Jos lapsi ajattelee, että on tärkeä, mutta vanhempi inhoaa kyseistä ajatusta ja koittaa kieroillen koko ajan lannistaa lasta?
Oma äitini oli tuo tuollainen kieroilija, jonka mielestä lapsen (tai varmaan kenenkään) ei ole ok ajatella itseään tärkeänä henkilönä. Siitähän kuitenkin seuraa automaattisesti se, että pitää myös muita tärkeänä henkilönä (paitsi äitiäni en pitänyt, johtuen hänen käytöksestään), joten kyseessä ei ole mikään vinoutunut itserakkaus tms.
Mutta miksi ihmeessä äitiäni jotenkin vihastutti tai kiehutti se, että minä pidin itseäni aivan luonnollisesti hyvin tärkeänä ihmisenä? Ja pidän edelleen, joskin se on itselleni myös kiitos äidin, nyt taakka. Suomessahan katsotaan heti vinoon ihmistä, joka ei ole heikkoitsetuntoinen itseään vähättelevä nöyristelijä, ja sitä minä en ole, koska minusta jokainen on tärkeä ja merkityksellinen ihminen. Olisin siis tarvinnut äidiltäni tukea kestää heikkoitsetuntoisten kateelliset hyökkäykset, kun he kuvittelevat minun pitävän tärkeänä vain itseäni havaittuaan sen, etten nöyristele kuten heidät on kasvatettu tekemään tai ei ole tuettu muuhun. Minun kokemukseni siitä, että olen tärkeä ja että jokainen on tärkeä tulee toiselta vanhemmaltani ja hänen suvultaan, ei siis äidiltäni.
En tajua, miten vanhempi ei ole onnesta soikeana hyväitsetuntoisesta ja terveesti suorassa seisovasta lapsestaan, vaan alkaa kieroillen lytätä tätä ja alistaa, puhuen, että muut katsovat sinua pahalla, et tule ikinä saamaan ystäviä, jos joku loukkaantuu siitä millainen sinä olet, niin varopahan vain, sinä saat silloin kärsiä ja muuta ihan ihmeellistä.
Miksi minä siitä kärsisin, jos joku ei kestä sitä, että minä toedän olevani tärkeä? Äitini aliarvioi minun empatiakykyäni aika pahasti. En minä anna sellaisten ihmisten itseeni vaikuttaa, jos vain olisin saanut tuen ja hyväksynnän sille, että saan ajatella olevani tärkeä äidiltäni. Mutta en saanut, ja siitä syntyi kipupiste ajatteluuni. Joka haittaa itseäni paljon enemmän kuin se, mitä joku heikkoitsetuntoinen vieras olisi sanonut.
Kommentit (523)
Sitten kehun sille minkä auton aion ostaa ja kun olen ostanut sen, että miten ihana se on. Ärsytän sitä, oikein härnään, että sitä vtuttaa. En tiedä, miksi sitä vtuttaa tuollainen, mutta aivan sama.
Ap
Aion vain käyttää häneen valtaani, jota saan perinnöllä. Katsotaan sitten tilanne kerrallaan.
Ap
Yksi kiusaamistapa on myös haukkua lapsia sille. Puhua vihapuhetta. Siitä se ressukka ahdistuu ja "vihastuu". Ou nou, kun mua ei kiinnosta sun jäkätylses, stanan vati.pää. Mutta lapsia vihaan! Muahhahhahhaahaaa, ahdistu, nu.ija, ahdistu! Hyi olkoon, lapset!
Ap
Ois kiva saada se suuttumaan ja pahoittamaan mielensä. Joku sellainen tapa, josta se jaksaa "piitata". Siis sehän ei oikeasti piittaa niistä, mutta se kokee moraalista ylemmyyden tarvetta vihastua, jos teen jotakin "väärin ja pahasti". Voi ei tsiis.
Ap
Mutta mulla tarvii olla ensin ne rahat, hotta voin sanoa olevani "joku" kun tiedän, minkä kokoinen perintö mulle oikein jätetiin. Mitä isompi, sen tärkeämpi mä sille olisin. Tai ei se ehkä kehtaa suoraan niitä rahoja hamuta, mutta jos perin jonkun ruppanan mökin, niin se ei ois sen silmissä paljon mitään.
Ap
Ja oli sen silmissä mitä on, niin MÄ aion esiintyä sen silmissä isoäitinäni, jos perin isosti, ehkei anoppi ole se lempi-ihminen monille kuitenkaan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi kiusaamistapa on myös haukkua lapsia sille. Puhua vihapuhetta. Siitä se ressukka ahdistuu ja "vihastuu". Ou nou, kun mua ei kiinnosta sun jäkätylses, stanan vati.pää. Mutta lapsia vihaan! Muahhahhahhaahaaa, ahdistu, nu.ija, ahdistu! Hyi olkoon, lapset!
Ap
Olet kiirellisen pakkohoidon tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kiusaamistapa on myös haukkua lapsia sille. Puhua vihapuhetta. Siitä se ressukka ahdistuu ja "vihastuu". Ou nou, kun mua ei kiinnosta sun jäkätylses, stanan vati.pää. Mutta lapsia vihaan! Muahhahhahhaahaaa, ahdistu, nu.ija, ahdistu! Hyi olkoon, lapset!
ApOlet kiirellisen pakkohoidon tarpeessa.
Miten niin muka? Olet hassu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sitten kehun sille minkä auton aion ostaa ja kun olen ostanut sen, että miten ihana se on. Ärsytän sitä, oikein härnään, että sitä vtuttaa. En tiedä, miksi sitä vtuttaa tuollainen, mutta aivan sama.
Ap
Eihän sitä vitutakaan. Suahan se aiemminkin enemmän nyppi kun äitisi ei antanut sinulle sitä kunnioitusta minkä mielestäsi rahoillasi ansaitsit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kehun sille minkä auton aion ostaa ja kun olen ostanut sen, että miten ihana se on. Ärsytän sitä, oikein härnään, että sitä vtuttaa. En tiedä, miksi sitä vtuttaa tuollainen, mutta aivan sama.
ApEihän sitä vitutakaan. Suahan se aiemminkin enemmän nyppi kun äitisi ei antanut sinulle sitä kunnioitusta minkä mielestäsi rahoillasi ansaitsit.
Miten niin rahoillani? En mä lapsena edes tiennyt omistavani kaksion.
Ap
Mä ansaitsin kunnioitusta siksi, että mä olen tärkeä, en minkään rahojen tähden.
Ap
Ja miehenikin sanoi, että siihen nähden, mistä äiti sai nauttia avullani hän oli kiittämätön minua kohtaan. Vaikka ei lapsi sitä kiitosta konkreettisesti ansaitsekaan, niin se mitä hänellä varsinkin eronsa jälkeen oli käytössään oli MINUN ansiotani.
Ap
Äitisi äiti on syynä sinun äitisi huonoon äitiyteen. Ei ole äitisi vika, että hänen äitinsä oli huono kasvattaja.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mulla tarvii olla ensin ne rahat, hotta voin sanoa olevani "joku" kun tiedän, minkä kokoinen perintö mulle oikein jätetiin. Mitä isompi, sen tärkeämpi mä sille olisin. Tai ei se ehkä kehtaa suoraan niitä rahoja hamuta, mutta jos perin jonkun ruppanan mökin, niin se ei ois sen silmissä paljon mitään.
Ap
Ämpärillinen paskaa on vain ämpärillinen paskaa, vaikka olisi kuinka korea ämpäri.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi äiti on syynä sinun äitisi huonoon äitiyteen. Ei ole äitisi vika, että hänen äitinsä oli huono kasvattaja.
Vaikea nähdä sitä, miten oli? Äitini sanoi minulle vain asiasta (miten koen, ettei hän rakasta minua), että "ei minunkaan äitini näyttänyt minulle,,että rakasti minua, mutta kyllä minä sen tiesin". Niin? Mitä sitten? Mä en tiennyt, hänestä. Hänen olisi pitänyt tehdä jotain asialle, eikä vain kehua, että hänen äitinsä oli ok. Sanoin, että niin, mutta minusta ei tunnu siltä hänen kanssaan. Hän vain sanoi: "no, sille ei voi sitten mitään". Aika paska.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi äiti on syynä sinun äitisi huonoon äitiyteen. Ei ole äitisi vika, että hänen äitinsä oli huono kasvattaja.
Vaikea nähdä sitä, miten oli? Äitini sanoi minulle vain asiasta (miten koen, ettei hän rakasta minua), että "ei minunkaan äitini näyttänyt minulle,,että rakasti minua, mutta kyllä minä sen tiesin". Niin? Mitä sitten? Mä en tiennyt, hänestä. Hänen olisi pitänyt tehdä jotain asialle, eikä vain kehua, että hänen äitinsä oli ok. Sanoin, että niin, mutta minusta ei tunnu siltä hänen kanssaan. Hän vain sanoi: "no, sille ei voi sitten mitään". Aika paska.
Ap
Että se siitä sitten äidin esityksestä, että mä olen tärkeä. Oikeastihan se ei ainakaan ollut niin. Isoäitini olisi ainakin tuossa kohdassa irvistänyt sellaisesta myötätuntosurusta, halannut ja sanonut: voi kulta pieni tms.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi äiti on syynä sinun äitisi huonoon äitiyteen. Ei ole äitisi vika, että hänen äitinsä oli huono kasvattaja.
Vaikea nähdä sitä, miten oli? Äitini sanoi minulle vain asiasta (miten koen, ettei hän rakasta minua), että "ei minunkaan äitini näyttänyt minulle,,että rakasti minua, mutta kyllä minä sen tiesin". Niin? Mitä sitten? Mä en tiennyt, hänestä. Hänen olisi pitänyt tehdä jotain asialle, eikä vain kehua, että hänen äitinsä oli ok. Sanoin, että niin, mutta minusta ei tunnu siltä hänen kanssaan. Hän vain sanoi: "no, sille ei voi sitten mitään". Aika paska.
ApEttä se siitä sitten äidin esityksestä, että mä olen tärkeä. Oikeastihan se ei ainakaan ollut niin. Isoäitini olisi ainakin tuossa kohdassa irvistänyt sellaisesta myötätuntosurusta, halannut ja sanonut: voi kulta pieni tms.
Ap
Ehkä sinun kannattaisi siis pitää esikuvanasi isoäitiäsi eikä äitiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Mä ansaitsin kunnioitusta siksi, että mä olen tärkeä, en minkään rahojen tähden.
Ap
Ja silti käyttäydyt itse juuri päin vastoin. Olet "joku" vasta kun saat lihavan perinnön ja parasta mitä keksit on olla rikkaampi kuin äitisi, sen sijaan että olisit parempi ihminen kuin hän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ansaitsin kunnioitusta siksi, että mä olen tärkeä, en minkään rahojen tähden.
ApJa silti käyttäydyt itse juuri päin vastoin. Olet "joku" vasta kun saat lihavan perinnön ja parasta mitä keksit on olla rikkaampi kuin äitisi, sen sijaan että olisit parempi ihminen kuin hän.
No se on kuule aika vaikeaa. Hänhän on paras kaikessa.
Ap
Sitten jos "kasvattaa" eli paheksuu, että muista sitten ettet kehu sillä kellekään muulle nauran vain ja sanon, että kehunpas! Nauran muille vain töissä, että teidän onkin pakko olla täällä! Mulla ois varaa elellä pääomallakin...bling bling! Näin sanon. Äidille.
Ap