Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

"sateenkaariperhe" = epävakaa perhe

Vierailija
09.03.2013 |

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 rekisteröitiin 333 parisuhdetta ja 85 rekisteröityä parisuhdetta päättyi eroon. 

Samaa sukupuolta olevat ovat voineet rekisteröityä vasta vuodesta 2002, joten tuosta voi tehdä joitakin päätelmiä homo- ja lesbosuhteiden keskimääräisestä kestosta. 

Otanta on kieltämättä aika pieni, koska noinkin harva homo- ja lesbopari haluaa todellisuudessa virallistaa suhteensa. Joka tapauksessa homot ja lesbot eroavat useammin kuin heteroparit ja ennen kaikkea suhteiden KESTO on lyhyempi kuin heteroilla.

 

Lasten, varsinkin adoptiolasten kannalta on todella merkitystä sillä, kuinka nopeasti liitto päättyy eroon. Adoptiolapsi erityisesti tarvitsee vakaan perheen. Lisäksi samaa sukupuolta olevien suhteissa vapaat sukupuolisuhteet ja kolmannet osapuolet ovat yleisempiä (varsinkin homomiehillä on keskimääräistä enemmän seksikumppaneita).

 

Jos vaikka naispari hankkii yhdessä lapsen, eroavat muutaman vuoden päästä ja löytävät uudet kumppanit, onko tämän jälkeen lapsella 4 äitiä? Ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, on parisuhteita voitu alkaa ja päättää useampiakin ja äitien määrä on kasvanut potentiaalisesti.

Ehkä juuri yllä kuvattujen huoltajuuskiistaongelmien takia noita parisuhteen rekisteröintejä ja perheen sisäisiä adoptioita on niin vähän. Homot ja lesbot eivät itsekään usko asiaansa ja halua jakaa vanhemmuttaan, kun ero on melko todennäköinen?

 

SETA:n sivuilta: "Setan tavoitteena on erilaisten perhemuotojen parempi huomioiminen lainsäädännössä. Lapsen asema ja oikeudet on turvattava tilanteissa, joissa hänellä on useampia kuin kaksi vanhempaa. Tämä toteutuu mahdollistamalla lapselle enemmän kuin kaksi juridista vanhempaa."http://www.seta.fi/index.php?k=17650

 

Aika kivoja huoltajuuskiistoja on siis edessä, jos SETA saa tahtonsa läpi. Ja miksei saisi...

Kommentit (55)

Vierailija
21/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amerikan psykiatriyhdistyksen kanta alla. Mutta toki av-mamma tietää parhaiten.

The American Psychological Association, the American Psychiatric Association, and the National Association of Social Workers state:


In 1952, when the American Psychiatric Association published its first Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, homosexuality was included as a disorder. Almost immediately, however, that classification began to be subjected to critical scrutiny in research funded by the National Institute of Mental Health. That study and subsequent research consistently failed to produce any empirical or scientific basis for regarding homosexuality as a disorder or abnormality, rather than a normal and healthy sexual orientation. As results from such research accumulated, professionals in medicine, mental health, and the behavioral and social sciences reached the conclusion that it was inaccurate to classify homosexuality as a mental disorder and that the DSM classification reflected untested assumptions based on once-prevalent social norms and clinical impressions from unrepresentative samples comprising patients seeking therapy and individuals whose conduct brought them into the criminal justice system.

In recognition of the scientific evidence,[129] the American Psychiatric Association removed homosexuality from the DSM in 1973, stating that "homosexuality per se implies no impairment in judgment, stability, reliability, or general social or vocational capabilities." After thoroughly reviewing the scientific data, the American Psychological Association adopted the same position in 1975, and urged all mental health professionals "to take the lead in removing the stigma of mental illness that has long been associated with homosexual orientations." The National Association of Social Workers has adopted a similar policy.

Thus, mental health professionals and researchers have long recognized that being homosexual poses no inherent obstacle to leading a happy, healthy, and productive life, and that the vast majority of gay and lesbian people function well in the full array of social institutions and interpersonal relationships.[2]

Vierailija
22/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suvaitsevaistoa nyt yleensäkkin vaivaa matemaattinen lukutaidottomuus, täydellinen itsekriittisyyden puute ja absoluuttinen usko ihmisten hyvyyteen. Sitten kun paska osuu tuulettimeen niin ongelmanratkaisukyky on lähellä nollaa. Ei mitään uutta täällä, tervetuloa uuteen Suomeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 19:52"]

Amerikan psykiatriyhdistyksen kanta alla. Mutta toki av-mamma tietää parhaiten.

The American Psychological Association, the American Psychiatric Association, and the National Association of Social Workers state:

“ In 1952, when the American Psychiatric Association published its first Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, homosexuality was included as a disorder. Almost immediately, however, that classification began to be subjected to critical scrutiny in research funded by the National Institute of Mental Health. That study and subsequent research consistently failed to produce any empirical or scientific basis for regarding homosexuality as a disorder or abnormality, rather than a normal and healthy sexual orientation. As results from such research accumulated, professionals in medicine, mental health, and the behavioral and social sciences reached the conclusion that it was inaccurate to classify homosexuality as a mental disorder and that the DSM classification reflected untested assumptions based on once-prevalent social norms and clinical impressions from unrepresentative samples comprising patients seeking therapy and individuals whose conduct brought them into the criminal justice system.

In recognition of the scientific evidence,[129] the American Psychiatric Association removed homosexuality from the DSM in 1973, stating that "homosexuality per se implies no impairment in judgment, stability, reliability, or general social or vocational capabilities." After thoroughly reviewing the scientific data, the American Psychological Association adopted the same position in 1975, and urged all mental health professionals "to take the lead in removing the stigma of mental illness that has long been associated with homosexual orientations." The National Association of Social Workers has adopted a similar policy.

Thus, mental health professionals and researchers have long recognized that being homosexual poses no inherent obstacle to leading a happy, healthy, and productive life, and that the vast majority of gay and lesbian people function well in the full array of social institutions and interpersonal relationships.[2]

[/quote]

Tuossa ylläolevassa tekstissä todetaan vain, ettei homoseksuaalisuus ole Amerikan psykiatriyhdistyksen kannan mukaan sairaus. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että mielenterveysongelmat ovat homoilla ja lesboilla tavallisia.

Ei siis ollut kyse siitä, onko homoseksuaalisuus sairausluokituksessa vai ei. Kyse oli siitä, että mielenterveysongelmat (myös siis nuo joita pidetään nimenomaan aivokemiasta eikä ympäristön suhtautumisesta johtuvana) ovat keskimääräistä yleisempiä homoilla ja lesboilla. 

 

 

Vierailija
24/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 20:05"]

Tuossa ylläolevassa tekstissä todetaan vain, ettei homoseksuaalisuus ole Amerikan psykiatriyhdistyksen kannan mukaan sairaus. Tämä ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että mielenterveysongelmat ovat homoilla ja lesboilla tavallisia.

Ei siis ollut kyse siitä, onko homoseksuaalisuus sairausluokituksessa vai ei. Kyse oli siitä, että mielenterveysongelmat (myös siis nuo joita pidetään nimenomaan aivokemiasta eikä ympäristön suhtautumisesta johtuvana) ovat keskimääräistä yleisempiä homoilla ja lesboilla. 

 [/quote]

Öööö ja tämä todistaa mielestäsi mistä? Mitäpä jos lopettaisit homojen ja lesbojen dissaamisen ja katsotaan sitten seuraavassa sukupolvessa mikä on tilanne. Asia muuttuu onneksi tosin koko ajan parempaan suuntaan ihan ilman sinunkin panosta, yhä harvempi vanhempi opettaa lapsensa kiusaamaan homoja. Hyvällä tuurilla sunkin lapset on sua fiksumpia, koska niitten luokassa voi jo koulussa olla julkihomo joka voi olla oma itsensä.

Vierailija
25/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt tarvitsisi vielä tietää kuinka moni eronneista oli perheellisiä. Kuinka moni eronneista oli rekisteröinyt parisuhteen vain koska viimein pystyi sen tekemään? Eiköhän tässä tarvita vähän pidempi seuranta-aika, tarkempi erojen analysointi ja suvaotsevampi yhteiskunta ennen kuin voidaan sanoa mitään rekisteröityjen parisuhteiden kestävyydestä.

Vierailija
26/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 20:05"]

 (myös siis nuo joita pidetään nimenomaan aivokemiasta eikä ympäristön suhtautumisesta johtuvana) ovat keskimääräistä yleisempiä homoilla ja lesboilla. 

[/quote]

Ei ole sellaista mielenterveysongelmaa joka katsotaan puhtaasti aivokemian aiheuttamaksi. Kyllä siellä on aina se geneettinen tausta yhdistettynä olosuhteisiin jotka laukaisee sairauden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 19:32"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 19:28"]

Lue tuo SETA:n kannanotto. SETA haluaa, että lapsella voi olla juridisesti USEITA vanhempia. Tällä turvataan "lapsen oikeus" kaikkiin vanhempiinsa.[/quote]

Ja etuhan se lapselle onkin.

[/quote]

Tässä vaan tulee tiettyjä käytännön ongelmia eteen. SETA siis haluaa lapselle juridisesti useita eri vanhempia sukupuolesta ja lukumäärästä riippumatta. Koskisi myös tällaisia kokoonpanoja: http://ylioppilaslehti.fi/2010/09/tahdon-naida-monta/

 

Esim. Matti, Pekka ja Ville ovat yhdessä homoseksuaalisessa polyamorisessa suhteessa. Maija ja Mervi ovat rekisteröidyssä suhteessa. Koko porukalla on keskenään yksi lapsi. 


- vuoden kuluttua Matti eroaa Pekasta ja Villestä ja muuttaa yhteen Jukan kanssa

- kahden vuoden kuluttua Maija ja Mervi eroavat ja molemmat löytävät uudet kumppanit

- kolmen vuoden kuluttua Pekka ja Ville eroavat

Kuinka moneen vanhempaan lapsella tässä siis pitäisi olla "oikeus" ja miten Suomen oikeuslaitoksen pitäisi toimia todennäköisesti riitaisessa huoltajuuskiistassa?

 

Vierailija
28/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esim. skitsofrenia


"Skitsofrenian katsotaan nykyään olevan useiden tekijöiden summa ja hahmottuvan hyvin stressi-haavoittuvuus-mallin avulla. Haavoittuvuustekijät eli geeniperimä tai keskushermoston varhaiskehityksen häiriö luovat sairastumisalttiuden, ja sisäiset tai ulkoiset stressitekijät, kuten elämänkriisi tai päihteiden käyttö, laukaisevat sairastumisen".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hohhoijaa, Ameriikoissa opetetaan lapsille luomisoppia koulussa. Mä ainakin edellytän tieteelliseltä päätelmältä hippasen enemmän kuin yhden artikkelin.

 

Länsimainen ydinperhekäsitys, jossa omassa tiiviissä kuplassaan elää isi, äiti, 2 lasta plus kultainennoutaja, on totta tosiaan nuori yksikkö yhteiskunnassa ja ajoittuu nykypäivän länsimaisen elämänmuodon kaupunkilaistumiseen. Maalla on ennen eletty ihan pellossa ties keiden sukulaisten, naapurien ja kohtalotovereiden kasvatettavana. Lapsia jopa myytiin huutolaisiksi, kun ei omat varat riittäneet ruokkimaan joka suuta. Eri kulttuureissa ympäri maailmaa vielä tänä päivänä arvostetaan aivan erilaisia perhemuotoja.

 

Kysymys on vain arvoista. Ahdasmieliset pierut todistelee toisten epäkelpoisuutta kaiken maailman väitteillä lähinnä omien pelkojensa takia. Hankkikaa elämä! Antakaa hemmetti nyt niiden homojen ja lesbojen olla rauhassa lastensa kanssa. Ihan tavallisia kansalaisia niistä kersoista tulee, oli äitien ja isien määrä mikä tahansa.

Vierailija
30/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 20:17"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 19:32"]

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 19:28"]

Lue tuo SETA:n kannanotto. SETA haluaa, että lapsella voi olla juridisesti USEITA vanhempia. Tällä turvataan "lapsen oikeus" kaikkiin vanhempiinsa.[/quote]

Ja etuhan se lapselle onkin.

[/quote]

Tässä vaan tulee tiettyjä käytännön ongelmia eteen. SETA siis haluaa lapselle juridisesti useita eri vanhempia sukupuolesta ja lukumäärästä riippumatta. Koskisi myös tällaisia kokoonpanoja: http://ylioppilaslehti.fi/2010/09/tahdon-naida-monta/

 

Esim. Matti, Pekka ja Ville ovat yhdessä homoseksuaalisessa polyamorisessa suhteessa. Maija ja Mervi ovat rekisteröidyssä suhteessa. Koko porukalla on keskenään yksi lapsi. 


- vuoden kuluttua Matti eroaa Pekasta ja Villestä ja muuttaa yhteen Jukan kanssa

- kahden vuoden kuluttua Maija ja Mervi eroavat ja molemmat löytävät uudet kumppanit

- kolmen vuoden kuluttua Pekka ja Ville eroavat

Kuinka moneen vanhempaan lapsella tässä siis pitäisi olla "oikeus" ja miten Suomen oikeuslaitoksen pitäisi toimia todennäköisesti riitaisessa huoltajuuskiistassa?

 

[/quote]

Joopa joo. Lapsella on joka tapauksessa äiti, joten käytännössä lähdetään tietysti siitä että lapsi on siellä missä äiti on. Ja kiva jos sillä on sitten läheiset välit sen lisäksi mahdollisimman moneen ihmiseen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsella on joka tapauksessa äiti, joten käytännössä lähdetään tietysti siitä että lapsi on siellä missä äiti on. 

Niin mutta kun naisparien mielestä lapsella on kaksi äitiä. Niin kumman äidin luokse lapsi jää? Entäs lapsen isät? Entä jos kukaan vanhemmista ei edes ole lapsen biologinen äiti eikä isä vaan lapsi on adoptoitu?

Sitähän tässä ajetaan lainsäädäntöön. Ulkoista adoptio-oikeutta homoille ja lesboille ja lapselle "oikeutta" useampaan vanhempaan.

Vierailija
32/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="09.03.2013 klo 20:28"]

Niin mutta kun naisparien mielestä lapsella on kaksi äitiä. Niin kumman äidin luokse lapsi jää? Entäs lapsen isät? Entä jos kukaan vanhemmista ei edes ole lapsen biologinen äiti eikä isä vaan lapsi on adoptoitu?
[/quote]

Lapsi jää tietysti biologisen äitinsä luo. Tai vuoroviikoin, sitähän ne heterotkin tekee. Kaikki ymmärtää sanomattakin että kaksi paikkaa on lapselle maksimi ja sekin on liikaa, joten aikuisten on vaan sumplittava tämä juttu sitten. Jos lapsi on adoptoitu, niin lapselle lähimmiksi muodostuneet kaksi aikuista sitten.

Ja käsi sydämelle nyt. Montako tällaista systeemiä oikeasti tunnet? Aina pitää vetää johonkin ääripäähän jonka edustajia löytyy ehkä yksi koko mantereelta, että saatais suurelta joukolta ihmisiä arjen ihmisoikeudet jäihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se tosiasia että lesboparit eroaa enemmän kuin heterot. Siitä on noilla lesbojen keskustelupalstoilla ollut linkkikin ja keskustelua, houkutuksia riittää kun tiivis yhteisö.

Mutta lapsen kannalta lesboilla on huonompi asema kuin heteroilla ap. Jos lapsen biologinen äiti haluaa, että lapsi eei nää hänen eksäänsä niin oi estää sen. Ei ole tapaamisoikeuksia.

Mielenterveysongelmia ei ole lesbopareilla sen enempää kuin heteropareilla, paitsi tietysti siksi, että mielenterveysongelmia on NAISILLA enemmän kuin miehillä. Masennusta. Miehet hoitavat alkoholilla masennusta. Joten tällä tavalla taas voisi väittää, että heteroperheissä alkoholi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin lesboperheissä. Tai miesten tekemä väkivalta... ;-)

Vierailija
34/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan se tosiasia että lesboparit eroaa enemmän kuin heterot. Siitä on noilla lesbojen keskustelupalstoilla ollut linkkikin ja keskustelua, houkutuksia riittää kun tiivis yhteisö.

Mutta lapsen kannalta lesboilla on huonompi asema kuin heteroilla ap. Jos lapsen biologinen äiti haluaa, että lapsi eei nää hänen eksäänsä niin oi estää sen. Ei ole tapaamisoikeuksia.

Mielenterveysongelmia ei ole lesbopareilla sen enempää kuin heteropareilla, paitsi tietysti siksi, että mielenterveysongelmia on NAISILLA enemmän kuin miehillä. Masennusta. Miehet hoitavat alkoholilla masennusta. Joten tällä tavalla taas voisi väittää, että heteroperheissä alkoholi aiheuttaa enemmän ongelmia kuin lesboperheissä. Tai miesten tekemä väkivalta... ;-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en usko että polyamoriasta koskaan tulee samanlainen juttu kuin homopareista. Homopareja on ollut aina, heillä on ollut oma alakulttuurinsa ja niin edelleen. Polyamoria on melkoisen harvinaista ja ihminen vaikuttaisi olevan aika lailla yksiavioinen, jos kaikilla parisuhteen osapuolilla on mahdollisuus vapaaehtoisesti ja tasa-arvoisesti valita, vrt. haaremit joihin joutuvilta naisilta ei kauheasti kysellä.

Mutta jos nyt lähdetään tähän polyamoriakysymykseen kumminkin, niin lapsen etu kyllä on että sillä on monia läheisiä ihmissuhteita. Joten siinä ei ole ongelmaa. Paljon isompi ongelma on mielestäni esim. siinä, että sinkku hankkii hedelmöityshoidolla lapsen, jonka elämä on sitten pitkälti kiinni siitä äidistä ja tämän turvaverkoista, jos äiti pysyy sinkkuna. Eli kun useat läheiset ihmissuhteet ovat hyvä juttu, niin sen jälkeen tarvii vain rajoittaa vanhempien oikeudet sille tasolle, että lapsi voi mahdollisimman hyvin. Esim. niin että jos lapsi tulee polyamoriseen porukkaan, niin sille on määrättävä kaksi ensijaista huoltajaa, piste. Jos porukka hajoaa, niin lapsella on heteroiden tapaan max. kaksi asuinpaikkaa, koska ihan varmasti löytyy tutkimusta joka osoittaa toisenlaiset ratkaisut haitallisiksi. Eli tutkimustiedon mukaan mennään tässäkin asiassa.

Vierailija
36/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Polyamoria ei tule laajenemaan, kuten ei muslimien moniaviollisuuskaan Suomessa. Eikä koirankaan kanssa mennä naimisiin, vaikkaperu-Laamanen sanoikin sitä ihmisen parhaaksi ystäväksi ja on eduskunnassa pitänyt metsästyskoiristakin aloituksia.

Kyse avioliitosta on enemmän juridinen: oikeudet tavata lasta ja lasten elatus eron sattuessa. Heteroilla ja lesbopareilla. 

Vierailija
37/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se oli kylläkin Koira-Oinonen eikä Pieru-Laamanen :D

Vierailija
38/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen palstaillut täällä vuosia eikä kertaakaan, siis ei ainuttakaan kertaa täällä ole polyamorinen valitellut tilannettaan millään tasolla. Paljon suurempi huoli tuntuu olevan se, että pettääkö mies ja heitetäänkö se silloin pihalle heti vai hetken päästä :D. Koko tämä polyamoriakeskustelu on loppujen lopuksi hyvinn marginaalinen juttu ja joka tapauksessa homoista erillinen. Ei homot ole vastuussa polyamoristen tekemisistä ja toisinpäin. Eihän homot ja lesbotkaan niitä lapsen laajennettuja oikeuksia vanhempiinsa hae sen takia että haluaisivat olla polyamorisia, vaan siksi että heillä oikeasti syntyy pikkuisen erilaisia kombinaatioita kuin heteroilla. Ja joka tapauksessa homous on sikälikin eri tasolla kuin polyamoria, että kukaan ei synny yksinomaan polyamoriseksi tyyliin en voi lähteä ihmissuhteseen ollenkaan tai nauttia seksistä, jollei suhteeseen kuulu useampi ihminen.

Vierailija
39/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Selittäkää mulle, mitä eroa on avioliitolla ja rekisteröidyllä parisuhteella? Onko nyt kynnyskysymys se, että saadaanko kirkkovihkiminen? Hääjuhlan voi jokainen järjestää vaikka ei mitenkään menisi paperilla naimisiin. Rekisteröidyssä parisuhteessahan on ihan samat lailliset oikeudet kuin kirkossa/maistraatissa vihityillä? Mikä siis on ongelma, se nimikekö?

Vierailija
40/55 |
09.03.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

no nyt en ymmärrä. Jos ero tulee niin eikös elatusvelvollisuus ole niillä rekisteröidyissä suhteissa olevilla. Vai vetästäänkö siihen vielä biologinen vanhempikin mukaan? Eli elatustukia sitten vaaditaan kahdelta henkilöltä?