Mikä teitä vanhempia vaivaa? Vantaalla pyörii jopa 10-vuotiaita sekakäyttäjiä - tyttö sammui hankeen 20 asteen pakkasessa

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuo on aina ollut ihan tavallista lähiöissä.

Nykyään tuota on vähemmän kuin esim. 90-luvulla, jolloin oli ns. avainkaulalapset.

Varmaan lähiöstäkin kiinni. Olet kenties ollut erilaisissa ympyröissä tai sinulla ei ole omakohtaista kokemusta lapsuudesta 90 -luvulla? 

Itse olin avainkaulalapsi, samoin kuin kymmenet kaverit. Kukaan ei juopotellut tai käyttänyt huumeita. Oltiin toinen toistemme luona pelaamassa lautapelejä ja yhdessä tekemässä läksyjä ja leikittiin vielä 13 vuotiaina nukeilla ja autoradoilla, käytiin yhdessä luistelemassa ja kirjastossa. Ensimmäiset alkoholikokeilut joskus 15-16 vuotiaina, osa kotona luvan kanssa hiukan viiniä maistaen, tiukkapipoisempien vanhempien lapset salaa keskenään viikonloppuna jossain diskoillassa, mikä ei liittynyt mitenkään avainkaulaisuuteen ja kotiintuloajatkin olivat ihan säntilliset 9-10 illalla (vkl). Tämä oli keskisuuressa kaupungissa. Pidettiin hyvin toisistamme huolta ja itsenäistyttiin oikeaan aikaan, oltiin jo 16-18 vuotiaina kykeneviä asumaan itsenäisesti esimerkiksi opiskelupaikkakunnalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä? Tuskin noiden vanhemmat tulee tällaiseen ketjuun tai ylipäätään miettii pätkääkään lapsiaan. Ovat jotain narkkareita ja juoppoja tai mielenterveysongelmaisia.

Suomeksi monen sukupolven köyhiä.

Ainoa tapa lopettaa noiden köyhyys- ja kurjuuskierre on niiden itsensä käsissä, lopettaisivat sen lisääntymisen.

Sillä aivokehityksellä mikä tulee tuollaisessa ympäristössä, köyhyys, päihteet, pahoinpitelyt, hyväksikäyttö jne. ei pysty enää aikuisena olemaan oikea vanhempi kenellekään.

Itselläni on tuollainen tausta ja hyvin menee. Joskus omena putoaa kauas puusta. Aikaisemmin yhteiskunta potki aika hyvin eteenpäin, en tiedä miten nykyään.

Suurimmalla osalla ei mene hyvin, ja tiedät sen itsekin.

Koko ajan tulee myös lisää tutkimustuloksia siitä mikä tuollaisen lapsuuden oikea vaikutus on esim. aivoihin.

Esim. köyhän lapsuuden kokeneilla on samat aivomuutokset kuin sodassa olleilla sotilailla.

Tuskin ovat nämä vanhemmat täällä palstailemassa.

Itse elin samanlaisen nuoruuden, vanhemmat oli alkoholisteja eikä niitä kiinnostanut pätkääkään missä menen. Tulin tietysti usein hyväksikäytetyksi.

Onneksi itse olen nykyään raitis ja tavallinen perheenäiti. Surettaa kyllä noiden lasten kohtalo, kaikilla ei tule käymään hyvin. Traumat on monella liian pahoja.

Vierailija kirjoitti:

Meitä? Tuskin noiden vanhemmat tulee tällaiseen ketjuun tai ylipäätään miettii pätkääkään lapsiaan. Ovat jotain narkkareita ja juoppoja tai mielenterveysongelmaisia.

Ai sekö sinulle tuli ensimmäisenä mieleen? Minulle taas tuli mieleen isät, jotka tekevät töitä lähes vuorokauden ympäri, käyvät jossain välissä pomon kanssa golfaamassa ja naiskentelevat pomon 18-vuotiasta tytärtä, ja äidit, jotka käyvät "salilla" polkemassa niin vimmatusti, että olisivat hottis ja MILF eivätkä ehdi kotiin ennen iltakymmentä. Rahaa on kuin roskaa, mutta kaikilla, varsinkin lapsilla, on tosi paha olla. Sellaisena minä näen suomalaisen "perhe"-elämän vuonna 2019, ja olen pirun onnelllinen, ettei minun tarivtse elää tuonlaista sisäisesti köyhää elämää.

Lasten koulussa välittää huumeita ma mu t. Ei nuo kaikki tietenkään niitä ole mutta turha vähätellä myöskään. Meidän lapsemme kärsivät kun jotkut eivät osaa olla.

Perus suomalaista kulttuuria

Vierailija kirjoitti:

 Pidettiin hyvin toisistamme huolta ja itsenäistyttiin oikeaan aikaan, oltiin jo 16-18 vuotiaina kykeneviä asumaan itsenäisesti esimerkiksi opiskelupaikkakunnalla. 

Voi luoja, voitteko lopettaa tuon suomalaisen kurjuuden ihannoinnin.

Nuo ihanat ns. itsenäiset sukupolvet on tuottaneet mm. vuoden -83 sukupolven, jolla on suomen historian isoimmat mt-ongelmat.

Niin hyvin menee sukupolvina noilla aikaisin itsenäistyneillä avainkaulalapsilla.

Vierailija kirjoitti:

mahtaa sekakäyttö olla rasite 10-vuotiaan kehittymättömille aivoille

Ei sen pahempi kuin äidillekään vastaavan ikäisenä.

Köyhien lapsilla on harvemmin varaa ostella kannabista ja alkoholia.

On niitäkin, joiden koti ja vanhemmat ok. Osa kokeilee asioita, kun kaverikin on kokeillut. Ehkä enemmän vielä miettisin heitä, joilta lapset ja nuoret hankkii päihteitä.

Vierailija kirjoitti:

Köyhien lapsilla on harvemmin varaa ostella kannabista ja alkoholia.

Todellisuudessa ne imppaa jotain liimaa ja varastelee vanhempiensa alkot.

Tuskin nuo on mitään kannabista nähneetkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toi nyt paljon parempi kuin se, että lapselle olisi annettu pikkuisena muutama luunappi ja symbolinen tukistus. 

Symbolinen tukistus? Kuulostaahan se kauniimmalta kuin 'kuritusväkivalta'.

Mistä päättelet että nuo nuoret ovat väkivallatta kasvaneita?

Kyllä poliisi sitten kurittomat pysäyttää ja se ei olekaan enää mitään symbolista. Luunapit ja tukistukset on kielletty, mielenterveysongelmat sen kun kasvaa, kun vanhemmat eivät saa enää mitään otetta lapsiinsa lässyttämällä. Sitten ne, joilla nyt sattuu olemaan kiltin ja kuuliaisen luonteen omaava jälkeläinen, luulevat olevansa hyviä kasvattajia ja jakavat neuvoja niille, joilla on hankalampi tapaus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tuo on aina ollut ihan tavallista lähiöissä.

Nykyään tuota on vähemmän kuin esim. 90-luvulla, jolloin oli ns. avainkaulalapset.

Varmaan lähiöstäkin kiinni. Olet kenties ollut erilaisissa ympyröissä tai sinulla ei ole omakohtaista kokemusta lapsuudesta 90 -luvulla? 

Itse olin avainkaulalapsi, samoin kuin kymmenet kaverit. Kukaan ei juopotellut tai käyttänyt huumeita. Oltiin toinen toistemme luona pelaamassa lautapelejä ja yhdessä tekemässä läksyjä ja leikittiin vielä 13 vuotiaina nukeilla ja autoradoilla, käytiin yhdessä luistelemassa ja kirjastossa. Ensimmäiset alkoholikokeilut joskus 15-16 vuotiaina, osa kotona luvan kanssa hiukan viiniä maistaen, tiukkapipoisempien vanhempien lapset salaa keskenään viikonloppuna jossain diskoillassa, mikä ei liittynyt mitenkään avainkaulaisuuteen ja kotiintuloajatkin olivat ihan säntilliset 9-10 illalla (vkl). Tämä oli keskisuuressa kaupungissa. Pidettiin hyvin toisistamme huolta ja itsenäistyttiin oikeaan aikaan, oltiin jo 16-18 vuotiaina kykeneviä asumaan itsenäisesti esimerkiksi opiskelupaikkakunnalla. 

Allekirjoitan. Ja aina oli jonkun vanhempi kotonakin ja piti vähän silmällä muidenkin lapsia. Vanhemmat kyllä myös välittivät ja ohjeistivat huolella itsenäisesti kotona olevia lapsiaan ja antoivat samalla esimerkin heille siitä, kuinka he ponnistelivat perheensä ja lastensa perään. Sen tajusi jo kymmenen vuotiaana ja se herätti kunnioitusta, kun isä oli likaisessa tehdastyössä ja äiti raatoi varakkaamman perheen kotiapulaisena. Ei olisi tullut mieleenkään rikkoa luottamusta sellaisia vanhempia kohtaan. Oli silloinkin hunningolla olevia lapsia, mutta omassa kaveripiirissä ne oli niitä, joiden vanhemmat oli rapajuoppoja tai rikkaita kermaperseitä, jotka eivät osoittaneet rakkautta lapsiaan kohtaan, kuten meidän työläisvanhemmat. Ongelmat eivät liittyneet siis mitenkään avainkaulaisuuteen. 

Voisitteko nyt lakata jauhamasta peetä ja ottaa vastuun? Hopi hopi!

Usein kuljen tuon alueen läpi. Näyttää siltä, että Tikkurilan asemalla toimii jonkinlainen diilereiden verkosto. Mitä lie aineita myyvät. Kaupankäynti on päivittäistä. Ei sitä sivullinenkaan voi olla huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan toi nyt paljon parempi kuin se, että lapselle olisi annettu pikkuisena muutama luunappi ja symbolinen tukistus. 

Eiköhän nämä lapset ole juuri niitä jotka ovat saaneet pikkutaaperosta asti selkäsaunoja. Kun ei ole mitään arvostusta ja hyväksyntää itseään kohtaan, niin hakee hetken onnea aineista ja hyväksyntää ikätovereilta hinnalla millä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Pidettiin hyvin toisistamme huolta ja itsenäistyttiin oikeaan aikaan, oltiin jo 16-18 vuotiaina kykeneviä asumaan itsenäisesti esimerkiksi opiskelupaikkakunnalla. 

Voi luoja, voitteko lopettaa tuon suomalaisen kurjuuden ihannoinnin.

Nuo ihanat ns. itsenäiset sukupolvet on tuottaneet mm. vuoden -83 sukupolven, jolla on suomen historian isoimmat mt-ongelmat.

Niin hyvin menee sukupolvina noilla aikaisin itsenäistyneillä avainkaulalapsilla.

Ei kukaan ole kurjuutta ihannoinut. Etkä sinä voi määritellä objektiivisesti kurjuutta toisten puolesta, jokaisella on oikeus omiin kokemuksiinsa ja jos ne ovat kurjuuden sijasta positiivisia, mikä sinä olet sanomaan heille, että he ovat väärässä. Itse olen syntynyt 60 -luvulla ja en allekirjoita niitä kamaluuksia, mitä minulle yritetään syöttää 70 -luvun lapsuudesta, minulla ei ole siitä mitään negatiivista sanottavaa. Aivan upeaa aikaa. Ei varmastikaan kaikille, joten en rupea niin tyhmäksi, että yrittäisin oman kokemukseni ja omien tunteideni pohjalta määritellä muiden tunteita ja kokemuksia. 

Jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia, noin tilastollisesti :). Oletko nyt ihan varma, että asia liittyy mitenkään avainkaulalapsuuteen? Ilmiönä se taitaa olla muutenkin yleisempi paljon ennen 80 -lukua syntyneitä. Niinpä sinun on rehellisyyden nimissä etsittävä syytä -83 syntyneiden mielenterveysongelmiin jostain muusta kuin avainkaulalapsuudesta. Olisiko vaikka 90 -luvun lamalla osuutta asiaan, osuu aika hyvin tuolloin syntyneiden lapsuuteen ja varsin ikävään kohtaan. Monet putosivat jopa vauraudesta ja ainakin kohtuullisista tuloista suoranaiseen köyhyyteen. 

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/naisia-tyossa-1970-luvun-avainka…

Kotiolot kertoo kaiken, kun noin nuoret säheltää tollasten juttujen kanssa. Ton ikäiset tekee ihan muuta oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toi nyt paljon parempi kuin se, että lapselle olisi annettu pikkuisena muutama luunappi ja symbolinen tukistus. 

Eiköhän nämä lapset ole juuri niitä jotka ovat saaneet pikkutaaperosta asti selkäsaunoja. Kun ei ole mitään arvostusta ja hyväksyntää itseään kohtaan, niin hakee hetken onnea aineista ja hyväksyntää ikätovereilta hinnalla millä hyvänsä.

Vaikea sanoa. Sain itsekin 60 -luvulla kasvaessani joskus tukistuksen ja kerran pikku räpsäyksen pyllylle koivuvihdalla, kun jäin kiinni varastamisesta. En ole ainakaan vielä traumatisoitunut ja sen jälkeen en koskaan myöskään varastanut. Ja aina koin, että minua rakastetaan, välit vanhempiin ovat olleet mitä lämpimimmät, enkä ole koskaan tuntenut itseäni kohdellun väärin. Muutamasta kaverista ei välitetty kotona edes sen vertaa, että olisi laitettu kuriin koltostellessa. He kokivat itsensä hylätyksi ja heistä tuli hulttioita. On sekin tosi julmaa, että vanhemmat hylkäävät vaikean murrosiän keskellä lapsensa laitokseen. Pidän tuollaista vankilaan laittamista paljon pahempana, kuin tukistusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toi nyt paljon parempi kuin se, että lapselle olisi annettu pikkuisena muutama luunappi ja symbolinen tukistus. 

Symbolinen tukistus? Kuulostaahan se kauniimmalta kuin 'kuritusväkivalta'.

Mistä päättelet että nuo nuoret ovat väkivallatta kasvaneita?

Kyllä poliisi sitten kurittomat pysäyttää ja se ei olekaan enää mitään symbolista. Luunapit ja tukistukset on kielletty, mielenterveysongelmat sen kun kasvaa, kun vanhemmat eivät saa enää mitään otetta lapsiinsa lässyttämällä. Sitten ne, joilla nyt sattuu olemaan kiltin ja kuuliaisen luonteen omaava jälkeläinen, luulevat olevansa hyviä kasvattajia ja jakavat neuvoja niille, joilla on hankalampi tapaus. 

Vai että väkivallan uhkallako niitä vastuuntuntoisia ja rehellisiä lapsia kasvatetaan? Mietihän vielä kerran. Jos varhaiskasvatus on 'epäonnistunut' eikä lapsi enää kunnioita vanhempiaan, niin aika vaikea sitä kunnioitusta on palauttaa. Jokainen on tietty yksilö, mutta ympäristö, vanhrmpien läsnäolo ja varhaiskasvatus ovat kyllä avaintekijöitä.