Lue keskustelun säännöt.
Toimeentulotuki opiskelijalle yli vuodeksi?
09.03.2019 |
Jos opinnot ovat pitkittyneet niin, että opintotukikuukaudet loppuvat, onko toimeentulotukea mahdollista saada yli vuodeksi? Kelan sivuilla lukee, että kohtuullinen aika loppujen opintojen suorittamiseen on enintään vuosi, mutta jos opintoja ei ole mahdollista suorittaa tässä ajassa koska niitä on vielä niin paljon, voiko toimeentulotukea saada kauemminkin? Jos siis voi esimerkiksi todistaa, että ne jäljellä olevat opinnot kuitenkin etenevät vaadittua vauhtia.
Kommentit (78)
(...JATKUU)
12) Perustoimeentulotukea tekevän henkilöstön keskuudesta tulee paljon viestiä, että he lähtevät Kelasta, jos vain saavat töitä muualta. Viestiä tulee niin uusilta kelalaisilta kuin pitkään talossa olleilta. Tämä on erittäin huolestuttavaa ja ihan uudenlaista koko Kelan näkökulmasta. Aikaisemmin emme ole törmänneet näin vahvaan viestiin siitä, että Kelaa ei koeta hyväksi työpaikaksi. Lähtöhalukkuutta Kelan ulkopuolelle kuulemme niin esimies- kuin toimihenkilötasolta.
Kehittämisehdotuksia:
- Perustoimeentulotuen tilanne on Kelassa jo vakiintunut, joten sitä tekemässä tulisi olla vakituinen henkilöstö. Määräaikaisuuden perusteena ei voi enää käyttää ”toiminnan vakiintumattomuus” perustetta 1,5 vuoden jälkeen etuuden siirrosta Kelan tehtäväksi.
- Riittävä resursointi on kaiken A ja O. Etuuden ratkaisutyön tulee sujua siten, että se hoituu pääsääntöisesti ensisijaisten ratkaisutyöntekijöiden toimesta ja vasta täydentävästi (satunnaisesti) käytetään toissijaisia etuuskäsittelijöitä.
- Toimeentulotukea toissijaisena etuutena tekevien osaamistaso sekä halukkuus ja motivaatio etuuden tekemiseen jatkossa tulee kartoittaa. Osa toissijaisena etuutena tekevistä tekee etuutta mielellään ja haluavat siinä kehittyä, mutta osa heistä kokee toimeentulotuen etuuskäsittelytyön aiheuttavan voimakasta ahdistusta ja stressiä. He kokevat jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, joka johtuu sekä puutteista/epävarmuudesta osaamisessa, että ratkaisumäärätavoitteiden saavuttamatta jäämisestä niin ensi- kuin toissijaisessakin etuudessa. Näin tunteville työntekijöille tulisi muistaa mainita myös mahdollisuudesta työpsykologin palvelujen käyttöön osana työterveyshuoltoa.
- Koulutusta tulee järjestää työtilanteesta huolimatta, jotta osaaminen saadaan kuntoon. Lisäksi etuusohjeet ja päivitetyt linjaukset tulisi koota selkeästi yhteen paikkaan, josta päivitetty tieto on heti näkyvillä. Nyt tietoa haetaan edelleen monesta eri paikasta, mikä aiheuttaa hukka-aikaa ja kuormittaa (etenkin kakkosetuuden tekijöitä) eikä tuo hyötyä asiakkaalle. Tämä tulee laittaa vihdoin kuntoon.
- Työnohjaus tulisi ottaa vakiintuneeksi käytännöksi Kelassa ja luoda sen käyttämiselle matalan kynnyksen mahdollisuudet.
- Vartijasopimukset tulisi olla kokopäiväisiä vähintään kaikkien isojen kaupunkien toimistoissa.
- Haluamme nostaa esille, että Kela-työnantajalle tulisi olla tärkeää, että kaikenikäiset kelalaiset viihtyvät työssään, kokevat työnsä innostavaksi ja sellaiseksi, johon voi itse vaikuttaa. Toimeentulotuessa tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Työhyvinvointi lisää tehokkuutta ja sen puute heikentää kaikkien tulosta.
Helsingissä 12.6.2018
Kelan toimihenkilöyhdistyksen hallituksen puolesta
xx xx
Puheenjohtaja
xx xx
Varapuheenjohtaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MTV Uutiset 17.12.2018
Moni asiakas on tyytymätön Kelan tekemään toimeentulotukipäätökseen. Pelkästään tarkistushakemuspäätöksiä Kelassa tehdään 35 000–40000 joka kuukausi.
Mikäli asiakas ei ole tarkistushakemuspäätökseen tyytyväinen, hän voi vielä tehdä oikaisuvaatimuksen.
Kelassa ratkaistujen oikaisuvaatimusten määrä on liki kolminkertaistunut puolessa vuodessa. Lokakuussa niitä tehtiin liki 4000 kappaletta.
"Meillä tehdään arvioltä tänä vuonna kaksi miljoonaa perustoimeentulotuen päätöstä. Näistä päätöksistä reilu viidennes on hylättyjä päätöksiä. Oikaisuvaatimuspäätöksissä liikutaan vuositasolla 22 000–24 000 välillä."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/toimeentulotukiasiakas-voi-joutua-o…
Vierailija kirjoitti:
Kerro toki lisää näistä pahamaineisista tyypeistä. Nimiä täällä ei tietenkään voi paljastaa, mutta vinkkejä voi aina antaa. Esim. millä kirjaimilla etunimi ja sukunimi alkavat, ovatko nimet yksi- vai kaksiosaisia, kirjoitetaanko ilman väliviivaa vai väliviivan kanssa, montako kirjainta nimissä, ovatko naisen vai miehen nimiä, jne. Haluamme kuulla lisää tästä kuumasta aiheesta!
En oo se keltä tätä alunperin ketjussa kysyttiin, mutta multa löytyy kyllä just näitä samoja kokemuksia, joten osallistun keskusteluun.
Vinkit: Nimikirjaimet ML.K., etunimi 2-osainen, nimet kirjoitetaan yhteen ilman väliviivaa, molemmissa nimissä 5 kirjainta eli etunimessä yhteensä 10 kirjainta, sukunimessä 4 kirjainta, naisen nimi.
Masentavaa luettavaa. Toivottavasti saisimme Suomeen pian perustulon.
Jospa nyt vallan vaihduttua uusi hallitus ja eduskunta onnistuvat järkeistämään nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teoriassa pitäisi, käytännössä ei tipu
Asiaa! Hyvää sellaista! Tässä ketjussa oli paljon hyödyllistä tietoa! Lisää tällaista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukekaahan myös millaista on Kelan etuuskäsittelijän työ.
https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-uusi-hallitus-ovatko-nama-minister…
Oho, väärä linkki, eli siis tästä voi lukea Kelan etuuskäsittelijöiden työstä :)
https://www.apu.fi/artikkelit/kelan-etuuskasittelijat-vihatut-auttajat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Up, kauanko toimeentulotuella voi opiskella? Itsellä vuosi takana. Kyseessä toinen tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan Helsingissä ei onnistunut, jouduin keskeyttämään yliopiston kun tukikuukaudet loppuivat. Toimeentulotukea sai vähennetyn määrään. No, olen nyt sitten ollut työkkärin kortistossa ja syksyllä aloitan uudet opiskelut, opintotukikuukausia tosiaan ei ole jäljellä mutta yritän saada hyväksilukuja aiemmista opinnoista ja neuvottelen siitä olisiko mahdollista opiskella työmarkkinatuella. Minulla on krooninen sairaus minkä takia työkyky ja työllistymisen mahdollisuudet alentuneet. Olen kuitenkin vielä nuori, joten luulisi että minut kannattaisi kouluttaa jotta voisin työllistyä pysyvästi tai edes pidemmiksi pätkiksi kerrallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitä jos mulla on tutkinnon suorittaminen täysin kesken? Kandi vielä vaiheessa ja siihen vielä pitäisi tehdä maisteri päälle. Eihän ne voi esim 3 vuoden opintoja vaatia suorittamaan kuukausissa/vuosissa?
En ole siis ap mutta kiinnostunut koska pian on edessä sama tilanne. Opinnot etenevät hyvin, itseasiassa nopeammin kuin mikä tavoiteaika on, mutta koska olen opiskellut jo ennen tätä tutkintoa niin kuukaudet tulevat väistämättä täyteen.
Ap:lla samantyyppinen tilanne. Loppujen opintojen suorittaminen ei ole vuodessa mahdollista tai vaikka olisikin, eihän niitä ole mitään järkeä runnoa läpi surkeilla arvosanoilla.
Mutta kiva että ainakin yksi vastaaja on saanut yli vuodeksi. Järjellä ajatellen pidän täydellistä tyhjän päälle jättämistä aika epätodennäköisenä.
Miksi ajattelet että yhteiskunnalla on vastuu elättää sinut, ikuisuusopiskelijan tai jonkun muun joka vaikka päättää suorittaa elämänsä aikana huvikseen 3-4 tutkintoa ilman tuloja? Opiskella voi jos on siihen varaa.
Eli yhteiskunta mieluummin maksaa loppuiän työttömyyskorvausta?
Jokainen on itse velvollinen elättämään itsensä. Yleensä syy siihen että opintotukikuukaudet ovat loppuneet, on siinä että opiskelija joko opiskelee toista tutkintoa (eli on jo aiempi tutkinto jolla työllistyä) tai on vain lusmuillut opintojen ajan eli opinnot eivät ole edenneet. Jos lusmuilu johtuu terveydellisistä syistä niin tulee hakeutua lääkärin juttusille ja sairauslomalle, jos ei kykene opiskelemaan.
Ihanan naiivia. Tokihan aiemmalla tutkinnolla työllistyy.
No miksei työllistyisi?
Oletko jotenkin missannut pandemian, inflaation, ja laman? Paljon on töitä lähtenyt monilta aloilta vaikka ennen oli hommia ihan tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on opintoja hidastava pitkäaikainen sairaus (esim masennus) voisi olla hyvä hakea opintoja ammatillisena kuntoutuksena ja siihen kuntoutusrahaa. B-lausunnon tarvitset, jossa on arvioituna opiskelukykysi.
Mulla meni vasta kolmas hakemus läpi, meni yhteensä vuosi tähän. Liian pitkä aika monille olla ilman ruokaa ja rahaa se. Ja siis itselläni diagnosoitu 4 sairautta jotka kaikki siis vaikuttavat hidastavasti opintoihin. En kuitenkaan ole täysin työkyvytön tms enkä kuulu eläkkeelle, vaan voisin ihan hyvin tehdä vaikka loppuelämäni vähän kevennettyä viikkoa kun vaan annettaisiin mahdollisuus opiskella ja sitä kautta työllistyä. Moni voisi tehdä vaikka 4 päiväistä työviikkoa tai 30 tuntista työviikkoa ihan hyvin vaikka sairauksia onkin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan Helsingissä ei onnistunut, jouduin keskeyttämään yliopiston kun tukikuukaudet loppuivat. Toimeentulotukea sai vähennetyn määrään. No, olen nyt sitten ollut työkkärin kortistossa ja syksyllä aloitan uudet opiskelut, opintotukikuukausia tosiaan ei ole jäljellä mutta yritän saada hyväksilukuja aiemmista opinnoista ja neuvottelen siitä olisiko mahdollista opiskella työmarkkinatuella. Minulla on krooninen sairaus minkä takia työkyky ja työllistymisen mahdollisuudet alentuneet. Olen kuitenkin vielä nuori, joten luulisi että minut kannattaisi kouluttaa jotta voisin työllistyä pysyvästi tai edes pidemmiksi pätkiksi kerrallaan?
Missä vaiheessa tukea leikattiin? Itse olen opiskellut jo vuoden toimeentulotuella ja pelottaa, mitä syksyllä käy.
(...JATKUU)
5) Etuuden tavoitteena on tehdä keskimäärin 15 päätöstä päivässä. Uusien työajanraportoinnin perusteella tehtyjen laskelmien mukaan etuuspäätöksien lukumäärä on oikeasti keskimäärin 8-9 päätöstä päivässä, jonka toimihenkilö pystyy tekemään. Lisäksi ratkaisutavoitteita kiristetään vielä niin päivinä, jolloin tehdään ruuhkanpurkua. Tällöin työn laatu kärsii entisestään. Asiakaspalvelusta puolestaan kerrotaan, että monimutkaiset (ja usein virheelliset tai puutteelliset) totu-päätökset lisäävät entisestään asiakkaiden aggressiivisuutta ja epäasiallista käytöstä.
6) Palautteenantamisen tärkeyttä ei voi unohtaa. Olemme saaneet viestiä siitä, että toimeentulotukitiimien tiimipäälliköillä on niin kiireinen työtilanne, ettei palautteenantoa ole juuri ollenkaan. Toimihenkilöitä kehotetaan vaan tekemään päätöksiä itsenäisesti. Kannamme tässä huolta niin esimiesten kuin toimihenkilöiden palautteen saamisesta. Moni etuudentekijä ei tiedä, tekeekö oikeellisia vai virheellisiä päätöksiä, kun palautetta ei ehditä antamaan. Näin samat virheet voivat toistua yhä uudelleen. Palautetta vaille jääminen aiheuttaa epävarmuutta omasta osaamisesta, mistä seuraa henkistä kuormitusta. Joillakin esiintyy työuupumusta tai univaikeuksia, kun työasioita miettii kotona. Tämä sekä vaikeuttaa että hidastaa palautumista ja voi johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen.
7) Informaatiotulva on runsasta. Perustoimeentulotuen ohjeistusta ja etenkin linjauksia voi tulla jopa useita kertoja päivässä liittyen sekä itse etuuteen, että jatkuvasti tapahtuviin työvuoromuutoksiin. On kohtuutonta edellyttää toimihenkilön omaksuvan nopeasti muuttuvan ohjeistuksen kiireisen työn lomassa.
8) Toimeentulotuki on haasteellinen etuus. Käsittelijät soittavat useita kertoja päivän aikana asiakkaille. Asiakkaiden käytös puhelimessa tai asiakaspalvelussa voi olla epäasiallista ja jopa uhkailevaa. Asiakkaiden käyttäytyminen ahdistaa työntekijöitä iästä tai kelavuosista riippumatta. Toiveena olisi saada koulutusta tai muuta tukea hankalan asiakkaan kohtaamiseen. Tätä koulutusta ei juuri etuuspuolelle ole annettu. Työnohjaukselle on tarvetta ja sitä pitäisi olla tarjolla niin etuus- kuin asiakkuuspuolelle.
9) Suurissa toimistoissa asiakasmäärät ovat kasvaneet valtaviksi ja työpäivä hälyisässä ja ruuhkaisessa toimistossa kuormittaa toimihenkilöitä todella paljon. Ruuhka ja pitkät jonotusajat lisäävät asiakkaiden epäasiallista käyttäytymistä, ja usein tuo epäaasiallinen käyttäytyminen kohdistetaan palveluneuvojaan. Palveluneuvojat kuulevat päivittäin uhkauksia itseään ja Kelaa kohtaan.
10) Jokaisessa Kelan toimistossa, jossa palvelua annetaan klo 9.00–16.00 välisenä aikana, tulee olla vartijapalvelut käytössä koko toimiston aukioloajan. Kelassa on edelleen isoja toimistoja (esim. Jyväskylä ja Turku), jossa vartijat eivät ole koko päivää paikalla asiakaspalvelussa. Uhkaavat asiakaspalvelutilanteet ovat vähintään nelinkertaistuneet Kelassa. Tämä asia tulee saattaa välittömästi kuntoon. Asiakaspalvelussa olevan toimihenkilön tulee voida kokea työpaikkansa turvalliseksi.
11) Perustoimeentulotuessa on henkilöstön suhteen monet asiat tiukemmin tulkittu kuin muissa Kelan etuustöissä tai tehtävissä. Esimerkiksi liukumarajoituksia käytetään ja yksittäisten vuosilomapäivien saaminen on todella hankalaa. Henkilöstö kokee tämän työnantajan taholta tiukkana ohjeistuksena ja siten, että työnantajalta ei juuri joustoa tule. Henkilöstö kuitenkin joustaa paljon toimeentulotuessa, kuten tekemällä todella paljon ylitöitä. Toivoisimme yksittäisissä asioissa joustoa myös työnantajalta. Sillä tavalla henkilöstökin on valmiimpi joustamaan kiireellisissä tilanteissa.
(JATKUU...)