Työkaveri kyttää muiden työntekoa

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa olin kauhistunut siitä, etteivät ihmiset tehneet töitä. Työkaverin kanssa juteltiin, lapset soittivat vanhemmilleen, yksityisasioita hoidettiin ja monet puhuivat yksityispuheluita työaikana.

En oikeasti ymmärtänyt, että toimintatapa on normaali. Palkka juoksee, vaikka ihmiset eivät tee juuri mitään.

Nyt olen jo turtunut tilanteeseen.

Jos tää on pomolle ok, niin mikäs siinä sitten. Oo samanlainen tai saat vetää kivirekeä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa olin kauhistunut siitä, etteivät ihmiset tehneet töitä. Työkaverin kanssa juteltiin, lapset soittivat vanhemmilleen, yksityisasioita hoidettiin ja monet puhuivat yksityispuheluita työaikana.

En oikeasti ymmärtänyt, että toimintatapa on normaali. Palkka juoksee, vaikka ihmiset eivät tee juuri mitään.

Nyt olen jo turtunut tilanteeseen.

Jos tää on pomolle ok, niin mikäs siinä sitten. Oo samanlainen tai saat vetää kivirekeä loppuun asti.

Luulen, että tuossa tapauksessa ei ole niitä töitä tarpeeksi tehtävänä ja sen takia hoidellaan sitten muitakin asioita työaikana. Todennäköisesti on valtion hommissa. 

Nyt näin yleisenä nyrkkisääntönä elämässä, että jos joku on hyvin kiinnostunut asioistasi, hän ei todennäköisesti välitä sinusta yhtään.

Mä olen alalla missä lusmuilu näkyy konkreettisesti heti jos töitä ei tehdä ja sen takia meillä on pari " selittelijää" joilla on aina joku syy miksi työt tekemättä ja jäävät seuraavalle vuorolle. Esimiehenä on vaan todettava, että selitykset turhia kun muutkin ehtii tehdä. Kyttääjiä ei siis tarvita. Porukassa on aina pari laiskaa jotka ei vaan saa mitään aikaiseksi, välillä mietin miltä heillä näyttää kotona..

Eikö tuollaiselle voi vaan suoraan sanoa että keskittyisi omiin hommiinsa?

Meillä oli tuollainen vanhempi nainen. 25 vuotta samassa työpaikassa ja oli asemassaan "pomona pomon paikalla". Kyttäsi ja ahdisteli muita työntekijöitä, huusi ja ohjasi jatkuvasti. Kaikki mielistelivät häntä, koska sillä tavoin pääsi helpoimmalla. Hän oli työpaikan kuningatarmehiläinen, jonka ympärillä aurinko kiersi.

Nainen vaihtoi uuteen työpaikkaan ja ei ehkä tajunnut, ettei ole uudessa paikassa samassa asemassa, kun vastassa oli kokonaan uusi työyhteisö ja hänen egonsa. Kolmen kuukauden kuluttua tämä nainen sai potkut, koska ei tullut muiden kanssa toimeen. Täytyy sanoa, että tunnen suurta vahingoniloa.

Kaippa näillä kyttääjillä ja pomottajilla on mielestään valtaa määräillä muita.Minun mitta tuli täyteen, edellisessä työpaikassa. Takasi turha kysellä.

Itse olin töissä,paikassa, missä työpari sano suoraan olevansa pikkutarkka. Sitä valitusta riitti, ei antanu periksi, jos jotain sano, vihasesti vastas. Onnellisesti pääsin irti tuosta työstä. Ei ikävä yhtään.

Minä olin tuollainen nuorena, koska kuvittelin, että työpaikalla tehdään töitä.

Ihmiset juorusivat keskenään, vaikka puhelimet soivat. Puhuivat lukemattomia puheluita lastensa kanssa ja antoivat asiakkaiden odottaa palvelua. Ravasivat kahvilla, tupakalla jne. todella usein. Tulivat töihin milloin sattuivat ja tekivät lyhyttä päivää. Osa oli jatkuvasti sairaana tai lasten takia poissa, vaikka lapsi oli terve.

Uudella työpaikalla oli surkuhupaisa tilanne. Nuori työkaveri harmitteli, kun hän ei saanut perjantaita vapaaksi ja kas, hän jäi sairauslomalle torstaina ja oli pois myös perjantain. :D Minusta ei olisi esimieheksi, koska tilanne oli mielestäni surkuhupaisa. 

Nykyisin teen työni, mutta pidän tauot enkä tee liian pitkää päivää koko ajan. 

Mun työpaikalla kaikki on tuollaisia. Kaikki kyttää toisten työntekoa, eikä keskity omiin töihin.

Helsingissä Kinaporin hoitolaitoksessa on yli 120 kiloinen nainen kyttäämässä, on siellä paljon muitakin lähinnä virolaisia. Paikka on täysi perseestä, varokaa.

Yks ihminen aina morkkas, jos löyty epäkohtia hänen mielestä,hän oli aina oikeassa, viis muitten mielipiteet. Minä en tänä päivänäkään tajua, miten joku jaksaa sellaista kohtelua. Vaikea tapaus.

Kyllä, yksi kertainen kääkkä, ei ole ymmärtänyt työn ensisijaista tavoitetta, vaan kyttää jotain sormen- ja jalanjälkiä työympäristössä ja vinkuu muita tekemään ilmaista ylityötä hänen siivousihanteidensa toteuttamiseksi. Soittelee ja syyttelee muutenkin vääriä henkilöitä syyttäen milloin mistäkin, yleensä heitä jotka eivät hänen pingottamiseensa lähde mukaan.

Omaltakin työpaikalta löytyy tällainen kyttääjä. Hän on piakkoin eläköityvä nainen. Minua ei oikeastaan edes haittaisi töiden kyttääminen, mutta kun tämä nainen ei ymmärrä, että vaikka istun koneella, minä ihan oikeasti teen töitä. Hänestä töissä tulisi liikuskella koko ajan ympäriinsä ja siivoilla yms. vaikka työmme on asiantuntijatyötä, josta suuri osa tehdään koneella.

Minäkin tykkään kyttäillä aina että kukas se nyt taas on saikulla, koska minähän itse en koskaan saikuttele ja jotkut usein saikuttavat alkaa vaikuttamaan vain laiskoilta.

Kyttääjä nauttii kun saa alaisiaan määräillä. Mutta työrauha pitää olla jokaisella.

Nostoa tälle ketjulle.

Omat hermot on aivan tapissa kyttääjän takia. Kyseessä lihava nainen, jonka mielestä hänen tapansa tehdä asioita on ainoa oikea. Tämä ei perustu mihinkään tosiasiaan, ei todellakaan ole sen osaavampi tai kokeneempi kuin kukaan mukaan. Raportoi ihan kaikesta esimiehille, kyseenalaistaa ammattitaitoni ja puuttuu joka asiaan, säätää työvuoroja ja on olevinaan vastuussa työpaikan ilmapiiristä etc. Ilmeisesti hyvin epävarma omasta osaamisestaan ja helvetin huono itsetuntoinen, mutta saa kyllä paljon pahaa aikaan toiminnallaan. Itkee ja kiukuttelee myös töissä ja kaikki on jonkinsortin kilpailua hänelle. Toisten saama positiivinen palaute on myrkkyä tälle monsterille. Keskustella ei voi, koska on osoittanut olevansa kykenemätön itsereflektioon ja heittäytyy marttyyriksi tai peilaa oman käytöksensä toiseen.

Miten tällaiseen voisi puuttua? Eikö moinen täytä jo epäasiallisen käytöksen tuntomerkit ja on tavallaan työpaikkakiusaamista? Näen painajaisia tyypistä ja koen todella raskaaksi sen että olen jatkuvan tarkkailun alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin on tuollainen. Omasta mielestään hän on tietysti ainoa, joka tekee töissä asiat oikein. Käyttää ihan liikaa aikaa muiden työntekijöiden virheiden etsimiseen ja niistä purnaamiseen, vaikka kyseessä olisi joku ihan mitätön asia. Hänkään ei siis ole esimiesasemassa, mutta valittaa jatkuvasti, miten joku ei ole tehnyt sitä tai tätä - tai jos on, niin väärin.

Luulen, että tämä on pitkälti luonnekysymys. Tuo meidän työpaikkamme kyttääjä ainakin on sellainen pieni perfektionisti ja pilkunviilaaja eikä vaan tunnu ymmärtävän sitä, että kaikki muut eivät ole samanlaisia. Hän siis ilmeisesti ajattelee toimivansa aina oikein eikä tajua sitä, että joskus työssä vain on hetkiä jolloin täytyy priorisoida asioita ja ajankäyttöä ihan maalaisjärjellä.

Onkohan meidän kyttääjälle sukua? 😉 Lisäksi heittää marttyyrin viittaa ylleen kun joutuu tekemään muidenkin työt ja joustamaan vapaista kenenkään pyytämättä ja oma-aloitteisesti, tunkee vaan paikalle että mä voin tehdä tän ja sitten poraa muille kun taas joutui tekemään senkin homman. Raskas ihminen ja toivottavasti lähtee pian muualle.

Monen vetelyksen duunipaikka on keikahtanu kerrasta kun moinen "kyttääjä" on viimein uupunut ja ottanut loparit, työt kun ei tule tehdyksi kun suurin osa mieluummin lorvii puhelimellaan.

Tämäkin kyttääjä otti loparit, mutta palasi nopeasti takaisin parin muun työpaikan jälkeen. Voisin veikata ettei muualla hyväksyttykään moista paskuutta.

Kyttääjä myös kopioi esimerkiksi minun pukeutumistyyliä ja hiuksia, harrastuksia ja erosi jopa kirkosta kun kuuli minun tehneen niin. Jeesus sentään että osaa olla rasittava ihminen.

Kai pitäisi ajatella että teen jotain todella oikein ja hänelle se on ongelma, mutta en tällä hetkellä vaan jaksa.

Vierailija kirjoitti:

Niin kyttään minäkin. Minkä ihmeen takia pitäisin 10 min kahvitauon kun muut pitävät 30 min? Minkä ihmeen takia pitäisin 30 min ruokkiksen kun muut pitävät 40 min-1,5 h? Minkä ihmeen takia en surffaisi netissä yli puolet päivästä kuten kaikki muutkin? Senttiäkään en saa enkä tule saamaan enempää palkkaa kuin nämä muut joten en myöskään aio työskennellä sillä mentaliteetilla jolla tyhmänä työskentelin ensimmäiset vuodet kun vielä en kytännyt muita.

Itsekunnioituksen ja hyvän omantunnon vuoksi.