Kysy mieslapselta
Kommentit (48)
Et vaikuta kovin älykkäältä mieslapseksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko yrittänyt aikuistua?
Riippuu mitä sillä tarkoitetaan. Olen joskus yrittänyt saada töitä, löytää kumppania jne. Eipä nuokaan nyt sitten lopulta aikuiseksi tee, että voinen varmaan sanoa että en ole yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et hankkiudu esim lähihoitajaksi ja töihin lastentarhaan? Tai miksi ei vaikka lto:ksi jos rahkeet riittää? Ainakin töitä riittää, etenkin pääkaupunkiseudulla.
En ole kovinkaan sosiaalinen ihminen. Ihmisten kanssa toimiminen on mielestäni melko ahdistavaa. Ja vaikka tulen juttuun lasten kanssa niin en halua ottaa vastuuta muiden ihmisten lapsista. Se on mielestäni vähän turhan suuri vastuu tällaiselle tyypille, joka on suunnilleen lapseen verrattavissa vielä itsekin.
Lasten kanssa ei tarvi olla erityisen sosiaalinen, sillä ne ei ole kovin vaativaa seuraa. Ja jos hankkiudut ihan vain hoitajaksi etkä lto:ksi, niin ei siinä vastuutakaan jää kovin paljoa. Se mitä vaaditaan on pitkä pinna ja kyky asettua lapsen tasolle. Onhan se raskasta duunia, mutta siinäkin varmasti auttaa rento asenne ja tietynlainen lapsenomaisuus. Lisäksi mimmit tykkää (usko pois).
Vierailija kirjoitti:
Et vaikuta kovin älykkäältä mieslapseksi.
Pitääkö mieslapsen sitten olla älykäs? Itse kun olen elänyt siinä uskossa, että lapset ei kovin älykkäitä vielä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et hankkiudu esim lähihoitajaksi ja töihin lastentarhaan? Tai miksi ei vaikka lto:ksi jos rahkeet riittää? Ainakin töitä riittää, etenkin pääkaupunkiseudulla.
En ole kovinkaan sosiaalinen ihminen. Ihmisten kanssa toimiminen on mielestäni melko ahdistavaa. Ja vaikka tulen juttuun lasten kanssa niin en halua ottaa vastuuta muiden ihmisten lapsista. Se on mielestäni vähän turhan suuri vastuu tällaiselle tyypille, joka on suunnilleen lapseen verrattavissa vielä itsekin.
Lasten kanssa ei tarvi olla erityisen sosiaalinen, sillä ne ei ole kovin vaativaa seuraa. Ja jos hankkiudut ihan vain hoitajaksi etkä lto:ksi, niin ei siinä vastuutakaan jää kovin paljoa. Se mitä vaaditaan on pitkä pinna ja kyky asettua lapsen tasolle. Onhan se raskasta duunia, mutta siinäkin varmasti auttaa rento asenne ja tietynlainen lapsenomaisuus. Lisäksi mimmit tykkää (usko pois).
Ei kai se sosiaalisuus pelkästään rajoitu niihin lapsiin? Käsittääkseni heidän vanhempiensa kanssa pitäisi sosialisoida aika paljonkin. Olen ollut itse siinä uskossa, että lasten kanssa työskentelevät miehet olisivat naisten mielestä jotenkin outoja ja nössöjä. Siinä mielessä varmaan olisikin minulle juuri sopiva ammatti, heh :D
Mikä on motiivisi liikkua vauvapalstalla?
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan seurustellut?
No mitäpä veikkaisit? En.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on motiivisi liikkua vauvapalstalla?
Haen jotain täytettä elämääni. Sekä myös harrastan ns. pakollista sosialisointia.
Mieslapsi tarkoittaa nuorennäköistä ja energistä, hulluttelevaa aikuista miestä. Sinä vaikutat retardilta ja raiskaat sanaa. Et ole mieslapsi sanan merkityksessä.
Miksi vietät niin paljon aikaa Ylílaudalla? Sieltähän koko sana "mieslapsí" on peräisinkin.
Miten mielestäsi eroat naislapsesta (esim. kouluttamaton bloggaaja joka elää miehen siivellä)?
Mitä tuohon päiväkotityöhön tulee, niin sitähän pääsee helposti kokeilemaan työkkärin työkokeilun kautta. Tekee asiasta vaikka kuukauden sopimuksen jonkun lähiympäristön kunnallisen päiväkodin kanssa, siinä ajassa jo näkee kohtuudella, että mitä se on.
Veikkaisin nimittäin, että et kykene kokeilematta millään tietämään mitä se työ käytännössä on, varsinkin jos et ole koskaan ollut työelämässä ja elämänkokemus on muutenkin rajattu.
Jos asia kiinnostaa, niin sitten vaikka sopii jatkosta työkokeilulle ja menee myöhemmin opiskelemaan esim. lastenohjaajaksi, lähihoitajaksi tai perhepäivähoitajan tutkintoa. Kaksi ensin mainittua kestävät vain vajaa pari vuotta ja viimeksi mainittu sitäkin vähemmän. Opiskelu kasvattaa ihmistä muutenkin henkisesti monella lailla, melkein riippumatta siitä mitä sitä opiskelee.
Olet paremminkin aikaansaamaton, kuin mieslapsi ja kriteerit mitkä liittyvät normiyhteiskunnan "aikuistumiseen" ovat enemmän urallisia virstanpylväitä. Onko elämässäsi mitään kiinnostuksen kohteita, jota kautta voisit lähteä etenemään, jos nyt yleensä haluat muutosta? Mieslapsi termiä itselleni yritän vielä selventää, leikitkö esim. lasten leluilla ja luetko lasten kirjallisuutta?
Jens_30000 kirjoitti:
Olet paremminkin aikaansaamaton, kuin mieslapsi ja kriteerit mitkä liittyvät normiyhteiskunnan "aikuistumiseen" ovat enemmän urallisia virstanpylväitä. Onko elämässäsi mitään kiinnostuksen kohteita, jota kautta voisit lähteä etenemään, jos nyt yleensä haluat muutosta? Mieslapsi termiä itselleni yritän vielä selventää, leikitkö esim. lasten leluilla ja luetko lasten kirjallisuutta?
Kyllähän siinä tiettyä henkistä kehitystä jää väliin, kun syrjäytyy eikä koskaan käy töissä, seurustele tai muutakaan "normaalia" tee. Henkinen kehitys kun ei syny tyhjiössä, vaan siihen vaaditaan asioiden tekemistä käytännössä ja elämänkokemusta.
Esimerkiksi 25-vuotias joka viimeksi on ollut merkittävämmin ihmisten kanssa tekemisissä teini-ikäisenä saattaa yhä esimerkiksi puhetavan ja käsitysten osalta olla "teini", eli hänen käytöksensä on outo yhdistelmä aikuista ja lasta. Tältä pohjalta nimitys mieslapsi voi hyvinkin olla oikeutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen nainen sopii yhteen mieslapsen kanssa?
Tuskin sellaista naista on olemassakaan.
No entä millaisen itse mieslapsena haluaisit?
Onko mieslapsesta kiinnostunut nainen tuomittu hermoromahdukseen tai henkiseen äitiyteen?Jaa-a. Enpä ole moista miettinyt sen kummemmin kun en ole kokenut ajankohtaiseksi mitään naisen etsimistä. Vaikka mieslapsi olenkin, niin en kuitenkaan ole niin tyhmä, että elättelisin kovinkaan vakavia unelmia mistään naisista. Sanotaan vaikka, että hyväntahtoinen ja sydämellinen, luotettava, huumorintajuinen ja sopivasti höpsö.
Hermoromahduksesta en tiedä, mutta tuskin hän äitihahmoksi joutuisi kuitenkaan.
Jopa kehitysvammaisilla on naisystäviä, mutta sinulle se on jostain syystä mahdotonta? Miksi?
Hummustypy kirjoitti:
Miten mielestäsi eroat naislapsesta (esim. kouluttamaton bloggaaja joka elää miehen siivellä)?
Enpä ole asiaa koskaan miettinyt. Varmaan ainoastaan sukupuoli on eri.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuohon päiväkotityöhön tulee, niin sitähän pääsee helposti kokeilemaan työkkärin työkokeilun kautta. Tekee asiasta vaikka kuukauden sopimuksen jonkun lähiympäristön kunnallisen päiväkodin kanssa, siinä ajassa jo näkee kohtuudella, että mitä se on.
Veikkaisin nimittäin, että et kykene kokeilematta millään tietämään mitä se työ käytännössä on, varsinkin jos et ole koskaan ollut työelämässä ja elämänkokemus on muutenkin rajattu.
Jos asia kiinnostaa, niin sitten vaikka sopii jatkosta työkokeilulle ja menee myöhemmin opiskelemaan esim. lastenohjaajaksi, lähihoitajaksi tai perhepäivähoitajan tutkintoa. Kaksi ensin mainittua kestävät vain vajaa pari vuotta ja viimeksi mainittu sitäkin vähemmän. Opiskelu kasvattaa ihmistä muutenkin henkisesti monella lailla, melkein riippumatta siitä mitä sitä opiskelee.
Itseasiassa olen ollut vähän vastaava työtä kokeilemassakin. En tosin ollut päiväkodissa.
Opiskelemassa olen, mutta en millään lapsialalla. Että sinällään tietynlainen yritys on voimissaan, mutta se nyt on ihan eri asia, että johtaako se mihinkään.
Jens_30000 kirjoitti:
Olet paremminkin aikaansaamaton, kuin mieslapsi ja kriteerit mitkä liittyvät normiyhteiskunnan "aikuistumiseen" ovat enemmän urallisia virstanpylväitä. Onko elämässäsi mitään kiinnostuksen kohteita, jota kautta voisit lähteä etenemään, jos nyt yleensä haluat muutosta? Mieslapsi termiä itselleni yritän vielä selventää, leikitkö esim. lasten leluilla ja luetko lasten kirjallisuutta?
Olen varmasti aikaansaamatonkin, mutta eikö sekin mene aikalailla siihen lapsellisuuteen?
On mielenkiinnonkohteita, ja opiskelen.
Mieslapsista löytyy niitäkin, jotka leikkivät leluilla, lukevat lasten kirjoja jne. Itse en ole ihan niin äärimmäisyyksiin mennyt kuitenkaan vaikka välillä pienoismalleja rakentelenkin.
Olen aikalailla kaikkiaan lapsellinen henkilö. Ja kuten todettua niin en ole saanut elämssäni aikaan mitään aikuistumiseen viittaavaakaan.