillä on kyllä palkat kohdillaan.
Opiskeluaikana olin vuodeosastolla kesätöissä ja ikäväkseni pitää sanoa, ettei kaikkien hoitajien työmoraali ja -etiikka ole kunnossa. Jotkut hoitajat arvostelivat hoidettavia tai heidän omaisiaan ja istuivat kahvilla ylikauan. Kerran yksi mummo oli menossa vessaan rollaattorilla ja pissasi käytävälle, josta osa hoitajista hermostui... Me, jotka halusimme tosissamme auttaa näitä hoidettavia tehtiin hikihatussa töitä, ihan selkeästi oli huomattavissa, että sieltä osastolta "syötiin" ulos ne jotka tekivät kunnolla työnsä, ja ne jotka ihan oikeasti pitäisi pysyä kaukana hoitotyöstä porskuttivat vaan päivästä toiseen tehden työnsä "vasemmalla kädellä". Esim. yksi n. 3-kymppinen hoitaja kehtasi sanoa kahvilla, että hän pistää neulan niin että "se tuntuu" ja siihen ei puuttunut kukaan, näin vierestä, että varmasti sattui hoidettavaan. Sen kesän jälkeen päätin, että en ikinä lähde hoitotyötä opiskelemaan. Pitäisi osaston- ja ylihoitajien puuttua enemmän toimintaan ja hoitotyöstä pitäisi eliminoida kokonaan sinne sopimattomat hoitsut.