Lue keskustelun säännöt.
Tyttöystävä kahvilla miespuolisen kollegan kanssa yli 9 h - olenko sinisilmäinen?
08.03.2019 |
Tyttöystävä oli sopinut menevänsä kahville suhteellisen uuden kollegansa kanssa ja kertoi, että heillä synkkasi hyvin ja ilta venyi niin, että menivät kahvin jälkeen vielä yksille. Tuli kotiin puolenyön jälkeen, ulkoasussa eikä käytöksessä sinänsä mitään poikkeavaa ja laitteli kyllä viestiä illan aikana ihan normaalisti. Jotenkin jäin kuitenkin miettimään, onko yli 9h kahvittelu vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa .. normaalia? En näe itseäni kahvittelemassa kollegan kanssa tuommoista aikaa. Olenko nyt vain hemmetin sinisilmäinen??
Kommentit (92)
Jos naisystävä olisi mennyt pettämään, hän ei kertoisi menneensä kahville miespuolisen kollegan kanssa, vaan valehtelisi menneensä kaverin kanssa.
Näin ainakin mun kaverit ovat tehneet, aina ovat muka mun kanssa olleet jossain, jos mies sattuu kysymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteet kannattaa pitää niin kevyenä, että kun nainen pettää siitä pääsee eroon, kun heittää hammasharjan ja sen pyöreän pitsipalluran mäelle. XD
Minulla on yksi miespuolinen kaveri, jonka kanssa juttua riittää kevyesti vaikka 12 tuntia putkeen. En olisi huolissani.
Vierailija kirjoitti:
Jos naisystävä olisi mennyt pettämään, hän ei kertoisi menneensä kahville miespuolisen kollegan kanssa, vaan valehtelisi menneensä kaverin kanssa.
Näin ainakin mun kaverit ovat tehneet, aina ovat muka mun kanssa olleet jossain, jos mies sattuu kysymään.
Paitsi silloin kun nainen kokee hallitsevansa miestä täysin.
Ai sulla on useita pettäjiä kavereina? Vain typerys ryhtyy vakavaan suhteeseen.
Minun vaimoni saa mennä miespuolisen tuttavansa kahville. En kuitenkaan tykännyt siitä, että hänen miespuolinen työkaverinsa, jonka kanssa teki paljon yhteistyötä, soitti hänelle ja tilitti työmurheitaan yli kaksi tuntia. Meillä on aika vähän yhteistä aikaa muutenkin, ja sanoin - varmaan tarpeettomankin tylysti - että noin laajoja työmurheita varten heidän työnantajansa on järjestänyt ammattitaitoisen työnohjauksen.
Ymmärrän, että jos on samalla aaltopituudella, niin juttu luistaa. En totisesti silti jakelisi yhdeksän tunnin "päiväkahveista" kiitoksia. Koskahan minä saisin vaimoltani aikaa yhdeksän tuntia? Moista ei ole tapahtunut vuosiin, eikä meillä edes ole lapsia. No, yhdestä kerrasta en nostaisi mahdotonta äläkkää. Toisesta kerrasta saattaisin vähän kysellä, että mitähän tuo jutun luistaminen nyt oikein on. Kolmannen kerran jälkeen olisi parisuhdekeskustelun paikka. Minä olen nähnyt ympärilläni pettämistä ihan tarpeeksi. Olen minäkin tykästynyt toiseen naiseen yhteiselomme aikana. Olen kuitenkin tiennyt, että olen ihan yhtä altis pettämään kuin kuka tahansa muu, ja olen tietoisesti huolehtinut siitä, etten kuseta itseäni. Heti, jos tulee tarpeen selittää, että olemme vain-ystäviä, tulee mieleen, että on erityinen tarvis painottaa sitä vain-sanaa. Koskee minua, koskee muita.
AP, ole maltillinen, mutta älä sinisilmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna olisin huolestunut AP.
Yhdeksän tunnin yhdessäolo ei mene enää tavanomaiseen kollegan kanssa ajanviettoon, vaan siellä on orastavaa ihastumisen tunnetta.
Sinä olet ihan kiva tyyppi, turvallinen jne, mutta tämän uuden kaverin kanssa jutut vaan luistaa niin hyvin. Sitten kun he saavuttavat sielujen välisen yhteyden niin on fyysisen yhteyden aika ja tyttösi saa fyysisemotionaalisem täyttymyksen.
Siinä vaiheessa sinä Ap, sinä olet menneisyyttä, mukava ja turvallinen välivaihe ex-tyttöystäväsi matkalla kohti sitä oikeaa, sitä kenen kanssa perustaa perhe, saada lapsia ja elää loppuelämä yhdessä ( kunnes arki ja ruuhkavuodet kasvattaa erilleen).
No mitä jos kysyisit asiaa neidiltä itseltään, ei siis mitään 3. asteen ristikuulustelua, vaan luokkaa 'miten te saitte siellä koko illan kulumaan'? Jos tulee joku aidon ja järkevän tuntuinen vastaus, niin sitten sen voi varmaan jättää siihen. Ja jos taas tulee jotain hämärää selittelyä, niin sitten saattaakin olla jotain kierrossa. Kyllä sitä melko hyvin päältä näkee onko tarina totta vai puppua. Eikä siinä kysymisessä mielestäni mitään pahaa ole, varsinkaan kun vaan kysyy eikä lähde syyttelemään. Jos vaimoni on kaverien kanssa ulkona ja piti tulla kotiin esim. klo 23 ja tuleekin klo 03, niin kyllä minä ainakin haluaisin ainakin jonkun syyn kuulla, vaikkei nyt varsinaista selitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He ovat ihastuneet toisiinsa. Tuskin mitään pettämistä on tapahtunut..vielä. Nyt kannattaa pitää tuntosarvet ylhäällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha väsynyt mies kirjoitti:
Sinuna olisin huolestunut AP.
Yhdeksän tunnin yhdessäolo ei mene enää tavanomaiseen kollegan kanssa ajanviettoon, vaan siellä on orastavaa ihastumisen tunnetta.
Sinä olet ihan kiva tyyppi, turvallinen jne, mutta tämän uuden kaverin kanssa jutut vaan luistaa niin hyvin. Sitten kun he saavuttavat sielujen välisen yhteyden niin on fyysisen yhteyden aika ja tyttösi saa fyysisemotionaalisem täyttymyksen.
Siinä vaiheessa sinä Ap, sinä olet menneisyyttä, mukava ja turvallinen välivaihe ex-tyttöystäväsi matkalla kohti sitä oikeaa, sitä kenen kanssa perustaa perhe, saada lapsia ja elää loppuelämä yhdessä ( kunnes arki ja ruuhkavuodet kasvattaa erilleen).
Tämä oli kyllä niin kauniisti sanottu ja epäilemättä pitkän elämän tuomaa viisautta, että jo tämän perusteella vituttaisi hieman vähemmän jos olisin Ap:n tilanteessa :-)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi miespuolinen kaveri, jonka kanssa juttua riittää kevyesti vaikka 12 tuntia putkeen. En olisi huolissani.
Mullakin. Molemmat ollaan tahoillamme naimisissa, eikä kyseinen henkilö herätä mussa mitään intressiä mihinkään seksuaaliseen - ainoastaan tuntikausien syvällisiin keskusteluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mmm no itsehän en laskisi tyttöystävääni kahville kenenkään miespuolisen kanssa..
Mulla ei tosin ole tyttöystävää.
Ei ole kyllä ihan terveellä pohjalla siinä tapauksessa suhde.
Kahlitsisitko myös patteriin kiinni aina kun lähdet kotoa?
Mä olen tuo kahvitteleva tyttöystävä, eli siis vaimo yli kakskyt vuotta. Mulla on jonkin verran miespuolisia ystäviä ja ystävystyn helposti uusien tyyppien kanssa. Kesällä meillä töissä aloitti eräs mua 10 vuotta vanhempi mies ja kuukauden päästä oltiin jo ylimmät ystävät. Ollaan nyt monesti käyty kaksin "yksillä", eli siis istuttu vuorokausi tai parikin.
Enemmän mä näistä istunnoista saan kuulla omilta naiskavereiltani. He ovat varmoja, että meillä on suhde. Mutta kun ei ole. Tällä miehellä on oma kumppaninsa ja mulla on oma aviomieheni. Mä en oikeastaan enää jaksais noita juttuja, mutta kun ei kuulemma mies ja nainen voi olla noin hyviä ystäviä ilman toisen ihastusta. Plääh. Lopettaisivat tuon jankkaamisen. Mutta naispuolisten ystävien kanssa saisin istua vaikka viikon ilman kenenkään ihmettelyä. Miksi se menee näin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tuo kahvitteleva tyttöystävä, eli siis vaimo yli kakskyt vuotta. Mulla on jonkin verran miespuolisia ystäviä ja ystävystyn helposti uusien tyyppien kanssa. Kesällä meillä töissä aloitti eräs mua 10 vuotta vanhempi mies ja kuukauden päästä oltiin jo ylimmät ystävät. Ollaan nyt monesti käyty kaksin "yksillä", eli siis istuttu vuorokausi tai parikin.
Enemmän mä näistä istunnoista saan kuulla omilta naiskavereiltani. He ovat varmoja, että meillä on suhde. Mutta kun ei ole. Tällä miehellä on oma kumppaninsa ja mulla on oma aviomieheni. Mä en oikeastaan enää jaksais noita juttuja, mutta kun ei kuulemma mies ja nainen voi olla noin hyviä ystäviä ilman toisen ihastusta. Plääh. Lopettaisivat tuon jankkaamisen. Mutta naispuolisten ystävien kanssa saisin istua vaikka viikon ilman kenenkään ihmettelyä. Miksi se menee näin?
Se menee niin, koska olet hetero etkä lesbo.
Tuossa ajassa olisin tarjonnut kermat useampaan kertaan!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se niin on, että kun kunnolla keskustelemaan aloitetaan, niin siinä ovat aviopuolisot vain tiellä.
Elleivät suostu ryhmäkeskusteluun, jossa voidaan keskustella ristiinrastiin osallistujien kesken.
Jos äijä on introvertti, niin parempi mennä keskustelemaan työkavereiden kanssa kodin ulkopuolelle, vaikka siinä kuluisi koko päivä ja osa yötäkin.
Tietääpähän kerrankin keskustelleensa kunnolla.
Jos molemmat suostuu, voi myös harrastaa keskustelijanvaihtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi miespuolinen kaveri, jonka kanssa juttua riittää kevyesti vaikka 12 tuntia putkeen. En olisi huolissani.
Mullakin. Molemmat ollaan tahoillamme naimisissa, eikä kyseinen henkilö herätä mussa mitään intressiä mihinkään seksuaaliseen - ainoastaan tuntikausien syvällisiin keskusteluihin.
Silloin sulla on väärä mies. Sun miehen kuuluisi olla sellainen, joka herättää sun seksuaalisen intressin sekä sellainen, jonka kanssa voi keskustella tuntikausia.
Naiset kaipaavat vaihtelua enemmän kuin miehet.
Mutta vähättelevät seksikokemuksiaan.
Miehillä toisin päin.
Kokemusta omaavana ja jo yli nelikymppisenä vinkkaan, että heillä synkkaa myös lihallisesti.
Ketään ei voi omistaa.
'Rakkaus' on aina riski.
Sitä ei voi vakuuttaa..
Kyllä menee maha sekasin kun tuntia juo kahvia!
9 tuntia.. siinä ehtii suihkussakin käymään pari kertaa