TE JOTKA ETTE OLE SYNNYTTÄNEET! Missä iässä repsahditte ja lihoitte?

Heti synnytyksen jälkeen. Se tyhjä nahkapussi oli niin masentava, että söin suruuni karkkia, sipsiä, pizzaa ja pullaa.

Oisko se siinä 35v iässä vähän lähteny käsistä.

Vierailija kirjoitti:

Heti synnytyksen jälkeen. Se tyhjä nahkapussi oli niin masentava, että söin suruuni karkkia, sipsiä, pizzaa ja pullaa.

Lukutaitokin tais mennä sen samoin tein.

Kyllä lähti selkeesti siinä 35 homma leviimään..nyt 40 v ja kyllä mietin että miten tän lösähtämisen saa kuriin. Keskivartalolihavuus on paha.

Synnytin liki 40-vuotiaana. Nyt lapseni on jo täysi-ikäinen. En ole vieläkään alkanut lihoa, vaikka syön paljon. Siihen on varmaan pari syytä: kävelen tai pyöräilen kaikki alle 3 kilometrin matkat, käyn 3-4 kertaa viikossa salilla, en ole hirveästi makean perään ja teen ruokani itse.

26 v asti olin 45 kiloinen (165 cm), sitten aloitin masennuslääkkeen ja painoa tuli 25 kg kahdessa vuodessa. Nyt saanut melkein 8 kg pois luojan kiitos mutta en usko että saan enää mahaani litteäksi. Aivan hirveä pussi, ihan kun olisin synnyttänyt :(

Mulla repsahtaa aina kerran 10 vuodessa syöminen, että salakavalasti hiipii sellainen 10kg liikaa painoa. Sitten laihduttelen sen pois ja jatkan samaan malliin.

En koskaan, miksi pitäisi?

Ainakaan näin 27-vuotiaana ei ole vielä merkkejä moisesta näkynyt.

Mä oon 50 ja painan saman verran kuin parikymppisenä, 53kg/168cm. Ylppärimekko mahtuu, miksei mahtuisi. Kroppa ei oo siis muuttunut oikeastaan ollenkaan, mut kasvoista elämä näkyy... huoh.

Vierailija kirjoitti:

Synnytin liki 40-vuotiaana. Nyt lapseni on jo täysi-ikäinen. En ole vieläkään alkanut lihoa, vaikka syön paljon. Siihen on varmaan pari syytä: kävelen tai pyöräilen kaikki alle 3 kilometrin matkat, käyn 3-4 kertaa viikossa salilla, en ole hirveästi makean perään ja teen ruokani itse.

Jo toinen lukihäiriöinen tähän ketjuun!

Olen vähän päälle 40v ja painan saman verran kuin 17-vuotiaana. Miksi ihmeessä pitäisi lihota? Ei mun lähipiirissä ainakaan ole perheellisetkään lihonneet..:D

Olen 35v ja ihan saman painoinen kuin 15 vuotta sitten.

Sitku pituuskasvu loppuu ni painonkaan ei kuulu enää pahemmin heilua suuntaan tai toiseen.

Mun sisko synnytti puoli vuotta sitten ja on Jo kauan ollut hoikempi kuin minä, vaikka minäkin hoikka (170/55) . Sisko vaan laihtuu ja laihtuu. Toivottavasti mulla käy samoin jos joskus lapsia saan😂

Opiskelen sairaanhoitajaksi ja meidän luokalla on hauska ilmiö, että kaikki perheelliset ovat hoikempia kuin me nuoret lapsettomat. Itse olen n. 167/55 tai jotain sinne päin. Meidän luokassa ainakin 50% perheellisiä ja kaikki hoikkia naisia. Ihan totta.

Taisi nelikymppisenä alkaa, en nyt vieläkään ole rupsahtanut mutta pieni kumpu löytyy mahan kohdalta...

N48

En ole repsahtanut ja lihonut vieläkään, vaikka ikää on 47 v ja pari lastakin olen synnyttänyt reilu 10 v sitten.

Ensimmäinen synnytys 24-vuotiaana, toinen 36-vuotiaana.

Ikää nyt 64 vuotta, ja vieläkään en ole levinnyt, lihonut enkä repsahtanut. Painan vähemmän kuin silloin 23-vuotiaana alkaessani odottaa esikoistani. Silloin 56 kiloa, nyt 54. Pituutta 168 cm.

Teitenkään en näytä teinitytöltä, mikä olisikin aika groteskia tämän ikäisellä! Aika on asia jota emme kukaan pysty hallitsemaan, mutta painomme ja kuntomme pystymme. Ei ole kiveen kirjoitettu että on lihottava kaksinumeroinen luku lapsen odotuksen ja syntymän jälkeen. Lihaskuntoa on täysin mahdollista pitää yllä vaikka iän mukana lihaksisto väkisinkin alkaa rapistua. Ei pysy kaksikymppisen tasolla, mutta varsin hyvässä kunnossa pystyy itsensä pitämään ilman verenmaku suussa rääkkiä. Ja se hyvä lihaksisto polttaa muuten enemmän niitä kaloreitakin ;)

Ruoka ei itsekseen suuhun hyppää, syömisiään voi hallita ja syödä järkevästi. Ihmiselle on luotu jalat liikkumista varten, joten käytetän niitä! Tekosyitä löytää pilvin pimein jos tahtoo. Ihminen pystyy vaikuttamaan paljoon jos vain tahtoo!

En ole ainakaan vielä alkanut pulskistua. Olen 43. Pelkään että mun kohtalona on ennemminkin kuivettua, mikä ei ole hirveän kaunista sekään.