Game Of Thrones kausi 8 OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännittää kun lopussa pitäisi olla Hodorin ja Stanniksen tyttären uh raa misen veroinen kolmas järkytys. UhraakoHan Tyrion itsensä jos Dany meinaa Dracaryttaa Jonin.

Kehen henkilöön on enää mitään tunnepanosta viimeaikojen rusikoinnin jäljiltä?

Jonita on tehty vätys aisuri.

Danystä yhtäkkiä pimahtanut hullu kuningatar.

Tyrionista täysin käsi kuningattarenkäsi.

Aryasta kohkattiin seitsemän kautta miten tappaa Cercein ... ja sitten ei yhtäkkiä tappanutkaan vaan juokseteli pitkin kaupunkia pallo hukassa.

Kaikki muut alkaa olla tapettu tai merkityksettömiä.

No samapa se oli Jonin kanssa. Melkein 7 kautta se työskenteli sen eteen, että NK ei tapa koko maailmaa ja sitten siinä lopputappelussa se vaan karjuu sille lohikäärmeelle ja joku Arya joka ekaa kertaa vasta kuuli noista pari jaksoo sitten tappaa sen NK:n. 

Kyllä siitä hetkestä lähtien tiesin, että koko kausi on täyttä kuraa. 

Täytyy myöntää että turhauttaa kun osalla nämä asiat on näin mustavalkoisia.. Siis että vain koska Jon ei siinä taistelussa ollut se joka tappoi ison bossin eikä ollut suurta miekkasankarointia niin hän ja hänen tarinansa onkin merkityksetön? Mitään merkitystä ei ole sillä että lähti muurille, joutui villien sekaan ja sen sijaan että kuoli niin onnistuikin oppimaan että ihmisiä nekin on joka lopulta johti siihen että hän uhrasi asemansa ja henkensä sen eteen että pelasti villejä hardhomesta ja sai heidät puolelleen, omaksi armeijakseen. Mitään merkitystä ei ole sillä että auttoi voittamaan talvivaaran takaisin, lähti sitten etsimään liittolaisia ja löysi Danyn, toi tämän, jättimäisen armeijan ja kaksi lohikäärmettä pohjoiseen puolustamaan talvivaaraa? Mitään merkitystä ei ole sillä että ilman noita kahta armeijaa (Jonin villit ja Danyn armeijat) talvivaaraa olisi ollut puolustamassa pieni määrä laakson ritareita ja muutamia pohjoisen sukuja. Ne lohikäärmeet tappoi taistelussa tuhansia wighteja ja sen ansiosta maajoukoista osa jäi sentään henkiin. Ilman niitä lohikäärmeitä kaikki olisi lanattu jo ennen kuin Arya keksi lähteä tappamaan yön kuninkaan. 

Merkityksetön. Vau. Jos ei tämä kausi ole ihan parasta gotia niin täytyy sanoa ettei tämä keskustelukaan ole siunattu ihan kaikkein laajakatseisimmalla porukalla :D Eikö ylipäätään matka ole tärkeämpi kuin määränpää näissä tarinoissa? 

En tiedä, meillä taitaa olla aika erilaiset käsitykset ja odotukset tarinankerronnalta. Ihan jokainen tarina luo kerrottaessa tiettyjä odotuksia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä, harva katsoja olisi muuta kuin tyytymätön ja turhautunut, jos perinteisenä romanttisena komediana alkanut tarina päättyisi "yllättäen" niin, että miespäähenkilö onkin pettänyt sankaritarta koko elokuvan ajan.

GOT ei ole tietysti mikään perinteinen fantasiatarina, ja se onkin kerronnallaan antanut katsojille/lukijoille omanlaisiaan odotuksia - kuka tahansa voi kuolla, eikä loppu varmasti tule olemaan mikään yksinkertainen "hyvikset voittaa". Silti se ei ole mitään avantgardistista kerrontaa, vaan se asettaa myös rutkasti aika perinteisiä odotuksia. Yksinkertaisimmillaan se odotus on, että jokaisen hahmon kaari rakentuu omanlaisistaan palikoista ja kehittyy niiden määräämään suuntaan. Se, että yksi hahmo hyppää yhtäkkiä omasta kaarestaan toisen hahmon kaareen on IHAN yhtä hämmentävä ratkaisu kuin se, että Leia yhtäkkiä ilmestyisi tyhjästä Kuolontähden valtaistuinsaliin ampumaan Palpatinen.

Jonin tarina on pyörinyt tiettyjen teemojen ja tietyn juonen ympärillä, ja hän on m.m. herännyt kuolleista, hänellä on ollut salaperäiset sukujuuret, ja tarinassa on mystisiä profetioita jotka saattavat liittyä häneen. Hyvin kerrottu tarina ei aseta tällaisia odotuksia antamatta jotain takaisin.  "Matka oli tärkein!" on aika laiha lohtu, jos mikään tästä ei oikeastaan varsinaisesti johtanut mihinkään.

Tuollaisen mystiikan ympäröimän fantasiasankarin ei tietysti tarvitse olla mikään simppeli Harry Potter. On monta tapaa millä Jon Snown kaltaisen hahmon kaari voi yllättää, ja olla jopa synkkä ja masentava jos sellainen on päämääränä. Mutta ohjenuoran tulisi aina olla, että hahmon henkilökaari rakentuu kaikesta siitä, mitä hahmo on tehnyt ja mitä hahmolle on tapahtunut. Arya-ylläri ei tehnyt pelkästään suurta osaa Jonin tarinasta hämmentävän tyhjäksi, vaan myös Aryan oman henkilökaaren. Aryan suurin saavutus tässä tarinassa on jotain, mihin suuntaan hänen tarinansa rakennuspalikat eivät johtaneet ollenkaan. Ihmettelen todella, jos tätä ei pidä vähintäänkin outona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännittää kun lopussa pitäisi olla Hodorin ja Stanniksen tyttären uh raa misen veroinen kolmas järkytys. UhraakoHan Tyrion itsensä jos Dany meinaa Dracaryttaa Jonin.

Kehen henkilöön on enää mitään tunnepanosta viimeaikojen rusikoinnin jäljiltä?

Jonita on tehty vätys aisuri.

Danystä yhtäkkiä pimahtanut hullu kuningatar.

Tyrionista täysin käsi kuningattarenkäsi.

Aryasta kohkattiin seitsemän kautta miten tappaa Cercein ... ja sitten ei yhtäkkiä tappanutkaan vaan juokseteli pitkin kaupunkia pallo hukassa.

Kaikki muut alkaa olla tapettu tai merkityksettömiä.

No samapa se oli Jonin kanssa. Melkein 7 kautta se työskenteli sen eteen, että NK ei tapa koko maailmaa ja sitten siinä lopputappelussa se vaan karjuu sille lohikäärmeelle ja joku Arya joka ekaa kertaa vasta kuuli noista pari jaksoo sitten tappaa sen NK:n. 

Kyllä siitä hetkestä lähtien tiesin, että koko kausi on täyttä kuraa. 

Täytyy myöntää että turhauttaa kun osalla nämä asiat on näin mustavalkoisia.. Siis että vain koska Jon ei siinä taistelussa ollut se joka tappoi ison bossin eikä ollut suurta miekkasankarointia niin hän ja hänen tarinansa onkin merkityksetön? Mitään merkitystä ei ole sillä että lähti muurille, joutui villien sekaan ja sen sijaan että kuoli niin onnistuikin oppimaan että ihmisiä nekin on joka lopulta johti siihen että hän uhrasi asemansa ja henkensä sen eteen että pelasti villejä hardhomesta ja sai heidät puolelleen, omaksi armeijakseen. Mitään merkitystä ei ole sillä että auttoi voittamaan talvivaaran takaisin, lähti sitten etsimään liittolaisia ja löysi Danyn, toi tämän, jättimäisen armeijan ja kaksi lohikäärmettä pohjoiseen puolustamaan talvivaaraa? Mitään merkitystä ei ole sillä että ilman noita kahta armeijaa (Jonin villit ja Danyn armeijat) talvivaaraa olisi ollut puolustamassa pieni määrä laakson ritareita ja muutamia pohjoisen sukuja. Ne lohikäärmeet tappoi taistelussa tuhansia wighteja ja sen ansiosta maajoukoista osa jäi sentään henkiin. Ilman niitä lohikäärmeitä kaikki olisi lanattu jo ennen kuin Arya keksi lähteä tappamaan yön kuninkaan. 

Merkityksetön. Vau. Jos ei tämä kausi ole ihan parasta gotia niin täytyy sanoa ettei tämä keskustelukaan ole siunattu ihan kaikkein laajakatseisimmalla porukalla :D Eikö ylipäätään matka ole tärkeämpi kuin määränpää näissä tarinoissa? 

En tiedä, meillä taitaa olla aika erilaiset käsitykset ja odotukset tarinankerronnalta. Ihan jokainen tarina luo kerrottaessa tiettyjä odotuksia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä, harva katsoja olisi muuta kuin tyytymätön ja turhautunut, jos perinteisenä romanttisena komediana alkanut tarina päättyisi "yllättäen" niin, että miespäähenkilö onkin pettänyt sankaritarta koko elokuvan ajan.

GOT ei ole tietysti mikään perinteinen fantasiatarina, ja se onkin kerronnallaan antanut katsojille/lukijoille omanlaisiaan odotuksia - kuka tahansa voi kuolla, eikä loppu varmasti tule olemaan mikään yksinkertainen "hyvikset voittaa". Silti se ei ole mitään avantgardistista kerrontaa, vaan se asettaa myös rutkasti aika perinteisiä odotuksia. Yksinkertaisimmillaan se odotus on, että jokaisen hahmon kaari rakentuu omanlaisistaan palikoista ja kehittyy niiden määräämään suuntaan. Se, että yksi hahmo hyppää yhtäkkiä omasta kaarestaan toisen hahmon kaareen on IHAN yhtä hämmentävä ratkaisu kuin se, että Leia yhtäkkiä ilmestyisi tyhjästä Kuolontähden valtaistuinsaliin ampumaan Palpatinen.

Jonin tarina on pyörinyt tiettyjen teemojen ja tietyn juonen ympärillä, ja hän on m.m. herännyt kuolleista, hänellä on ollut salaperäiset sukujuuret, ja tarinassa on mystisiä profetioita jotka saattavat liittyä häneen. Hyvin kerrottu tarina ei aseta tällaisia odotuksia antamatta jotain takaisin.  "Matka oli tärkein!" on aika laiha lohtu, jos mikään tästä ei oikeastaan varsinaisesti johtanut mihinkään.

Tuollaisen mystiikan ympäröimän fantasiasankarin ei tietysti tarvitse olla mikään simppeli Harry Potter. On monta tapaa millä Jon Snown kaltaisen hahmon kaari voi yllättää, ja olla jopa synkkä ja masentava jos sellainen on päämääränä. Mutta ohjenuoran tulisi aina olla, että hahmon henkilökaari rakentuu kaikesta siitä, mitä hahmo on tehnyt ja mitä hahmolle on tapahtunut. Arya-ylläri ei tehnyt pelkästään suurta osaa Jonin tarinasta hämmentävän tyhjäksi, vaan myös Aryan oman henkilökaaren. Aryan suurin saavutus tässä tarinassa on jotain, mihin suuntaan hänen tarinansa rakennuspalikat eivät johtaneet ollenkaan. Ihmettelen todella, jos tätä ei pidä vähintäänkin outona.

Olen itse huomannut, että monille Arya faneille sillä ei ollut väliä ettei hänen juoneensa sopinut, vaan heille oli tärkeintä se, että Arya oli se, joka päätyi olemaan se joka voitti tämän pahimman vihollisen.

Mielestäni se, että Jon olisi ollut taistelemassa itse NK ja voittanut hänet olisi ollut vielä parempi tarinan kannalta, koska ne selkeästi yrittivät koota tätä "Dany pelkää, että kaikki haluavat Jonin olevan kuningas" juttua. 

Kukaan ei olisi ikinä arvannut tai ennustanut Nediä, Red Weddingia, Hodorin kohtaloa, kummankaan lohkarin kuolemaa, Ramsayn juttuja, tuskin Tywininkään poismenoa.

Tässäkin tuotantokaudessa yllättäviä hyviä juttuja oli lohikäärmeen meno, Aryan Nightking -temppu ja Danaeryksen ratkaisu KingsLandingissä ja näitä ei kukaan nähnyt. :)

Toivotaan että vikalla jaksolla olisi vielä jotain tarjottavaa.

Kyseinen Drogo oli se ihmishirviö, joka oli teurastanut tuon vanhan naisen heimon ja oli vastuussa hänen raiskatuksi tulemisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei olisi ikinä arvannut tai ennustanut Nediä, Red Weddingia, Hodorin kohtaloa, kummankaan lohkarin kuolemaa, Ramsayn juttuja, tuskin Tywininkään poismenoa.

Tässäkin tuotantokaudessa yllättäviä hyviä juttuja oli lohikäärmeen meno, Aryan Nightking -temppu ja Danaeryksen ratkaisu KingsLandingissä ja näitä ei kukaan nähnyt. :)

Toivotaan että vikalla jaksolla olisi vielä jotain tarjottavaa.

Taidat olla trolli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännittää kun lopussa pitäisi olla Hodorin ja Stanniksen tyttären uh raa misen veroinen kolmas järkytys. UhraakoHan Tyrion itsensä jos Dany meinaa Dracaryttaa Jonin.

Kehen henkilöön on enää mitään tunnepanosta viimeaikojen rusikoinnin jäljiltä?

Jonita on tehty vätys aisuri.

Danystä yhtäkkiä pimahtanut hullu kuningatar.

Tyrionista täysin käsi kuningattarenkäsi.

Aryasta kohkattiin seitsemän kautta miten tappaa Cercein ... ja sitten ei yhtäkkiä tappanutkaan vaan juokseteli pitkin kaupunkia pallo hukassa.

Kaikki muut alkaa olla tapettu tai merkityksettömiä.

No samapa se oli Jonin kanssa. Melkein 7 kautta se työskenteli sen eteen, että NK ei tapa koko maailmaa ja sitten siinä lopputappelussa se vaan karjuu sille lohikäärmeelle ja joku Arya joka ekaa kertaa vasta kuuli noista pari jaksoo sitten tappaa sen NK:n. 

Kyllä siitä hetkestä lähtien tiesin, että koko kausi on täyttä kuraa. 

Täytyy myöntää että turhauttaa kun osalla nämä asiat on näin mustavalkoisia.. Siis että vain koska Jon ei siinä taistelussa ollut se joka tappoi ison bossin eikä ollut suurta miekkasankarointia niin hän ja hänen tarinansa onkin merkityksetön? Mitään merkitystä ei ole sillä että lähti muurille, joutui villien sekaan ja sen sijaan että kuoli niin onnistuikin oppimaan että ihmisiä nekin on joka lopulta johti siihen että hän uhrasi asemansa ja henkensä sen eteen että pelasti villejä hardhomesta ja sai heidät puolelleen, omaksi armeijakseen. Mitään merkitystä ei ole sillä että auttoi voittamaan talvivaaran takaisin, lähti sitten etsimään liittolaisia ja löysi Danyn, toi tämän, jättimäisen armeijan ja kaksi lohikäärmettä pohjoiseen puolustamaan talvivaaraa? Mitään merkitystä ei ole sillä että ilman noita kahta armeijaa (Jonin villit ja Danyn armeijat) talvivaaraa olisi ollut puolustamassa pieni määrä laakson ritareita ja muutamia pohjoisen sukuja. Ne lohikäärmeet tappoi taistelussa tuhansia wighteja ja sen ansiosta maajoukoista osa jäi sentään henkiin. Ilman niitä lohikäärmeitä kaikki olisi lanattu jo ennen kuin Arya keksi lähteä tappamaan yön kuninkaan. 

Merkityksetön. Vau. Jos ei tämä kausi ole ihan parasta gotia niin täytyy sanoa ettei tämä keskustelukaan ole siunattu ihan kaikkein laajakatseisimmalla porukalla :D Eikö ylipäätään matka ole tärkeämpi kuin määränpää näissä tarinoissa? 

En tiedä, meillä taitaa olla aika erilaiset käsitykset ja odotukset tarinankerronnalta. Ihan jokainen tarina luo kerrottaessa tiettyjä odotuksia. Yksinkertaistettuna esimerkkinä, harva katsoja olisi muuta kuin tyytymätön ja turhautunut, jos perinteisenä romanttisena komediana alkanut tarina päättyisi "yllättäen" niin, että miespäähenkilö onkin pettänyt sankaritarta koko elokuvan ajan.

GOT ei ole tietysti mikään perinteinen fantasiatarina, ja se onkin kerronnallaan antanut katsojille/lukijoille omanlaisiaan odotuksia - kuka tahansa voi kuolla, eikä loppu varmasti tule olemaan mikään yksinkertainen "hyvikset voittaa". Silti se ei ole mitään avantgardistista kerrontaa, vaan se asettaa myös rutkasti aika perinteisiä odotuksia. Yksinkertaisimmillaan se odotus on, että jokaisen hahmon kaari rakentuu omanlaisistaan palikoista ja kehittyy niiden määräämään suuntaan. Se, että yksi hahmo hyppää yhtäkkiä omasta kaarestaan toisen hahmon kaareen on IHAN yhtä hämmentävä ratkaisu kuin se, että Leia yhtäkkiä ilmestyisi tyhjästä Kuolontähden valtaistuinsaliin ampumaan Palpatinen.

Jonin tarina on pyörinyt tiettyjen teemojen ja tietyn juonen ympärillä, ja hän on m.m. herännyt kuolleista, hänellä on ollut salaperäiset sukujuuret, ja tarinassa on mystisiä profetioita jotka saattavat liittyä häneen. Hyvin kerrottu tarina ei aseta tällaisia odotuksia antamatta jotain takaisin.  "Matka oli tärkein!" on aika laiha lohtu, jos mikään tästä ei oikeastaan varsinaisesti johtanut mihinkään.

Tuollaisen mystiikan ympäröimän fantasiasankarin ei tietysti tarvitse olla mikään simppeli Harry Potter. On monta tapaa millä Jon Snown kaltaisen hahmon kaari voi yllättää, ja olla jopa synkkä ja masentava jos sellainen on päämääränä. Mutta ohjenuoran tulisi aina olla, että hahmon henkilökaari rakentuu kaikesta siitä, mitä hahmo on tehnyt ja mitä hahmolle on tapahtunut. Arya-ylläri ei tehnyt pelkästään suurta osaa Jonin tarinasta hämmentävän tyhjäksi, vaan myös Aryan oman henkilökaaren. Aryan suurin saavutus tässä tarinassa on jotain, mihin suuntaan hänen tarinansa rakennuspalikat eivät johtaneet ollenkaan. Ihmettelen todella, jos tätä ei pidä vähintäänkin outona.

Todella niin toivoisin että viimeisessä jaksossa näitä mystiikoita, profetioita ja outoja sukujuuria olisi lisää ja niitä selviteltäisiin. :( olisi ollut kiva jos menneisyydestä oltaisiin myös näytetty lisää klippejä Branin kautta, esim danaeryksen syntymästä tai mad kingistä.

En täysin ymmärrä miksi juonta perustellaan heikoksi sillä, ettei henkilöiden tarina ole kehittynyt johdonmukaisesti.

Tässä sarjassa on ollut alusta asti parasta juuri se, että kuten elämässä, tässäkään ei ole johdonmukaisuutta, vaan usein sattuman kauppaa.

Suurin pettymys olisi ollut se, jos sarja olisi loppunut kuin jokin satukirja, ja Jon ja Dany olisivat eläneet onnellisesti elämänsä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

En täysin ymmärrä miksi juonta perustellaan heikoksi sillä, ettei henkilöiden tarina ole kehittynyt johdonmukaisesti.

Tässä sarjassa on ollut alusta asti parasta juuri se, että kuten elämässä, tässäkään ei ole johdonmukaisuutta, vaan usein sattuman kauppaa.

Suurin pettymys olisi ollut se, jos sarja olisi loppunut kuin jokin satukirja, ja Jon ja Dany olisivat eläneet onnellisesti elämänsä loppuun asti.

Mikä on ollut sattumaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen valitusta Jaimen hahmokehityksen "pilaamisesta". Jaime oli alussa hyvin yksiulotteinen hahmo, mutta muuttui sarjan edessä moniulotteisemmaksi - kuten suurin osa muistakin hahmoista, onhan monipuoliset, hyvin kirjoitetut ja kaukana yksiselitteisistä pahiksista ja hyviksistä olevat hahmot olleet GoT:in suola ihan alusta alkaen. Tämä moniulotteisuus ilmeisesti tarkoitti monille sitä, että Jaime on kokenut jonkinlaisen valaistuksen, hylännyt kaikki entiset paheensa ja kunnostautunut katsojien suosikkihahmoksi. Itse tykkään paljon Jaimen hahmosta ja sen kehityksestä, mutta kuolema yhdessä Cersein kanssa ei tuntunut yhtään epäloogiselta. Ne kaksi oli olleet yhdessä elämänsä ensihetkistä lähtien, kasvaneet, kärsineet ja selvinneet yhdessä. Toki suhde oli myös myrkyllinen ja haavoittava kumpaakin kohtaan, mutta Cersei on yksiselitteisesti Jaimen elämän rakkaus - asema, johon Brienne ei koskaan olisi voinut päästä, vaikka Jaime kunnioitti tätä suunnattomasti ja varmasti tietyllä tapaa rakastikin. Mun mielestä on aivan loogista, että käytyään taistelun ihmiskunnan suurta vihollista kohtaan, ollen lähes varma kuolemastaan, mahdollisuus nähdä ja ehkä pelastaakin elämänsä rakkaus ja tuleva yhteinen lapsi tuntui tärkeältä, ja ehkä jopa mahdollisuudelta uuteen alkuun.

Cersei käytti Jaimeta hyväksi koko heidän ikänsä (hänhän aloitti tämän hyväksikäytön sen maggie the frogin jälkeen) ja silloin kun Jaime vihdoinkin yritti päästä irti tästä, niin kirjoittajat päättivätkin sitten kirjoittaa Jaimien palaaman takaisin.

Jos kyseessä olisi ollut miespuolinen, joka on lapsesta alkaen käyttänyt hyväksi kaksoissisartaan ja hankkinut tämän raskaaksi niin ihan varmasti ääni olisi ihan eri tässäkin asiassa.

Suhde oli myrkyllinen, totesin niin itsekin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Cersei aidosti rakasti Jaimea, se on käynyt ilmi useassa kohtauksessa tuottareiden varrella, vaikka Cersein hahmo onkin luonteeltaan tympeä ja vähäeleinen. Esimerkiksi puhuessaan Sansalle lastensa syntymästä, Cersei kertoo Jaimen olleen hänen rinnallaan koko ajan (Robertin karatessa metsälle) ja sekä äänensävystä että ilmeistä välittyy suuri kiintymys. Ja tässäkin keskustelussa on loppujen lopuksi kyse Jaimen tunteista Cerseitä kohtaan, ei toisin päin. Jaime rakasti Cerseitä, sehän teki aivan ihmeellisiä juttuja tämän puolesta, eikä sellaisesta kirjaimellisesta elämänmittaisesta suhteesta vain helposti lähdetä kalppimaan, puhumattakaan kaksosten välisestä siteestä. Varmasti Jaime toisaalta olisi halunnut irti siitä, mutta lopulta rakkaus voitti - oli se sitten tervettä tai sairasta rakkautta. 

Ja itse en tässä asiassa koe, että sukupuoliroolien vaihtamisella olisi vaikusuta, mutta mistäs sitä tietää. Monen muun skenaarion kohdalla olisin kyllä sun kanssa samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Jep, eikö se mennyt niin, että Drogo itse meni saamaan puukosta ja haava tulehtui todella pahasti, jolloin Daenerys pyysi apua tältä parantajalta. Tämä saneli ehdot: Drogon henki vaatii toisen hengen ja Daenerys suostui, muttei tiennyt tämän "toisen hengen" tarkoittavan omaa syntymätöntä lastaan, joka sitten syntyi kuolleena. 

Itse kyllä ymmärsin tämän järkytyksen, mutta olihan tuolla parantajalla erittäin painavat ja loogiset syyt teoilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Kirjassa asia kerrotaan ainakin niin, että Drogo poisti itse siteen jo seuraavana päivänä. Pari kuukautta sitten tuli luettua ko. kirja uudemman kerran.

Jakso oli mielestäni jännittävä, koskettava ja viihdyttävä katsomiskokemus, mutta ei kestä kovin kriittistä arviointia. Olisin toivonut vähän hienostuneempaa ratkaisua, esim niin että Daenerys hyökkää Cerseitä kohti, tuo väkijoukkoon hyökkääminen ja totaalinen tuho ei oikein tuntunut uskottavalta. Tyrionin ja Jaimen jäähyväiset olivat koskettavat ja Varys tapettiin minusta vähän liian äkkiä, se olisi vaatinut jakson tai pari lisää alustusta ja keskusteluja. Se olisi ollut muutenkin ihan hyvä juttu tälle kaudelle, vähän tyyntä lopullisen myrskyn edelle, sitä kaivattua dialogia ja kunnollinen päätös rakastetulle hahmolle Varysille. Sellaiset jaksot ei olisi olleet välttämättä edes kovin kalliita, kun ei olisi tarvinnut keskittyä lohikäärmeisiin eikä suuriin joukkokohtauksiin, vaan enemmän siihen dilemmaan tulevasta hallitsijasta ja mahdollisesta petoksesta Daenerystä kohtaan ja sen mahdollisesta hinnasta ym. sekä näyttää enemmän Daeneryksen vähittäistä sekoamista.

Esimerkki todella laiskasta kirjoittamisesta oli Aryan ja Houndin tulo Kuninkaansatamaan. Arya, jolla on kyky olla kasvoton, kävelee Kuninkaansatamaan omalla naamallaan ja kertoo vartioivalle sotilaalle oman (eikä muuten ihan minkätahansa) nimensä ja kertoo vielä aikovansa tappaa Cersein. Sitten se sotilaan irvikuva vielä änkyttää ettei se kyllä oikein käy ja mun pitäisi ainakin käydä sanomassa kapteenille. Siis mitä vi**ua? Se kohtaus jossa Arya kiittää ja hyvästelee ystävänsä Sandorin oli kyllä koskettava ja sen ratkaisun ymmärtää tuossa tilanteessa kun koko Punalinna ja Kuninkaansatama sortui ympärillä ja Cersei oli muutenkin jo vailla mahdollisuuksia, mutta siksi olisinkin halunnut vähän hienostuneemman lähestymisen. Arya olisi kyllä mennyt tappamaan Cersein ellei tilanne olisi ollut niin lohduton. Siinä olisi ollut herkulliset asetelmat kun Arya etsii Cerseita, Hound etsii Mountainia, Daenerys jahtaisi Cerseitä ja mahdollisesti jalkautuisi linnakkeeseen tms. ja Jaimekin yrittäisi tavoittaa Cersein. Siinä olisi ollut hieno asetelma monelle ikimuistoiselle kohtaamiselle, mutta se kaikki lässähti vähän siihen tylsään tulimereen. Cleganebowl toki saatiin, mutta sekin oli vähän överi. Olisi ollut esim. aika hieno jos Arya olisi ottanut yhteen jonkun kuninkaankaartilaisen kanssa siinä huoneessa jossa aikanaan harjoitteli Syrio Forellin kanssa, nyt täysimittaisena taistelijana. Olisin myös toivonut Aryan yllättävän Cersein jollain naamarilla. Ehkä kaikkein ärsyttävin asia oli se että Euron sai kuolla nauraen ja edelleen itseensä tyytyväisenä. Se olisi pitänyt ajaa niihin Punalinnan tunneleihin, joissa merimies ei olisikaan ollut niin kotonaan ja paskonut siellä housuihinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Siinä sinulle googletusta.

Mirri Maaz Durr, the maegi, gave Drogo a poultice to treat the wound. But it made Drogo itch, so he took it off and instead packed the wound with mud, which caused it to get infected and made Drogo's condition deteriorate. Dany then decided to try her luck with the blood magic ritual and the horse, and the rest is history.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Siinä sinulle googletusta.

Mirri Maaz Durr, the maegi, gave Drogo a poultice to treat the wound. But it made Drogo itch, so he took it off and instead packed the wound with mud, which caused it to get infected and made Drogo's condition deteriorate. Dany then decided to try her luck with the blood magic ritual and the horse, and the rest is history.

Noin se oli kirjassa, mutta näitkö sarjassa Drogon laittavan mutaa haavaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Siinä sinulle googletusta.

Mirri Maaz Durr, the maegi, gave Drogo a poultice to treat the wound. But it made Drogo itch, so he took it off and instead packed the wound with mud, which caused it to get infected and made Drogo's condition deteriorate. Dany then decided to try her luck with the blood magic ritual and the horse, and the rest is history.

Noin se oli kirjassa, mutta näitkö sarjassa Drogon laittavan mutaa haavaansa?

En käsittele sarjaa ja kirjoja erillisinä. Luonnollisestikaan sarjassa ei kaikkea voida näyttää ja vääntää jokaista pientä yksityiskohtaa rautalangasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ekan kauden lopussa Daenerys poltatti elävältä sen useampaan kertaan raiskatun vanhan naisen (jonka heimon hänen rakas aviomiehensä oli teurastanut), rangaistukseksi siitä, kun Dany oli itse vaatinut pelastamaan kuolleen(oliko jo valmiiksi kuollut vai lähes kuollut, en muista tarkkaan) raiskaaja/murhaajamiehensä ja tästä operaatiosta tämä örähtelevä mielipuoli, muuttui liian apaattiseksi Danyn makuun. Hieman kohtuutonta minun mielestäni.

Ja koko ajanhan Dany on käyttäytynyt kuin lukemattomat tosielämän palvotut ”vapaustaistelijat”, jotka lopulta paljastuvat itse tyranneiksi ja hirviöiksi.

Tuo kyseinen nainen myrkytti Drogon joka johti hänen kuolemaan ja kai teki pahojaan myös Danyn syntymättömälle lapselle. 

Ei myrkyttänyt, vaan Drogon itse repi haavan auki ja se tulehtui paranemisen sijaan. Tätä ei vain sarjassa kerrota. Sitten kun Dany pyysi pelastamaan miehensä, hän kyllä käytti veritaikuutta tietäen, ettei se Drogoa palauta ennalleen ja lapsi tulee menehtymään.

Väärin. Se rohto minkä se nainen laittoi Drogon haavaan oli itseasiassa myrkkyä mikä tappoi hänet. Voit vaikka googlettaa asian. 

Siinä sinulle googletusta.

Mirri Maaz Durr, the maegi, gave Drogo a poultice to treat the wound. But it made Drogo itch, so he took it off and instead packed the wound with mud, which caused it to get infected and made Drogo's condition deteriorate. Dany then decided to try her luck with the blood magic ritual and the horse, and the rest is history.

Noin se oli kirjassa, mutta näitkö sarjassa Drogon laittavan mutaa haavaansa?

En käsittele sarjaa ja kirjoja erillisinä. Luonnollisestikaan sarjassa ei kaikkea voida näyttää ja vääntää jokaista pientä yksityiskohtaa rautalangasta.

Little finger ei ole esim sama hahmo kuin kirjoissa. Ei kannata siis kaikkea kuvitella olevansa sama sarjassa kuin on kirjasssa.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei olisi ikinä arvannut tai ennustanut Nediä, Red Weddingia, Hodorin kohtaloa, kummankaan lohkarin kuolemaa, Ramsayn juttuja, tuskin Tywininkään poismenoa.

Tässäkin tuotantokaudessa yllättäviä hyviä juttuja oli lohikäärmeen meno, Aryan Nightking -temppu ja Danaeryksen ratkaisu KingsLandingissä ja näitä ei kukaan nähnyt. :)

Toivotaan että vikalla jaksolla olisi vielä jotain tarjottavaa.

M.m. Nedin kuolema, Redding Wedding ja monet Ramsayn toilailuista ovat juonenkäänteitä, joita kohti tarina on taaksepäin tarkasteltuna selkeästi johtanut. Siitä tunnistaa hyvän yllätyskäänteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän ihmettelen valitusta Jaimen hahmokehityksen "pilaamisesta". Jaime oli alussa hyvin yksiulotteinen hahmo, mutta muuttui sarjan edessä moniulotteisemmaksi - kuten suurin osa muistakin hahmoista, onhan monipuoliset, hyvin kirjoitetut ja kaukana yksiselitteisistä pahiksista ja hyviksistä olevat hahmot olleet GoT:in suola ihan alusta alkaen. Tämä moniulotteisuus ilmeisesti tarkoitti monille sitä, että Jaime on kokenut jonkinlaisen valaistuksen, hylännyt kaikki entiset paheensa ja kunnostautunut katsojien suosikkihahmoksi. Itse tykkään paljon Jaimen hahmosta ja sen kehityksestä, mutta kuolema yhdessä Cersein kanssa ei tuntunut yhtään epäloogiselta. Ne kaksi oli olleet yhdessä elämänsä ensihetkistä lähtien, kasvaneet, kärsineet ja selvinneet yhdessä. Toki suhde oli myös myrkyllinen ja haavoittava kumpaakin kohtaan, mutta Cersei on yksiselitteisesti Jaimen elämän rakkaus - asema, johon Brienne ei koskaan olisi voinut päästä, vaikka Jaime kunnioitti tätä suunnattomasti ja varmasti tietyllä tapaa rakastikin. Mun mielestä on aivan loogista, että käytyään taistelun ihmiskunnan suurta vihollista kohtaan, ollen lähes varma kuolemastaan, mahdollisuus nähdä ja ehkä pelastaakin elämänsä rakkaus ja tuleva yhteinen lapsi tuntui tärkeältä, ja ehkä jopa mahdollisuudelta uuteen alkuun.

Cersei käytti Jaimeta hyväksi koko heidän ikänsä (hänhän aloitti tämän hyväksikäytön sen maggie the frogin jälkeen) ja silloin kun Jaime vihdoinkin yritti päästä irti tästä, niin kirjoittajat päättivätkin sitten kirjoittaa Jaimien palaaman takaisin.

Jos kyseessä olisi ollut miespuolinen, joka on lapsesta alkaen käyttänyt hyväksi kaksoissisartaan ja hankkinut tämän raskaaksi niin ihan varmasti ääni olisi ihan eri tässäkin asiassa.

Ymmärtänet että ne ihan samat kirjoittajat kirjoittivat myös sen Cersein käytöksen?