Kuinka usein kotoa muuttaneet lapset käyvät

Joka kolmas viikonloppu on to-ti kotona, koska ei ole luentoja eikä käy bilettämässä. Tuo tullessaan pyykit, laittaa ruokaa ja muutenkin elää kuin silloin, kun ei vielä asunut muualla. Opiskelupaikkakunnalle matkaa noin 200 km eli ihan joka sunnuntai en odota näkeväni.

1-7 kertaa viikossa kukin.

Nähdään useammin jossain muualla kuin kotona. Joko yhteisissä harrastuksissa tai muuten harrastusten tiimoilta tai sitten sattumalta.

Poika käy aina kun on jotain vailla. Ennen oli päivittäin jotain vailla, nyt tulee kait toimeen omillaan, koska ei enää  näy eikä kuulu. Se suttura ei kait anna käydä, pojasta ei ole salaa kävijäksi, eikä uhmaajaksi. 

Harvoin. Eivät tule käymään ellei erikseen kutsuta juuri syömään tms ja meillä on harvoin aikaa sellaiseen. Olisi kivempi kun kävisivät enemmänkin ihan ex-tempore eikä aina vain niin, että pitää olla kaikki laitettu erikseen heitä varten (erilaisia ruoka-ainerajoitteita ihan riittämiin kun otetaan koko pesue puolisoineen).

1-3 kertaa kuukaudessa syömässä la tai su. Lisäksi opiskelijatytär piipahtaa meillä kun tulee tapaamaan lapsuudenkavereitaan ja tyhjentää mennessään pakastimen, vanhin tytär kun autossa on jotain kysyttävää isältä ;) Poika käy harvemmin kun on ulkomailla keikkatöissä, kerran kk yritetään tavata koko porukalla.

asutaan eri maissa, nähdään pidemmillä lomilla eli n. 3 kertaa vuodessa

Lähellä asuva käy muutaman kerran viikossa, kauempana asuva tulee viikonlopuksi säännöllisen epäsäännöllisesti. Kun tämä kauempana asuva on kotona, kutsun myös lähempänä asuvan poikaystävänsä kanssa meille syömään lauantaina tai sunnuntaina. Teen myös ruokaa, jos jollain on synttärit tms. Yhteiset ateria ovat tosi kivoja.

Aina kun opinnoiltaan, harrastuksiltaan , kavereiltaan ja työltään ennättävät. Tulevat kun pyydän auttamaan jossain asiassa, jota en osaa tai pienempien tarvitsen pienemmille sisaruksille lastenhoitoapua.

Eli frekvenssi vaihtelee, joskus kerran viikossa, joskus menee kuukausi ettei näy ei kuulu. Mutta fb.ssa näkee mitä kuuluu ja missä menee.

Nuorilla aikuisillani on oma elämä ja ovat itsenäisiä, ei äitiä tarvita viikottain nähdä ja silti se EI tarkota sitä, että olisi huonot välit tms.

Minä käyn vanhemmillani 1-7 kertaa viikossa :) Tulee käytyä sovitusti saunassa kerran viikkoon ja sitten tehdään ihan extemporee reissuja, saatetaan päättää ihan yhtäkkiä, kun ollaan kaupungilla, että nyt otetaan ja mennään käymään :) Isä on aina iltaisin yleensä kotona, kun tekee vain aamuvuoroja ja äiti sitten tekee 2 vuorotyötä, joten on kotona tai ei, saunailtoina on kummatkin aina kotona, kun haluavat käydä poikani (3v) kanssa saunassa :)

Kun itse olin nuori opiskelija ja olin koulussa 500km:n päässä, kävin vanhempien luona kerran vuodessa eli kesälomalla. Silloin toki saatoin ollakin sitten jopa viikon kerrallaan.

Nyt kun asutaan aika lähekkäin, niin nähdään n. 10 kertaa vuodessa, käydään vierailuilla molemmin puolin, mutta ei mitään yökyläilyä tms.

Soitan joka päivä aamulla ja illalla, kyselen kuulumisia. Käyn kaupassa pari kertaa viikossa heille  ja siivoamassa joka toinen viikko, pesen vanhempieni pyykit ja teen kerralla isot määrät ruokaa, joista riittää lämmitellä muutamana päivänä. 

Minä muutin 500km päähän 18-vuotiaana. Alussa matkustin kotiin jokaviikonloppu koti-ikävissäni, mutta eihän siitä pidemmän päällemitään tullut. Sitten reissut vakiintui n. kerran 2kk välein ja joulu- sekä kesälomat lapsuudenkodissa.

Nyt lapsiperheen äitinä käyn noin 5 kertaa vuodessa, sen useammin on vaikea päästä, kun ei ole niin paljon lomia.

Helsingissä opiskeleva tyttö käy parin kuukauden välein. Hänellä on usein viikonloppusin töitä, niin ei useammin pääse.

Asun naapuripaikkakunnalla, käyn vanhemmillani 1-2krt viikossa. Toisinaan kutsuvat minut ja poikaystävän syömään, ehkä kerran kuukauteen. Lisäksi näen varsinkin äitiä yhteisessä harrastuksessa ja soittelemme pari kertaa viikossa.

18v käy pari kertaa viikossa, asuu 3 km päässä. Poika käy viikonloppuisin 3-5-viikon välein ja on lomilla vähän kauemmin mökillä tai meillä, asuu 400km päässä. Nyt tosin menee armeijaan joten en usko että tulee kotiin noin usein. Esikoinen käy harvoin, matkaa 200 km joten minä käyn siellä ja tapaamme muualla kuin kotona yleensäkin.

Eroon asti perhe- ja sukulaissuhteet ok. Uusi naisystävä pisti pojan yhteydet kylmäksi kaikkiin perheeseen ja jopa omaan tyttäreen. Kauhea vosu, johon voi olla tyytyväinen, ettei törmätä.