Aion häipyä tästä maailmasta...

No ketipinori sitten nassuun ja peittojen alle. Kokeile rukoilla Jumalaa auttamaan. Voit yllättyä. :) Jos se on monilla monilla auttanut, niin miksei sinullakin? Tiedätkö mikä on turvavuorokausi? Jos menisit yöksi sellaiselle? Aina on vaihtoehtoja. Minkä ikäinen olet?

Tiedätkö mikä on dialektiivinen käyttäytymisterapia? Voisiko olla seuraava askeleesi? Apua tunteiden hallintaan.

Vierailija kirjoitti:

No ketipinori sitten nassuun ja peittojen alle. Kokeile rukoilla Jumalaa auttamaan. Voit yllättyä. :) Jos se on monilla monilla auttanut, niin miksei sinullakin? Tiedätkö mikä on turvavuorokausi? Jos menisit yöksi sellaiselle? Aina on vaihtoehtoja. Minkä ikäinen olet?

En usko kyseiseen tahoon. Ja en tiedä mikä on. 33 olen.

Onko sinulla perhettä?

Olen ymmärtänyt, että jos on itsetuhoinen niin voisi päästä osastolle yöksi. En ole varma täytyykö olla aiempaa osastotaustaa, että voi pyytää päivystävällä terveysasemalla pääsyä turvavuorokauteen? Ambulanssinhan voi aina itselleen soittaa. Millä paikkakunnalla asut? Onko sinulla perhettä? 

Vierailija kirjoitti:

Tiedätkö mikä on dialektiivinen käyttäytymisterapia? Voisiko olla seuraava askeleesi? Apua tunteiden hallintaan.

Tuskin on varaa ja kannattaako minun ikäistä enää auttaa.

ap

Huomiotako kaipaat?

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että jos on itsetuhoinen niin voisi päästä osastolle yöksi. En ole varma täytyykö olla aiempaa osastotaustaa, että voi pyytää päivystävällä terveysasemalla pääsyä turvavuorokauteen? Ambulanssinhan voi aina itselleen soittaa. Millä paikkakunnalla asut? Onko sinulla perhettä? 

Osastolle nyt ainakaan en mene, sairaalan sängyllä menee selkä huonoksi enkä saa unta mikä pahinta tässä tilassa jos en saa edes unta, silloin on edes hetken erossa ahdistuksesta. Kotona sentään saa unta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Nainen, mies? Raha-ongelmatko nyt isoimmin ahdistaa? Se on vain rahaa, järjestelykysymyksiä. Et sinä siihen kuole. Mikä on pahin mitä voisi käydä? Häätö? Luottotiedotkin menisivät? Kumpaankaan et kuole. Ja terapiaan ei 33v todellakaan ole liian vanha. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Nainen, mies? Raha-ongelmatko nyt isoimmin ahdistaa? Se on vain rahaa, järjestelykysymyksiä. Et sinä siihen kuole. Mikä on pahin mitä voisi käydä? Häätö? Luottotiedotkin menisivät? Kumpaankaan et kuole. Ja terapiaan ei 33v todellakaan ole liian vanha. 

Mies ja raha pääasiassa. On talo ja lainaa ja ei rahaa kun työkyky on osittain mennyt kun väsyin ja stressaannuin edellisessä työssä pahasti ja jouduin lopettamaan. Taloa ei saisi kaupaksi kun sijaitsee ilmeisesti huonolla paikalla ja hinta olisi varmaan nolla euroa kun sitä varmaan tarvitsisi remontoida ja lainaa ei saisi pois niin jäisi sitten se vielä kaikenlisäksi. Eikä ole luottotietoja nytkään kun laskuja mennyt perintään useita kertoja, tähän asti ne jotenkin saannu mutta nyt ei enää onnistu mikään. Terapiassa käynnyt 15 vuotta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Nainen, mies? Raha-ongelmatko nyt isoimmin ahdistaa? Se on vain rahaa, järjestelykysymyksiä. Et sinä siihen kuole. Mikä on pahin mitä voisi käydä? Häätö? Luottotiedotkin menisivät? Kumpaankaan et kuole. Ja terapiaan ei 33v todellakaan ole liian vanha. 

Mies ja raha pääasiassa. On talo ja lainaa ja ei rahaa kun työkyky on osittain mennyt kun väsyin ja stressaannuin edellisessä työssä pahasti ja jouduin lopettamaan. Taloa ei saisi kaupaksi kun sijaitsee ilmeisesti huonolla paikalla ja hinta olisi varmaan nolla euroa kun sitä varmaan tarvitsisi remontoida ja lainaa ei saisi pois niin jäisi sitten se vielä kaikenlisäksi. Eikä ole luottotietoja nytkään kun laskuja mennyt perintään useita kertoja, tähän asti ne jotenkin saannu mutta nyt ei enää onnistu mikään. Terapiassa käynnyt 15 vuotta.

ap

Tuumasta toimeen. Soita välittäjä tekemään hinta-arvio asunnostasi ja laita myyntiin. Jos velkaa jää niin sitten jää. Kuvittele, että se on maksu oppiläksystä, ja elämästä jonka maksat mieluusti. :) Sen perään sitten yhteydenotto jonnekkin sosiaalitoimistoon/velka-apuun... En ole varma, mutta varmasti jotain löytyy. Terapia ei selvästikkään ole toiminut kohdallasi, vaihda terapeuttia/terapiasuuntausta. Ehkä jokin parjattu SSRI-lääkitys voisi viedä terävimmän piikin ahdistukselta? Aina on toivoa. 

Koita varata aikaa velkaneuvontaan? Vaikka käyt terapiassa (vai käytkö enää?), voit pyytää myös apua esim. terveyskeskuksesta. Voi olla että pelkkä ketipinor ei riitä, itsellä kanssa ketipinor unettomuuteen ja oxamin ahdistukseen. 

Mieti itseäsi ja tilannettasi viiden vuoden päästä, jos nyt alat toimia. Elämä voi näyttää aika kivalta, vaikka nyt sitä olisi vaikea uskoa. Silloin mietit, että onneksi et luovuttanut. 

Minua harmittaa suunnattomasti ihmiset, jotka jaksavat v ittuilla tämmöisestä aiheesta tai ne, jotka vähättelevät asiaa.

Ap, todella toivon sinulle kaikkea hyvää, älä jätä maailmaa vielä, täällä on paljon annettavaa, vaikka sitä et juuri nyt uskoisikaan. Voit löytää hyvän ystävän, kenen kanssa jakaa kaiken ja vaikka niin ei kävisikään, usko pois, että yksinkin pärjää! Vaikka piruuttaan.

HAHAAA! MEIKÄ AJELI JUURI PERSKARVAT! AJA SINÄKIN! KAKKO-KAKKO-KAKKONEN!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Nainen, mies? Raha-ongelmatko nyt isoimmin ahdistaa? Se on vain rahaa, järjestelykysymyksiä. Et sinä siihen kuole. Mikä on pahin mitä voisi käydä? Häätö? Luottotiedotkin menisivät? Kumpaankaan et kuole. Ja terapiaan ei 33v todellakaan ole liian vanha. 

Mies ja raha pääasiassa. On talo ja lainaa ja ei rahaa kun työkyky on osittain mennyt kun väsyin ja stressaannuin edellisessä työssä pahasti ja jouduin lopettamaan. Taloa ei saisi kaupaksi kun sijaitsee ilmeisesti huonolla paikalla ja hinta olisi varmaan nolla euroa kun sitä varmaan tarvitsisi remontoida ja lainaa ei saisi pois niin jäisi sitten se vielä kaikenlisäksi. Eikä ole luottotietoja nytkään kun laskuja mennyt perintään useita kertoja, tähän asti ne jotenkin saannu mutta nyt ei enää onnistu mikään. Terapiassa käynnyt 15 vuotta.

ap

Tuumasta toimeen. Soita välittäjä tekemään hinta-arvio asunnostasi ja laita myyntiin. Jos velkaa jää niin sitten jää. Kuvittele, että se on maksu oppiläksystä, ja elämästä jonka maksat mieluusti. :) Sen perään sitten yhteydenotto jonnekkin sosiaalitoimistoon/velka-apuun... En ole varma, mutta varmasti jotain löytyy. Terapia ei selvästikkään ole toiminut kohdallasi, vaihda terapeuttia/terapiasuuntausta. Ehkä jokin parjattu SSRI-lääkitys voisi viedä terävimmän piikin ahdistukselta? Aina on toivoa. 

En. En ala siihen että maksan vuosia ja vuosia velkaa ja asun jossain 10 neliön asunnossa jossa joutuisi asumaan lopun elämäänsä kun ei muuhun ole varaa eikä mitään pysty tekemään ja muut tuntemani ihmiset porskuttaa menemään ja kaikilla kivaa ja itse olen katkeroitunut asuntooni. En ala tarkemmin selittää kun jos joku sattuu tunnistaa. Ssri tuhoaa alakerran, kokeiltu on ja onneksi oireet loppu kun lopetin ajoissa. Edes itsetyydytystä pystyy tekeen, tyttöystävää ei ole koskaan ollut eikä varmaan tule.

ap

Nyt meen kattoon telkkaria kun sieltä edes joskus tulee katsomisen arvoista.

ap

Heippa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla perhettä?

Tuskin niitä kiinnostaa, kun se epäonnistuinen heistä niin mitä yhteistä minulla enää heidän kanssa on kun jutteluaiheitakaan ole kuin se miten päiväni seinien tuijotteluna on mennyt.

ap

Nainen, mies? Raha-ongelmatko nyt isoimmin ahdistaa? Se on vain rahaa, järjestelykysymyksiä. Et sinä siihen kuole. Mikä on pahin mitä voisi käydä? Häätö? Luottotiedotkin menisivät? Kumpaankaan et kuole. Ja terapiaan ei 33v todellakaan ole liian vanha. 

Mies ja raha pääasiassa. On talo ja lainaa ja ei rahaa kun työkyky on osittain mennyt kun väsyin ja stressaannuin edellisessä työssä pahasti ja jouduin lopettamaan. Taloa ei saisi kaupaksi kun sijaitsee ilmeisesti huonolla paikalla ja hinta olisi varmaan nolla euroa kun sitä varmaan tarvitsisi remontoida ja lainaa ei saisi pois niin jäisi sitten se vielä kaikenlisäksi. Eikä ole luottotietoja nytkään kun laskuja mennyt perintään useita kertoja, tähän asti ne jotenkin saannu mutta nyt ei enää onnistu mikään. Terapiassa käynnyt 15 vuotta.

ap

Tuumasta toimeen. Soita välittäjä tekemään hinta-arvio asunnostasi ja laita myyntiin. Jos velkaa jää niin sitten jää. Kuvittele, että se on maksu oppiläksystä, ja elämästä jonka maksat mieluusti. :) Sen perään sitten yhteydenotto jonnekkin sosiaalitoimistoon/velka-apuun... En ole varma, mutta varmasti jotain löytyy. Terapia ei selvästikkään ole toiminut kohdallasi, vaihda terapeuttia/terapiasuuntausta. Ehkä jokin parjattu SSRI-lääkitys voisi viedä terävimmän piikin ahdistukselta? Aina on toivoa. 

En. En ala siihen että maksan vuosia ja vuosia velkaa ja asun jossain 10 neliön asunnossa jossa joutuisi asumaan lopun elämäänsä kun ei muuhun ole varaa eikä mitään pysty tekemään ja muut tuntemani ihmiset porskuttaa menemään ja kaikilla kivaa ja itse olen katkeroitunut asuntooni. En ala tarkemmin selittää kun jos joku sattuu tunnistaa. Ssri tuhoaa alakerran, kokeiltu on ja onneksi oireet loppu kun lopetin ajoissa. Edes itsetyydytystä pystyy tekeen, tyttöystävää ei ole koskaan ollut eikä varmaan tule.

ap

No ei sitten. Ne olivatkin vain tsemppauksia ja ehdotuksia. Ei kukaan voi sinua loppujen lopuksi pelastaa kuin sinä itse. 

ps. Miksi vertaat itseäsi muihin? Tai, jos vertaat niin vertaa vaikka kaduilla istuviin kerjäläisiin ja Afrikan nälkää näkeviin, äläkä "hyvin porskuttaviin"...