Lue keskustelun säännöt.
Teinien vanhemmat
07.03.2013 |
Taas on yksi yläasteen vanhempainilta takana ja ei voi kun todeta, kuinka avuttomia osa vanhemmista on. Luokanvaljoja otti puheeksi sen, että vanhempien on huolehdittava, että teini menee ajoissa nukkumaan ja ehtii ajoissa kouluun. Kun tuolla luokalla on ollut ongelmana toistuvat myöhästelyt ja osa teineistä nukkuu tunneilla. Siellä sitten muutama äiti älähti, etteivät he saa tuon ikäistä ajoissa nukkumaan (roikkuvat koko yön koneella tms.) ja osaa ei kuulemma saa millään sängystä ylös. Ei ole kuulemma keinoja muutenkaan laittaa teini-ikäistä järjestykseen kun puhuminen ei auta.
Siis oikeasti? Kuka ne teinin kännykkälaskut maksaa? Kuka on ostanut tietokoneen ja kenen nimissä se nettiliittymä on? Siinä vaan pari tuollaista esimerkkiä, mitä etuuksia teiniltä voi oikeasti poistaa, jos se koulunkäynti ei maistu tai siellä apinoidaan oikein urakalla. Ihannehan olisi jos puhumalla saisi asiat aina sovittua, eikä järeämpiä konsteja tarvittaisi, mutta itse en ainakaan jää toimettomaksi jos nuo omat teinit alkavat hankaliksi.
Ei meidänkään teinit mitään helppoja aina ole, mutta kyllä tuollainen murkkukin nousee kiltisti sängystä ylös kun nappaa peiton pois ja lätkäisee valot päälle huoneeseen. Modeemikin sijaitsee kätevästi eteisessä, että saan sen yöksi nypättyä pois seinästä, jos tuntuu että netti voittaa yöunet. Eipä meillä tarvitse useasti samoista asioista vääntää. Kummasti noille kotityötkin maistuvat, kun tietävät ettei muuten rahaa tipu. Siinä vaan siis muutama esimerkki.
Miten teidän muiden perheissä pärjätään teinien kanssa? Oletteko te törmänneet näihin vanhempiin jotka ovat täysin avuttomia teiniensä kanssa?
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 18:24"]
35. vastaa:
Kyllä minä ihan omin jaloin autoon menin. Jos en olisi mennyt niin kyllä äiti olisi minut sinne vaikka kantanut.
En ymmärrä, miten vanhemmat voi sanoa, ettei lasta saa kouluun? Ottakaa ne hemmetin puhelimet ja tietokoneet pois niiltä (jos eivät anna niin liittymät voi aina sulkea). Nappaatte vielä telkkarin johdon mukaanne kun lähdette töihin ja katsotte ettei jääkaappiin jää juurikaan mitään valon lisäksi.Ja kun olette kotona, niin teini ei silloinkaan saa olla koneella, puhua puhelimessa tai katsoa telkkaria. Herkuttelukin on mielestäni etuoikeus sellaiselle joka ei itse maksa ostoksia. Ei se teini kauaa jaksa vaan kattoon räkiä kotona ollessaan. Alkaa koulukin kiinnostamaan kun ei saa muuten yhteyttä kavereihinsa. Ei teinit jaksa kauaa samoista asioista vängätä.
[/quote]
Totta, ei ne jhaksa vängätä. Ne lähtee kotoa eikä palaa. Ja sitähän isi ja äiti toivoi: parisuhdeaikaa ilman lapsia. Ei vastuuta teinistä, sehän lähti, kun sitä aikansa kiusasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai se on teinin kiusaamista kun pakottaa pikku prinsessan/prinssin kouluun? Onhan se nyt suorastaan rikollista, että teini joutuu heräämään aamuisin ja menemään kouluun, eikä saa notkua koko päivää kotona. Vanhempien parisuhteen takiahan ne lapset sinne kouluun halutaan... Voi jestas mitä porukkaa taas täällä. Eikö teinillä ole muka mitään velvollisuuksia, vaan ainoastaan oikeuksia?
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 18:39"]
Ai se on teinin kiusaamista kun pakottaa pikku prinsessan/prinssin kouluun? Onhan se nyt suorastaan rikollista, että teini joutuu heräämään aamuisin ja menemään kouluun, eikä saa notkua koko päivää kotona. Vanhempien parisuhteen takiahan ne lapset sinne kouluun halutaan... Voi jestas mitä porukkaa taas täällä. Eikö teinillä ole muka mitään velvollisuuksia, vaan ainoastaan oikeuksia?
[/quote]
Aika paljon on myös omia tulkintoja tekeviä:)
Meillä on iltapala n. klo 21, teini 15v. ja esiteini 11v. lähtevät siitä hammaspesulle ja nukkumaan menevät n. 22:00. Ei tarvitse usein sanoakaan, tietävät mennä itsekin nukkumaan. Jos syövät ja hoitavat iltapuuhansa reippaasti, ehtivät vielä lukeakin vähän sängyssä. Käyn peittelemässä ja sanomassa hyvää yötä.
Aamuisin käyn herättämässä ja pussailemassa lapset klo 6:30 ennen kuin lähden töihin, he haluavat herätä niin aikaisin. He hoitavat itse aamupalansa ja itsensä ajoissa kouluun. Viikonloppuisin he heräävät 8 aikoihin.
Läksyistä ei tarvitse huomauttaa, ne ne hoitavat itse tunnollisesti. Teini haluaa tiettyyn lukioon, jonne on vaikea päästä, joten hikaroi koulussa. Nuorempi on muuten vaan hikari.
He ovat kotona viihtyvää sorttia, 2 päivänä viikossa molemmilla on harrastuksia, on kavereita. Heistä paras tapa viettää pe tai la iltaa on katsoa vanhempien kanssa hyvä leffa asiaankuuluvine karkkipäivän karkkeineen. Pelaavat pleikkaa ja ovat netissä, siitä täytyy joskus sanoa useamman kerran kun on aika lopettaa.
Luonteeltaan molemmat ovat tasaisia ja positiivisia. Juttelevat paljon mun kanssa asioistaan, koulusta, kavereista...
Ne on vaan tollasia, kauheen kivoja ja mukavia. Vanhempainillassa viimeksi teinin kaverin äiti kehui, kuinka meidän teini on aina heillä ollessaan niin hyväkäytöksinen ja kohtelias.
Mulla on vissiin aika helppoa :-)?
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 17:04"]
Meillä esikoinen on aina ollut tulta ja tappuraa ja sitä on murrosikäisenäkin. Säännöt ovat hänen mielestään rikkomista varten. Menepä aamulla vetämään peitto päältä ja räväyttämään valot päälle. Seurauksena kiroilua ja toteamus, että sitten en lähde kouluun lainkaan.
Illalla netti pois ja käsky nukkua. Seuraus: teini raivostuu ja kieltäytyy menemästä nukkumaan. Pahimmassa tapauksessa painuu pihalle juoksemaan pitkin pihaa.
Ollut kuukausia ilman rahaa, koska kotityöt eivätkä koulutyöt ole kiinnostaneet. Tähän koulupsykologi totesi, että lasta on hyvä joskus palkita ihan vaan olemassaolosta.
Rajat on, ollaan kannustavia ja positiivisia, mutta kaikki ei silti mene kuin Strömsössä. On meillä toinenkin teini ja pari muutakin lasta, jotka ovat ihan erilaisia.
[/quote]
NO miten te sitten toimitte hänen kanssaan? Tekee mitä haluaa ja te palkitsette? Mikä tuossa teinissä on hyvää, mitä tekee mielellään?
Meillä on tosi vilkas ja voimakastahtoinen kuopuspoika, ja mä teen jo nyt kaikkeni hänen kanssaan, että koko elämänsä ei olisi sitä pelkkää ei ei ei-hokemaa ja rangaistuksia rangaistuksen perään. Ihan just siksi, että uskon että siitä jää helposti käytös- ja ajatusmalli päälle lapsellekin.
Mutta hankalaa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 17:39"]
Hoohoijaa helppo teidän pikkulasten vahempien on sanoa. Itsellä ei ole teini-ikäisiä lapsia, mutta itse olen ollut.
En käynyt siis koulussa ja käytin pähteitä. Aamulla koitettiin peitto ylös ja valot päälle. Ei tehnyt mitään. Ja tuota jatkui kauan. Mutsi haukku ja huusi - en liikkunut minnekään. Konetta ja kännykkää pois? Hah luuletko että olisin antanut? jos yritti ottaa niin kävin kiinni. Surullista mutta totta. Rahaa ei annettu koska en osallistunut mihinkään. Olin vittumainen enkä ollut koulussa.
Elin "hyvin" niinkin.
Ehkä on vaikea uskoa sitä että jotkut lapset ovat vain niin julmia ja pahoja ettei niihin auta mikään. Olin tuolloin 14-16, ja loppui siihen kun muutin pois kotoa. Mutsi oli itse ilmoittanu musta ja tilanteesta lastensuojeluun jossa käytiin ja otiin yhteydessä. Tilanne oli vaan mennyt niin pahaksi. Kun kaikki rangaistukset on käytetty niin mikä auttaa tilanteeseen? Oikeastikkin. Sanoin monesti että sillä ei ole mitään minkä voisi ottaa pois, ja viimeinen asia minkä ylpeä teini tekee on "nöyrtyy" rangaistuksien pelossa.
en ole todellakaan ylpeä. Toivon vaan ymmärrystä niille vanhemmille, joilla ei ole vain mitään keinoja:(
Nainen 21.v
[/quote]
Tiedätkö jos minun lapseni kävisi minuun käsiksi teini-ikäisenä, niin saisi sellaisen turpasaunan, että varmasti tietäisi yrittäneensä. Mua ei todellakaan omat lapset hakkaisi.
Toisekseen, meillä ei asuisi yksikään tuolla tavalla käyttäytyvä pentu. Se olisi iso potku perseelle ja laitokseen kokeilemaan miten paljon siellä saa vittuilla ja hyökkäillä ihmisten kimppuun.
Tosin meillä en usko tuollaista edessä olevankaan, koska lapsemme on alusta asti opetettu kunnioittamaan muita ihmisiä, eivätkä ole luonteeltaankaan vittumaisia.
SInun kohdallasi uskon monen asian menneen pieleen jo hyvin paljon ennen teini-ikää.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 17:39"]
Hoohoijaa helppo teidän pikkulasten vahempien on sanoa. Itsellä ei ole teini-ikäisiä lapsia, mutta itse olen ollut.
En käynyt siis koulussa ja käytin pähteitä. Aamulla koitettiin peitto ylös ja valot päälle. Ei tehnyt mitään. Ja tuota jatkui kauan. Mutsi haukku ja huusi - en liikkunut minnekään. Konetta ja kännykkää pois? Hah luuletko että olisin antanut? jos yritti ottaa niin kävin kiinni. Surullista mutta totta. Rahaa ei annettu koska en osallistunut mihinkään. Olin vittumainen enkä ollut koulussa.
Elin "hyvin" niinkin.
Ehkä on vaikea uskoa sitä että jotkut lapset ovat vain niin julmia ja pahoja ettei niihin auta mikään. Olin tuolloin 14-16, ja loppui siihen kun muutin pois kotoa. Mutsi oli itse ilmoittanu musta ja tilanteesta lastensuojeluun jossa käytiin ja otiin yhteydessä. Tilanne oli vaan mennyt niin pahaksi. Kun kaikki rangaistukset on käytetty niin mikä auttaa tilanteeseen? Oikeastikkin. Sanoin monesti että sillä ei ole mitään minkä voisi ottaa pois, ja viimeinen asia minkä ylpeä teini tekee on "nöyrtyy" rangaistuksien pelossa.
en ole todellakaan ylpeä. Toivon vaan ymmärrystä niille vanhemmille, joilla ei ole vain mitään keinoja:(
Nainen 21.v
[/quote]
Huvittava kuvitelma, että tuollaisella teinillä olisi yhtään mitään oikeuksia. Jos ei muu auta, niin lukot vaihtoon kun äpärä on pihalla ja sossun numero tekstataan kännykkään.
Takaisin sopii tulla kun on asenne kohdallaan. Ja jos ei koskaan tule, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minunkin äitini oli erittäin neuvokas meidän lasten suhteen: jos jäi kiinni varastelusta, varastettu tavara palautettiin takaisin ja anteeksipyyntöjen kera. Kerran veljeäni syytettiin koulussa suuren rahasumman varastamisesta kaverinsa kanssa, ja koska veli oli ennenkin näpistellyt äiti ei ollut pojan kanssa sinisilmäinen, hän tenttasi tuntikausia veljeäni ja lopuksi sanoi että tästä voi nousta lastensuojeluasia niin veli alkoi itkeä ja vakuutti syyttömyyttään,se todisti että puhui totta. Veli ei sii ollut näitä rahoja vienyt. Kouluun uhkasi tulla myös tunneille mukaan istumaan jos sieltä lintsataan. Kerran testasi minua että olinko lintsannut, kertoi luokanvalvojan soittaneen että minulla oli poissaoloja, ja minä myönsin. Äiti sanoi että kas, hän vain testasi mutta olet siis oikeasti lintsannut. Ei antanut rangaistusta koska myönsin sen heti.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 18:18"]
34 :selle (tää ei anna lainata).
kyllä äitini todellakin otti kiinni muhunkin ihan kunnolla jos itse aloitin. Ettei todellakaan siitäkään ole kiinni. Mutta itse neljätoistavuotiaana olin äitiäni pidempi ja vahvempi. Painittiin moneen kertaan - ja kyllä äidin puolelta tuli ylilyöntejäkin. Kuristi mua vahingossa niin että tajuni oli lähteä kun itse rimpuilin ja yritin satuttaa siskoani. Koitti raahata kouluun ja viedä. Itse mursin äidin nenän.
Kolmesta yh-äidin lapsesta olin ainoa jolla oli ongelmia eikä todellakaan ollut mikään "paapoja" pienestä pitäen ruuasta lähtien niin jossei kelpaa niin sItten nähkööt nälkää asenteella.
Joten fyysiset keinot ei auta. Rangaistukset ei auta mikään ei. Haluaisin oikeasti kuulla että mikä teille täydellisille vanhemmille auttaa että itse lasten kasvettua voin saada ne kuriin.
Käytin huumeita ja läänkeitä. Olin terapiassa syömishäriön ja vakavan masenuksen takia. Kaikilla ei vaan ole samanlaisia tilanteita.
[/quote]
Olisin työntänyt sut laitokseen ja turvannut toisten lasteni lapsuuden. Ihan oikeasti. Ja sanonut, että rakastan kyllä, mutta rakastan myös muita lapsiani, eikä kenelläkään ole oikeutta satuttaa mua tai niitä.
Ja tervetuloa takaisin kun pystyy parempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vasta yksi teini-ikäinen, erittäin hyväkäytöksinen tytär, joka ei ole koskaan vauva-ajan jälkeen huutanut minulle. Mutta hänellä on veljiä, joiden kanssa olen jo joutunut paljon kovemmille ja tulen jotumaan.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 19:08"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 17:39"]
Hoohoijaa helppo teidän pikkulasten vahempien on sanoa. Itsellä ei ole teini-ikäisiä lapsia, mutta itse olen ollut.
En käynyt siis koulussa ja käytin pähteitä. Aamulla koitettiin peitto ylös ja valot päälle. Ei tehnyt mitään. Ja tuota jatkui kauan. Mutsi haukku ja huusi - en liikkunut minnekään. Konetta ja kännykkää pois? Hah luuletko että olisin antanut? jos yritti ottaa niin kävin kiinni. Surullista mutta totta. Rahaa ei annettu koska en osallistunut mihinkään. Olin vittumainen enkä ollut koulussa.
Elin "hyvin" niinkin.
Ehkä on vaikea uskoa sitä että jotkut lapset ovat vain niin julmia ja pahoja ettei niihin auta mikään. Olin tuolloin 14-16, ja loppui siihen kun muutin pois kotoa. Mutsi oli itse ilmoittanu musta ja tilanteesta lastensuojeluun jossa käytiin ja otiin yhteydessä. Tilanne oli vaan mennyt niin pahaksi. Kun kaikki rangaistukset on käytetty niin mikä auttaa tilanteeseen? Oikeastikkin. Sanoin monesti että sillä ei ole mitään minkä voisi ottaa pois, ja viimeinen asia minkä ylpeä teini tekee on "nöyrtyy" rangaistuksien pelossa.
en ole todellakaan ylpeä. Toivon vaan ymmärrystä niille vanhemmille, joilla ei ole vain mitään keinoja:(
Nainen 21.v
[/quote]
Tiedätkö jos minun lapseni kävisi minuun käsiksi teini-ikäisenä, niin saisi sellaisen turpasaunan, että varmasti tietäisi yrittäneensä. Mua ei todellakaan omat lapset hakkaisi.
Toisekseen, meillä ei asuisi yksikään tuolla tavalla käyttäytyvä pentu. Se olisi iso potku perseelle ja laitokseen kokeilemaan miten paljon siellä saa vittuilla ja hyökkäillä ihmisten kimppuun.
Tosin meillä en usko tuollaista edessä olevankaan, koska lapsemme on alusta asti opetettu kunnioittamaan muita ihmisiä, eivätkä ole luonteeltaankaan vittumaisia.
SInun kohdallasi uskon monen asian menneen pieleen jo hyvin paljon ennen teini-ikää.
[/quote]Juuri näin.... -_-"
Sanoinko että asiat olivat hyvin? En. Pointtina oli se että kaikki ei aina mene niin kuin kuvittelisi. Ei kukaan lapsi tai vanhempi nauti tilanteesta eikä todellakaan ole pyytänyt sitä.
Omalla kohdalla sattui menemään vain noin. On vain niin jumalattoman helppo jeesustella jos on itse helpossa tilanteessa. Pointtinani oli se että aina vika ei todellakaan löydy vanhemmasta!
Ja olen kyllä täysin kahden keskituloisen omistusasunnossa asuvan vanhemman lapsi (Jotka kylläkin erosivat). Kyllä ongelmat juontuvat aiemmista asioisita jotka edesauttoivat mt ongelmien kehittymistä (4vuotta jatkunut kiusaaminen ja parhaan Ja oikeastaan ainoan ystävän välien katkaisu sekä vammasta johtuva harrastuksen pakkolopettaminen joka oli silloin elämäni merkitys) mutta niillekään asioille vanhempani eivät voineet mitään.
On vaan tilanteita että lapsi on niin kujalla ja hajalla ettei mikään merkitse mitään. Miten ihmeessä kuvittelette että kännykän takavarikoiminen auttaa tilanteessa jossa vanhempien suurin pelko ja ongelma on se että tappaako se typerä teini itsensä? Jos mikään ei merkitse mitään niin millä ihmeellä kiristää?
on olemassa vaikeita teinejä jotka koettelevat rajojaan ja sellaisia jotka ovat vaan niin eksyksissä. Aikuiset ihmiset, pliis, ajatelkaa vähän laajemmin taas älkääkä hyökätkö ja syyllistäkö ihmisiä joiden tilanteesta ette oikeasti tiedä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 19:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 18:18"]
34 :selle (tää ei anna lainata).
kyllä äitini todellakin otti kiinni muhunkin ihan kunnolla jos itse aloitin. Ettei todellakaan siitäkään ole kiinni. Mutta itse neljätoistavuotiaana olin äitiäni pidempi ja vahvempi. Painittiin moneen kertaan - ja kyllä äidin puolelta tuli ylilyöntejäkin. Kuristi mua vahingossa niin että tajuni oli lähteä kun itse rimpuilin ja yritin satuttaa siskoani. Koitti raahata kouluun ja viedä. Itse mursin äidin nenän.
Kolmesta yh-äidin lapsesta olin ainoa jolla oli ongelmia eikä todellakaan ollut mikään "paapoja" pienestä pitäen ruuasta lähtien niin jossei kelpaa niin sItten nähkööt nälkää asenteella.
Joten fyysiset keinot ei auta. Rangaistukset ei auta mikään ei. Haluaisin oikeasti kuulla että mikä teille täydellisille vanhemmille auttaa että itse lasten kasvettua voin saada ne kuriin.
Käytin huumeita ja läänkeitä. Olin terapiassa syömishäriön ja vakavan masenuksen takia. Kaikilla ei vaan ole samanlaisia tilanteita.
[/quote]
Olisin työntänyt sut laitokseen ja turvannut toisten lasteni lapsuuden. Ihan oikeasti. Ja sanonut, että rakastan kyllä, mutta rakastan myös muita lapsiani, eikä kenelläkään ole oikeutta satuttaa mua tai niitä.
Ja tervetuloa takaisin kun pystyy parempaan.
[/quote]olen samaa mieltä asiasta. Laitos olisi voinut olla ratkaisu. Lähinnä pointtina oli se että on tilanteita jossa lapsen pää on vaan pipi että vanhemmat eivät vain YKSINKERTAISESTI saa lasta kouluun yms.
Että arvostan äitiäni todella paljon ja sitä kuinka hän käyttäytyi - joskus ne ongelmat eivät johdu vanhemmista. Ja loppujen lopuksi hyvä musta tuli ja yliopistossa opiskelen. Vanhempien syyttely kaikesta on vain minusta väärin.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2013 klo 18:24"]
35. vastaa:
Kyllä minä ihan omin jaloin autoon menin. Jos en olisi mennyt niin kyllä äiti olisi minut sinne vaikka kantanut.
En ymmärrä, miten vanhemmat voi sanoa, ettei lasta saa kouluun? Ottakaa ne hemmetin puhelimet ja tietokoneet pois niiltä (jos eivät anna niin liittymät voi aina sulkea). Nappaatte vielä telkkarin johdon mukaanne kun lähdette töihin ja katsotte ettei jääkaappiin jää juurikaan mitään valon lisäksi.Ja kun olette kotona, niin teini ei silloinkaan saa olla koneella, puhua puhelimessa tai katsoa telkkaria. Herkuttelukin on mielestäni etuoikeus sellaiselle joka ei itse maksa ostoksia. Ei se teini kauaa jaksa vaan kattoon räkiä kotona ollessaan. Alkaa koulukin kiinnostamaan kun ei saa muuten yhteyttä kavereihinsa. Ei teinit jaksa kauaa samoista asioista vängätä.
[/quote] olette kyllä hetkittäin todella naiveja. On syrjäytyneitä joilla ei ole koulussa kavereita. Kaupasta voi pölliä ruokaa jos muutakin hakee sieltä kuitenkin. Ei 16 ole sama kuin 11 vuotias. jos on yksi kaveri jonka kanssa guasaa niin....