Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen tyttö, kuopus poika. Mummi suosii räikeästi esikoista :(
07.03.2019 |
Oma äitini siis kyseessä. Paha mieli tulee kuopuksen puolesta. Jo kuopuksen synnyttyä huomasin asetelman, mutta toivoin että menee ohi kun vauva varmasti vaan nyt tuntuu vieraammalta kuin 2-vuotias esikoinen. Mutta ei, pahemmaksi mennyt vuosien saatossa.
Mummi ei halua ottaa kuopusta mukaan minnekään vaan aina pyytää vain esikoista kylään. Tuon kyllä väkisin kuopuksenkin mukaan. Tuliaisia tuo välillä kun tulee kylään ja esikoiselle oli esim viime kerralla ostettu prinsessamekko, uusi barbie ja Frozen meikkejä. Pikkuveli ei saanut muuta kuin yhdet sukat.
Kummatkin lapset alkavat huomaamaan tämän asetelman ja ikävältähän se tuntuu.
Tammikuussa esikoisella oli pieni flunssa, lievää lämpöä ja nuhaa ja mummi oli niin kovin huolissaan, kyseli tytön kuulumisia jatkuvasti ja tuli tuomaan hänelle parane pian kukkia, kortin ja pienen lelun. Nyt kuopuksella rs-virus, joka yllättäen veti huonoon kuntoon ja jouduttiin yöksi lastensairaalaankin ja nyt toivutaan kotona niin mummi ei millään tavalla reagoinut. Kun kerroin pojan voinnista niin vastasi nopsasti tekstarilla "Ok, kyllähän noita flunssua tulee." Pikkuvelikin nyt osasi jo kysellä tuleekohan mummi katsomaan ja tuntuu niin pahalta :(
Onko teillä muilla samaa? Vaikuttaako toi sukupuoli noin paljon oikeesti?
Kommentit (46)
Tunsin aikoinani tytön olla oli kaksoisveli. Niiden vaari antoi aina lahjaksi tyyliin tytölle kympin ja pojalle tonnin. Pahalta se tuntui ihan täysi-ikäiselle. Koska kyseessä on äitisi mitäpä jos nostaisit kissa pöydälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mukava kuulla, että välillä mummot suosivat tyttölapsia. Yleensä ne on ne pikkuprinssit, joita mummit paapovat ja hemmottelevat piloille.
Sanoisin mummolle, että jos ei huomioi molempia lapsia yhtä paljon, ei ole meille mitään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin mummolle, että jos ei huomioi molempia lapsia yhtä paljon, ei ole meille mitään asiaa.
Ja koska tämä on käytännössä mahdotonta ellei tuo molemmille prinsessamekkoa. Siksi ykkösviestin tapa on paras eli isovanhempi ei ole millään tavalla mukana lapsenlapsensa elämässä, ei synny tuollaisia ongelmia tasa-arvosta. Turha riidellä asiasta, jossa kukaan ei voi voittaa.
Meillä tulee erittäin selvästi esille. Kaksi vanhempaa lasta on tyttöjä, nuorin poika. Tyttöjä pyydetään vanhempieni luokse yöksi ja halutaan viedä kahvilaan jäätelölle yms. Nuorinta poikaa ei huolta mukaan ja alkaa olla siinä iässä että rupeaa huomaamaan eriarvoisuuden. Olen lähinnä alkanut keksiä tekosyitä tai muuta menoa ajankohdille jolloin mummi ja pappa haluaisivat kahta lapsista viedä jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaksi tyttöä, niin kyllä on huomattavissa, että sukulaisille tuo esikoinen on tärkeämpi ja häntä huomioidaan enemmän. Tämä tuntuu ikävältä kuopuksen kannalta. Minulle kun molemnat lapset ovat yhtä rakkaita. Kuopuskin on niin ihana ja valloittava, mutta silti vain sitä esikoista suositaan, vaikka totta kai hänkin on ihana. En tiedä, onko se esikoinen vain sellainen johon ollaan uutuuden viehätyksessä alussa innostuttu ja se toinen tai kolmas yms ei ole enää niin "jännä"? Näin kyynisesti todettuna?
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee erittäin selvästi esille. Kaksi vanhempaa lasta on tyttöjä, nuorin poika. Tyttöjä pyydetään vanhempieni luokse yöksi ja halutaan viedä kahvilaan jäätelölle yms. Nuorinta poikaa ei huolta mukaan ja alkaa olla siinä iässä että rupeaa huomaamaan eriarvoisuuden. Olen lähinnä alkanut keksiä tekosyitä tai muuta menoa ajankohdille jolloin mummi ja pappa haluaisivat kahta lapsista viedä jonnekin.
Älä keksi enää tekosyitä vaan sano oikea syy. Tuo vaan ei ole hyväksyttävää käytöstä sun vanhemmilta. Eikä ap:n äidiltäkään, suora puhe käyttöön ja äkkiä. Ettei kai varo pahoittamasta äitienne mieltä vaikka he pahoittavat jatkuvasti lapsienne mieliä? Lapset ykkösiksi rohkeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidänkin suvussa on ollut näin, että esikoiset on tärkeimpiä.
Kyseessä isän vanhemmat. Eli isän siskon esikoinen (poika) sekä isän esikoinen (tyttö) ovat tärkeimmät. Sen on huomannut aina. Lapsenlapsia on yhteensä 5. Nyt jo nuoria aikuisia kaikki, mutta asetelma on jatkunut aikuisiälle ja jatkuu edelleen. Nyt tärkeäksi ja ylpeydenaiheeksi on kyllä muodostunut myös yksi nuorempi lapsenlapsi, koska hän on lukemassa itsestään diplomi-insinööriä, on kuulemma "tullut isoisään". ;D
Vierailija kirjoitti:
Ihan mukava kuulla, että välillä mummot suosivat tyttölapsia. Yleensä ne on ne pikkuprinssit, joita mummit paapovat ja hemmottelevat piloille.
Ootko tosissasi? Että nyt on poikien vuoro kärsiä?
Meillä myös suositaan esikoistyttöä, pojat ovat ihan tyhjää ilmaa. Todella surullista ja tuntuu pahalta poikieni puolesta, jotka ansaitsevat ihan saman huomion kuin tyttäreni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen lapsenlapsi on aina tärkein plus nuorin on aina niin pätevä kun osaa jo sitä sun tätä ja unohdetaan hänen ikänsä toisin sanoen vaikka olisi ikätasoaam jäljessä sitä ei tajuta. Mummi ainakaan.
Kyllä se lapsenlapsi joka tekee mummin ensi kertaa mummiksi säilyy jotenkin erityisasemassa.
Omassa perheessäni taas isoveli oli selkeästi isoisän suosiossa. Veli sai markka-aikana mm. kymppitonnin tietokoneen häneltä lahjaksi, minä sain 100 mk. Ikäeroa kuitenkin vain vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu homma. Meillä mummo suosii tyttöj hyvin räikeästi ja osoittaa ilmeillä ja eleillä ällötystä poikia kohtaan. Esittää kyllä muille sukulaisille pitävänsä kaikista yhtä paljon.
Niin kauan kuin nuorempi on vauva ja äidistään kiinni, on ihan hyvä juttu, että sukulaiset huomioivat enemmän esikoista. Vauva on vienyt vanhempien huomiota, isomman sisaruksen on mukavaa paistatella edelleen muiden suosiossa.
Sitten kun nuorempi jo ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, pitäisi tietysti jakaa aikaa ja rakkautta tasaisesti molemmille. Ihan pieniin asioihin tuskin kannattaa puuttua, mutta vanhempien tehtävä on suohella lapsia, jos epätasapaino on liian suuri.
Mieheni vanhemmat ovat molemmat esikoista, joille pikkusisarukset syntyminen on ilmeisesti ollut omassa lapsuudessa traumaattista. Eivät osanneet auttaa hyvien sisarusvälien rakentamista mieheni ja hänen veljensä välille ja sama meinaa näkyä myös lastenlasten kohdalla.
Meidän tapauksessa onneksi meidän vanhempien esimerkki riitti ohjaamaan käytöstä oikeaan suuntaan. Pikkuveljen syntymä oli esikoiselle suuremmaksi osaksi iloinen asia, miksi voivotella turhaan ainokaisen paikan menetystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee erittäin selvästi esille. Kaksi vanhempaa lasta on tyttöjä, nuorin poika. Tyttöjä pyydetään vanhempieni luokse yöksi ja halutaan viedä kahvilaan jäätelölle yms. Nuorinta poikaa ei huolta mukaan ja alkaa olla siinä iässä että rupeaa huomaamaan eriarvoisuuden. Olen lähinnä alkanut keksiä tekosyitä tai muuta menoa ajankohdille jolloin mummi ja pappa haluaisivat kahta lapsista viedä jonnekin.
Miksi ihmeessä et sano asiasta mitään?!
Sama ap:lle! Jos annatte tuon jatkua, välitätte lapsellenne ikävän viestin siitä että tuo on ok. Miten voi olla noin hankalaa sanoa asiasta omille vanhemmilleen?!
Se esikoisten suosiminen voi johtua ihan vaan siitäkin että pienemmät on aina hankalampia vahdittavia. Ei kaikki isovanhemmat jaksa pienten vahtimista, varsinkaan jos lapsia monta. Ikääkin kuitenkin tullut lisää sen ensimmäisen lapsenlapsen jälkeen, muutama vuosi voi vaikuttaa paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se lapsenlapsi joka tekee mummin ensi kertaa mummiksi säilyy jotenkin erityisasemassa.
Omassa perheessäni taas isoveli oli selkeästi isoisän suosiossa. Veli sai markka-aikana mm. kymppitonnin tietokoneen häneltä lahjaksi, minä sain 100 mk. Ikäeroa kuitenkin vain vuosi.
No ei "normaaleilla" ihmisillä kyllä se lapsi ole suuremmassa arvossa kuin muut, joka tekee esim. naisesta äidin ensi kertaa.
Ja äidiksi tulo on todellakin suurempi ja arvokkaampi asia kuin mummoksi tulo.
Kolmen mummi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin mummolle, että jos ei huomioi molempia lapsia yhtä paljon, ei ole meille mitään asiaa.
Ja koska tämä on käytännössä mahdotonta ellei tuo molemmille prinsessamekkoa. Siksi ykkösviestin tapa on paras eli isovanhempi ei ole millään tavalla mukana lapsenlapsensa elämässä, ei synny tuollaisia ongelmia tasa-arvosta. Turha riidellä asiasta, jossa kukaan ei voi voittaa.
Tämän täytyy olla provo, mutta sanotaan nyt kuitenkin; yhtä paljon huomiota ei tarkoita kahta samaa prinsessamekkoa. Vaan sitä, että kumpikin saa suurinpiirtein saman arvoisen lahjan tai kumpikaan ei saa lahjaa.
Vierailija kirjoitti:
Se esikoisten suosiminen voi johtua ihan vaan siitäkin että pienemmät on aina hankalampia vahdittavia. Ei kaikki isovanhemmat jaksa pienten vahtimista, varsinkaan jos lapsia monta. Ikääkin kuitenkin tullut lisää sen ensimmäisen lapsenlapsen jälkeen, muutama vuosi voi vaikuttaa paljonkin.
Joo, näinkin on. Omilla vanhemmillani ensimmäisen ja nuorimman lapsenlapsen välillä eroa 10 v. 60-vuotiaina jaksoivat hyvin hoitaa vauvaa ja taaperoikäistä, ottaa yökyläänkin, mutta nyt seitsenkymppisinä ei enää onnistu samalla tapaa. Niinpä se väkisinkin vaikuttaa siihen ettei nuorimpaan tule niin läheistä suhdetta.
Jos ettet oikeesti puutu tuohon, se voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia kaikille osapuolille. En ymmärrä, miten rakastava vanhempi voi katsoa tuollaista vierestä?
Meidän suvussa suosittu lapsenlapsi ainakin kasvoi siinä uskossa, että on tärkeämpi kuin muut ja joutuu nyt kamppailemaan kovasti narsististen piirteiden kanssa, käy terapiassa. Selvästi tälle suositulle aiheutui eniten painolastia asiasta. Muilla lapsilla on taas huono itsetunto, kun eivät kelvanneet, vaikka tekivät mitä. Asia vaikutti myös pitkään sisarusten ja serkusten keskinäisiin väleihin, sekä myös lasten ja vanhempien väleihin, kun tehneet mitään estääkseen epäoikeudenmukaisuutta.
Tätäkö haluatte?
Meillä ei ole samaa. Ilmoitin äidilleni esikoisen synnyttyä, että en halua hänen olevan millään tavalla mukana lapsenlapsen elämässä, koska joka tapauksessa keksisin jonkun epätasa-arvoisen asian jossainn vaiheessa. Parempi, että eivät ole missään tekemisissä keskenään.