Eikö kukaan nelikymppinen käy mammografiassa? Siis ihan omalla kustannuksella?

Kävin yksityisesti alle 40v, kun oli kyhmy, muut kerrat ennen seulontoja olivat julkisen terveydenhuollon lähetteellä, kun tt-kuvassa näkyi varjostumia toisen tutkimuksen yhteydessä.

Ei ultraäänitutkimus ole tarkempi kuin mammografia. Se on täydentävä kyllä. Perustuvat ihan eri menetelmään/teknikkaan ja siten kertovat lääkärille vähän eri asioita/eri tavalla.

Useassa maassa on vähennetty mammografiaseulontoja koska niistä ei ole tieteellisesti tarkasteltuna tarpeeksi hyötyä.

Yksityiset lääkäriasemat toki yrittävät tuputtaa palvelujaan, koska raha.

Tutkikaa rintanne säännöllisesti, naiset!

Kävin ekan kerran kun täytin 40-v. Gyne sanoi silloin, että jokaiselta naiselta olisi hyvä löytyä "nuoruuskuva" johon voi tarvittaessa verrata. Syöpä kun kehittyy pienestä plakista kasvaimeksi (jtnkin näin se meni) hitaasti vuosien aikana ja tarvittaessa 40-v kuvaan voidaan verrata, onko muutoksia. Olen nyt 46-v ja kerran käynyt sen jälkeen (löysin patin, oli siis lipooma eli rasvapatti). 

Ja omalla rahalla tietty. Eikä kukaan ihmetellyt sitä. Seuraavan kerran menen ehkä parin vuoden päästä. Viimeistään viiskikymppistarkistukseen. Joka toinen vuosi kuulostaa paljolta ilman sukurasitetta, kaksi-kolme kertaa vuosikymmenessä on minusta asiallista, ja suht vaaratonta hyötyyn nähden.

Vierailija kirjoitti:

Kävin ekan kerran kun täytin 40-v. Gyne sanoi silloin, että jokaiselta naiselta olisi hyvä löytyä "nuoruuskuva" johon voi tarvittaessa verrata. Syöpä kun kehittyy pienestä plakista kasvaimeksi (jtnkin näin se meni) hitaasti vuosien aikana ja tarvittaessa 40-v kuvaan voidaan verrata, onko muutoksia. Olen nyt 46-v ja kerran käynyt sen jälkeen (löysin patin, oli siis lipooma eli rasvapatti). 

Ja omalla rahalla tietty. Eikä kukaan ihmetellyt sitä. Seuraavan kerran menen ehkä parin vuoden päästä. Viimeistään viiskikymppistarkistukseen. Joka toinen vuosi kuulostaa paljolta ilman sukurasitetta, kaksi-kolme kertaa vuosikymmenessä on minusta asiallista, ja suht vaaratonta hyötyyn nähden.

Viiskymppisenä pääset jo seulontaan.

Lääkäri ravistelee hoitokäytäntöjä: "Terveistä ihmisistä tehdään väkisin sairaita"

Maanantai 23.3.2015 klo 00.26 (päivitetty klo 10.20)

Lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidosta alkaa olla ihmiselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Tätä mieltä on erikoislääkäri Iris Pasternack tänään ilmestyvässä kirjassaan Tautitehdas.

[- Elämä on kuolemaan johtava sairaus, eikä lääketiede pysty tätä sairautta parantamaan, toteaa lääkäri Iris Pasternack kirjassaan.]

- Elämä on kuolemaan johtava sairaus, eikä lääketiede pysty tätä sairautta parantamaan, toteaa lääkäri Iris Pasternack kirjassaan.

OTA KANTAA

Diagnosoidaanko sairauksia nykyään liian helposti?

81%

19%

Ääniä 412

KESKUSTELE

Diagnosoidaanko sairauksia nykyään liian helposti?

KUKA?

Iris Pasternack

- LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

- työskentelee terveydenhuollon menetelmien arvioijana

- on kirjoittanut lääketieteestä ammatti- ja yleislehtiin sekä kirjoihin

MISTÄ YLIDIAGNOSTIIKASSA ON KYSYMYS?

- seulontojen haitoista

- supertarkkojen kuvantamistutkimusten aiheuttamasta turhien tutkimusten kierteestä

- kansanterveyden riskien ylimitoitetusta seurannasta

KIRJAN HERÄTTÄMIÄ KYSYMYKSIÄ

Diabetes:

Sairaiden määrä tuplaantui 2000-luvulla, kun diagnoosikriteerit muuttuivat. Diagnoosin siis saavat entistä matalamamman riskin potilaat. Saako riskiryhmäluokituksen jo liian helposti?

Osteoporoosi

Olisiko parempi olla kiinnostunut siitä, miksi vanhat ihmiset kaatuvat niin usein kuin siitä, onko luu on iän myötä hieman haurastunut?

Yliaktiivinen rakko

Yliaktiivinen rakko ilmenee tihentyneenä virtsaamistarpeena, lirahteluna ja yöllisinä vessakäynteinä. Vaiva on yleinen ja yleistyy iän myötä, mutta onko se todellinen tauti vaan vain ikääntymiseen kuuluva asia? Ketkä oikeasti tarvitsevat lääkettä tähän vaivaan?

Masennus

Onko paikallaan, että masennusdiagnoosin saa silloinkin, vaikka taustalla olisi normaali reaktio johonkin elämän kuormitustekijään tai tilapäinen häiriötilanne?

Verenpaine

Onko oikein, että ihmiselle määrätään lääkkeet verenpainetautiin, jos hänen verenpaineensa onkin kohonnut siksi, että elämässä on juuri meneillään erityisen stressin kausi?

LUE MYÖS

Tautitehdas-kirjan kirjoittanut lääkäri: "Gynekologiset vuositarkastukset ovat turhia ja vain huono tapa"

Jos menet apteekkiin ostamaan peruskipulääkettä, voit samalla ostaa jonkin terveystestin.

Testi voi kertoa muun muassa, onko sinulla erityinen riski sairastua mahalaukun syöpään, ruokatorven syöpään, peptisen haavatautiin tai suolistosyöpään. Voit ostaa myös eturauhasen terveystestin tai vaihdevuosi-, virtsatulehdus- tai nivussilsatestin.

Työterveyshuollon erikoislääkäri Iris Pasternack kyseenalaistaa tällaisten tee-se-itse-testien ja myös geenitestien tarpeellisuuden.

Hän näkee hyvin huolestuttavana sen, että ihmisiä lietsotaan mahdollisten tulevien terveysuhkien hallintaan ja minimoimiseen.

Pasternackista ihminen on riittävän terve, jos hän kokee olevansa terve. Huonoimmillaan terveystestit saavat aikaan vain paljon huolta, murhetta ja rahanmenoa.

- Terveitä ihmisiä ei pitäisi kannustaa ajattelemaan olevansa sairaita, kirjoittaa Pasternack.

Sinäkin olet sairas

Pasternackin runsaasti etukäteen kiinnostusta herättänyt teos Tautitehdas, Miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita (Atena) julkaistaan tänään.

Pasternackin mielestä nykyään kuka tahansa terveeksi itsensä tunteva voi saada sairaan paperit. Jos vain tarpeeksi tutkitaan, uusimmilla kuvantamistekniikoilla löydetään ihmiskehosta jo aivan minimaalisetkin ja merkityksettömät epänormaaliudet.

- Kaikilla meistä on epänormaaleja löydöksiä ja ne kyllä löydetään, jos riittävän tiheällä kammalla etsitään, väittää Pasternack.

Pasternackin mielestä on korkea aika miettiä sitä, mikä näiden löydösten merkitys on ja kannattaako niitä ylipäätään hakea. Toisaalta aina löytyy terveitä ihmisiä, joilla testi näyttää epänormaalia tulosta ja sairaita, joilla testi näyttää normaalia tulosta.

Medikalisaatio tarkoittaa, että jostain normaaliin elämään kuuluvasta ilmiöstä aletaan puhua tautina. Ylidiagnostiikasta on Pasternackin kirjan mukaan kysymys silloin, kun yhä lievemmät tautimuodot ja normaalit elämään kuuluvat ilmiöt saatetaan seurannan ja hoidon piiriin.

Tauti vai ei?

Esimerkkejä ylidiagnostiikasta löytyy Pasternackin kirjasta paljon.

Pulauttelevien vauvojen happosalpauslääkityksesta on tullut buumi Yhdysvalloissa. ADHD-diagnoosit ovat lisääntyneet. Erektiohäiriöistä ja miestyyppisestä kaljuuntumisesta puhutaan tauteina. Myös sydäninfarktien kohdalla on Pasternackin mukaan viitteitä ylidiagnostiikasta.

Perusterveet menevät lääkäriin nuhan ja yskän vuoksi, koska heidät on Pasternackin mielestä opetettu pelkäämään poskiontelotulehdusta. Kun käsi kipeytyy haravoinnista, sitä mennään näyttämään lääkäriin.

- Terveiden ihmisten ylidiagnosointi on turhaa lääketiedettä, josta ei kukaan hyödy, Pasternack kirjoittaa.

Kun ihminen saa lääkkeen jatkuvaan käyttöön, tällä on myös psykologista merkitystä. Lääke saa ihmisen tuntemaan itsensä haavoittuvaiseksi ja lisää hänen huoltaan terveydestä.

Turhia seulontoja

Pasternack kyseenalaistaa kirjassaan rintasyöpäseulonnat. Hän muistuttaa, että Sveitsi suunnittelee asteittaista seulonnoista luopumista. Gynekologiset vuositarkastukset eivät ole oireettomille ja itsensä terveeksi kokeville naisille Pasternackin mielestä hyödyllisiä eivätkä välttämättömiä.

- On viitteitä siihen, että joka viides mammografiaseulonnassa todettu rintasyöpä on turha löydös, Pasternack kirjoitti yleislääketieteen erikoislääkäri Seija Eskelisen kanssa Suomen Lääkäriliiton lehden artikkelissa viime vuoden lopulla.

Gynekologinen rutiinitutkimus papa-testeineen ja ultraäänitutkimus löytävät varsin usein monenlaisia epäselviä muutoksia, joiden vuoksi nainen saa passituksen jatkotutkimuksiin sairaalaan.

- Joku voi tästä hyötyä, mutta ylivoimaisesti suurempi osa ei hyödy. Pahimmillaan tutkimusten ja hoitojen kierteestä voi olla ikäviäkin seurauksia, hedelmöittymiseen ja synnytykseen liittyviä vaikeuksia, Pasternack vihjaa.

Hän ei vastusta kaikkia seulontoja. Esimerkiksi kohdunkaulansyövän seulonnat ovat hänestä paikallaan.

Osa syövistä katoaa itsekseen

Osa syövistä ei Pasternackin mielestä edes ansaitsisi syövän nimeä, koska syöpä ei aina ole vaarallinen.

Osa syövistä kasvaa hitaasti, osa ei lainkaan, osa katoaa kokonaan itsekseen. Yhden arvion mukaan ihmiskehossa ehtii elämän aikana käväistä kuusikin itsekseen katoavaa syöpää.

Kun tarkkaan tutkitaan, joka kolmannelta kolmikymppiseltä mieheltä löytyy eturauhassyöpä. Mies voi siis kantaa kehossaan syöväksi luokiteltua solumuutosta läpi elämänsä ilman että hänelle on siitä mitään haittaa.

Pasternackin mielestä oleellinen ongelma lääketieteessä on nykyään se, että tiedämme ihmisen taudeista paljon, mutta emme enää tiedä, mitä tällä kaikella tiedolla pitäisi tehdä.

Pakkomielteenä terveys

Lääkäreiden alituinen kiire on Pasternackin mielestä yksi syy ylidiagnostiikkaan. Muitakin syitä löytyy.

- Lääkäreitä on moitittu liian läheisistä suhteista lääketieteen teollisuuteen eikä turhaan. Hulppeat tarjoilut ja luentopalkkiot eivät voi olla vaikuttamatta, hän lisää.

Ylidiagnostiikkaa paisuttaa se, että terveysriskien raja-arvoja on vuosikaudet hilattu alaspäin. Tähän on Pasternackin mielestä useita syitä. Lääkärit haluavat hoitaa potilaitaan hyvin. Varhainen hoito on parempi kuin myöhäinen. Myös terveyspalvelujen myyjät hyötyvät. Lääketieteeltä odotetaan lähes ihmeitä.

- Katteettomat mielikuvat eivät auta pidentämään tai parantamaan elämää, eikä niillä voi ohjata toimivaa terveydenhoitoa, Pasternack kirjoittaa.

Hän on ehdottomasti sitä mieltä, että tautien hoitamisen lisäksi yhteisiä varoja pitää käyttää siihenkin, että ihmisele tulee parempi olla. Siksi esimerkiksi atooppisen kuivaa ihoa, taittovirheitä ja lapsettomuutta pitää hoitaa.

Pasternack korostaa, ettei hän halua vähätellä kenenkään kokemuksia potilaana. Ylidiagnostiikan vuoksi terveydestä voi hänen mielestään kuitenkin tulla ihmiselle pakkomielle, joka pilaa oman ja muiden elämän.

HELJÄ SALONEN

helja.salonen@ilmedia.fi

 

Olen Pasternakin kanssa aivan samaa mieltä.

Lääkäri: Lähes kaikilla ihmisillä syöpä

Studio55.fi > Terveys Julkaistu 28.10.2013 10:09

0

Colourbox.com

Jotkut ihmiset käyvät vapaaehtoisesti seulonnoissa syövän varalta, mutta ainoastaan rintasyövän seulontaan on kansallinen ohjelma. Erikoistutkija kertoo, ettei rintasyövänkään seulonta ole yksiselitteisesti hyvä asia.

Rintasyöpää seulotaan tällä hetkellä kansallisesti, mutta toisin on monen muun syövän kanssa. Erikoistutkija, lääkäri Iiris Pasternack kertoo Studio55.fi-ohjelmassa, että rintasyövän seulonnalla säästetään kyllä henkiä, mutta sillä on myös kääntöpuolensa.

– On paljon naisia, jotka joutuvat ylidiagnosoinnin kohteeksi. He saavat syöpädiagnoosin, heitä hoidetaan leikkauksin ja muilla keinoin, mutta heidän syöpänsä ei olisi kehittynyt eteenpäin. Se ei olisi millään lailla vaikuttanut heidän elinikäänsä tai elämänlaatuunsa.

Mainos

Eturauhassyövästä puhuttaessa Pasternack esittää suhdeluvun: jos yksi henki säästetään sen seulonnoilla, 50 miestä joutuu turhaan leikatuksi ja kärsimään hoitojen sivuvaikutuksista. Pasternack paljastaa, että rintasyövän seulonnassa mammografialla on samantyyppisiä haittoja eikä seulontaohjelmaa välttämättä käynnistettäisi, jos sitä esitettäisiin nyt.

– Tämä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana kiistelty aihe maailmalla.

Pasternack selittää, että olemme tottuneet ajattelemaan syövän olevan aina paha. On kuitenkin havaittu, että ihmisillä on kehossaan varsin paljon pieniä syöpiä, jotka eivät koskaan etene tai mitenkään haittaa kantajansa elämää. Hoidot sen sijaan voivat haitata, jos tällaiset syövät löydetään seulonnoilla.

– Tarpeeksi tarkkaan tutkittaessa lähes kaikilla on kilpirauhasen syöpä, Pasternack toteaa.

– Terveitä ihmisiä rutiininomaisesti testaamalla mennään ojasta allikkoon.

Kävin ensimmäisen kerran 40-vuotiaana juurikin gynekologini suosituksesta. Ajattelin käydä jatkossa parin-kolmen vuoden välein. Ei ole mitään erityisiä sukurasitteita, mutta voihan se syöpä tulla ilman niitäkin! Käyn myös papa-kokeessa jokatoinen vuosi.