Miksi kuolemanrajakokemus ei ole todiste taivaasta

Up

Koska silloin panettaa. Taivaassa ei voi panettaa.

Tunnen huonosti kristinuskon, mutta minulla on se käsitys, että ihminen ei suinkaan heti kuoltuaan mene taivaaseen tai helvettiin vaan jää odottamaan johonkin tilaan lopullista tuomiota.

Sille joka kysyi, miksi näissä kokemuksissa nähdään Jeesus eikä norsujumalaa: Eiköhän se johdu ihan siitä uskonnosta, mihin ihminen on kasvatettu. Jos haluttaisiin todistaa kristinuskon mukaisen taivaan olemassaolo niin silloinhan myös sellaisten kuolemanrajalla käyneiden ihmisten pitäisi nähdä Jeesus, jotka eivät ole edes koskaan kuulleet kristinuskosta. Paitsi jos Jeesus on niin ankara, että joutuu auttamatta helvettiin ellei häneen usko vaikka hänestä ei olisi koskaan kuullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiseni on kokenut tuollaisen rajatilakokemuksen. En kerro yksityiskohtia, mutta oli valo, oli rauha, oli lempeys. Ei Jeesusta ;)

Ihan sama, mistä johtui, oliko ns. todellinen vai aivojen temppu, omaiseni kuolemanpelko jäi siihen. Vaikea itsekään enää pelätä, oli niin kaunis ja uskottava kertomus.

Jaa, kiva hänelle. Toisin taitaa olla niillä, joilla kokemus oli vähän synkempi, kiva varmaan odotella lopullista kuolemaa peläten, että joutuu takaisin sinne.

Siis millainen synkkä kokemus, kertoisitko vähän tarkemmin?

Kyllä tuo tieteellinen selitys minua jossain määrin vakuuttaa. En ole alan tutkija, niin en edes osaa kyseenalaistaa sitä mitenkään radikaalisti.

Sitten on näitä kokemuksia, joissa tajuntansa menettäneet ovat nähneet itsensä ulkopuolelta oman elvyttämisensä. Pitääkö tästä päätellä, että tajunnan menetys ei ole ollut täydellinen? Se nyt jotenkin selittäisi asiaa, mutta tunnustan kyllä vain arvailevani. Vai ovatko kertomukset ihan tietoista huijausta? Perustuuko tällainen äärimmäiseen kriisiin liittyvä ruumiista irtoamisen kokemus johonkin, mitä on saanut kuulla, kun tajunta on ollut palaamassa?

Olen kristitty. Tai ehkä uskovaiset eivät pitäisi minua sellaisena. Iäisyys tässä vallitsevassa todellisuudessa on jotensakin mahdoton asia. Viimeistään vuosimiljardien päästä todellisuuden luonne muuttuu radikaalisti, kun maailmankaikkeus nykymuodossaan lakkaa olemasta. Onko iäisyyden kokemus yksinkertaisesti kuolemaan ja aivojen toiminnan sekoamiseen liittyvä ajantajun katoaminen? Miten ylipäätään voi olla mitään iäisyyden kokemusta? Jos elämänmittaisen uskon jälkeen kuollessaan saa nähdä Jeesuksen, mikä merkitys on sillä, että tänne maailmaan elämään jäävät kumoavat kokemuksen tieteellisen uskottavuuden aivokemiallisena harhana? Tuleeko joku sinne kuolevan viimeiseen tietoisuuteen kertomaan, että olet vääääääärässä?

Ja miten selittyy se, että useimmilla rajakokemuksen kokeneilla on suhteellisen samanlainen se näky? Vihreää, rauhallista, vanhoja tuttuja jne.

Up

Amerikkalaisen neurokirurgi Eben Alexanderin oma kuolemanrajakokemus on todella mielenkiintoinen tarina. Mies oli täysin uskonnoton ennen kokemustaan, mutta kokemuksen jälkeen vakuuttui taivaan olemassaolosta. Hän ei nähnyt minkään tietyn uskonnon jumalia, eli ei kääntynyt mihinkään tiettyyn uskoon.

Vierailija kirjoitti:

Amerikkalaisen neurokirurgi Eben Alexanderin oma kuolemanrajakokemus on todella mielenkiintoinen tarina. Mies oli täysin uskonnoton ennen kokemustaan, mutta kokemuksen jälkeen vakuuttui taivaan olemassaolosta. Hän ei nähnyt minkään tietyn uskonnon jumalia, eli ei kääntynyt mihinkään tiettyyn uskoon.

Ymmärrä, että kyseinen lääkäri TEKEE RAHAA tällä kirjalla. Tässä, mitä mieltä tiede on hänestä ja hänen kirjastaan:

https://www.google.com/amp/s/www.theatlantic.com/amp/article/313681/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiseni on kokenut tuollaisen rajatilakokemuksen. En kerro yksityiskohtia, mutta oli valo, oli rauha, oli lempeys. Ei Jeesusta ;)

Ihan sama, mistä johtui, oliko ns. todellinen vai aivojen temppu, omaiseni kuolemanpelko jäi siihen. Vaikea itsekään enää pelätä, oli niin kaunis ja uskottava kertomus.

Jaa, kiva hänelle. Toisin taitaa olla niillä, joilla kokemus oli vähän synkempi, kiva varmaan odotella lopullista kuolemaa peläten, että joutuu takaisin sinne.

Siis millainen synkkä kokemus, kertoisitko vähän tarkemmin?

Katsoin kerran ohjelman missä oli noista kuolemanjälkeisistä kokemuksista kertomuksia, eikä kaikilla suinkaan ollut yhtä positiivinen se juttu. Jotkut joutuivat pimeyteen käärmeiden keskelle ja mitä kaikkea vähemmän ihanaa. Kyseessä ei ollut mitkään murhaajarikolliset vaan aivan tavallisen oloiset ihmiset, joten ilmeisesti se menee sitten ihan nopalla kuka joutuu minnekin.

Up

En kyllä lähtisi ihmisten tutkimustuloksilla kieltämään todistetta taivaasta tai helvetistä.

Kai järkikin sen sanoo ettei tätä elämää pysty ihmisen järjellä selittämään. Toki on niin, ihminen haluaa löytää ne vastaukset ja tietää kuinka kaikki toimii, vaikkei sillä lopulta ole mitään merkitystä.

Kuolemanrajakokemus lapsella pelkkää aivojen tuotetta. Miten lapsi osaisi kuvitella sellaista!? Tai sitten kai aivot on tosi tehokas kone joka lapsena jo pystyy muodostamaan sellaisia mielikuvia ja tuntemuksia jota aikuisena ei oikein osaa edes luoda jälkeenpäin vaikka kuinka yrittää ja tietää mitä se sisältää.

Enkä puhuisi "kuolemanrajasta" joko olet kuollut tai elossa, joko sinut otetaan pois täältä tai tuodaan takaisin. Se taas ei ole kiinni kuin jostain mistä ei kukaan oikein uskalla lopulta puhua tai myöntää.

Koska ei se tarkoita sitä että olisi oikeasti käynyt siellä taivaassa.

Näin unta yksisarvisesta. Niitä on siis olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Näin unta yksisarvisesta. Niitä on siis olemassa.

Kuolemanrajakokemus on kokemus jonka aikana tapahtuu asioita, niinhän sitä unenkin aikana tapahtuu niitä uniakin. On eri asia miten näitä asioita haluaa sitten ajatella ja miten uskoa mihinkin.

Vierailija kirjoitti:

Monet luulee että se todistaa kuolemanjälkeisen elämän olemassaolon.

No kai tämäkin riippuu millainen se kokemus on ja mitä se sisältää. Useasti kyllä liittyy tähänkin aiheeseen hyvin vahvasti mutta myös henkilökohtaiseen elämään vahvasti ja tarkoituksella.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään se ei ole todiste taivaasta tai helvetistä. Jumala avaa nuo asiat ja johtaa uskoon. Raamatussa on se tieto, mitä ihminen tarvitsee. Kokemusten perustalle ei voi rakentaa (vaikka joukossa aitojakin kokemuksia).

Uskis

Mitä sinä nyt selität? Kokemukset ovat suuri osa elämää ja todellakin merkityksellisiä oppimisenkin kannalta. Pelon aikakausi saisi olla jo ohitse, jos et uskalla itse elää niin salli se Jumalan tarkoitus edes muille jotka haluavat elää ja kokea elämää.

Vierailija kirjoitti:

Ja uskovathan suhtautuvat kriittisesti kokemuksiin.

Kateellisia suurimmalti osin eivätkä osaa arvostaa sekä kunnioittaa elämää itse.

Vierailija kirjoitti:

Mutta eikö ole erikoista että harvempi on nähnyt buddhaa, Allahia tai hindulaista norsujumalaa, mutta sitäkin useampi Jeesuksen?

Miten he tunnistavat hahmon Jeesukseksi?

Vierailija kirjoitti:

Usein sanotaan, ettei avoissa ole toimintaa kun sydän on pysähtynyt ja sitten ihmetellään miten tämä kuollut henkilö on voinut olla siellä ja täällä vaikka oli kuollut. Vaikuttaa unohtuvan, että ajantaju voi muuttua ja henkilö on saattanut nähdä sen kuolemanjälkeisen pitkän seikkailunsa juuri ennen kuolemaa. Olen minäkin nähnyt uskomattoman pitkältä tuntuvia unia, vaikka olisin vain hetkeksi torkahtanut.

Mieti kun tekee liukuhihnatyötä koko elämänsä. Esim. laittaa kinkkusuikaleita Saarioisten pizzojen päälle. Näkeeköhän siitä sitten highlights kun on kuolemassa? :D