Lue keskustelun säännöt.
Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3976)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kattelin tänään päivällä jotain uusintaa siitä Suomen kaunein koti -sarjasta. Kierroksessa "romanttiset sisustukset."
Jokaiseen taloon kun mentiin sisälle, niin vastassa oli valkoinen eteinen, jossa oli naulakko, ja siinä riippui isolierinen olki- tai muu punoshattu sekä joku vanhanaikainen koripunoslaukku tms.
Mitä virkaa sillä naulakolla on, jos siinä ei saa olla muuta kuin ne koristeena olevat hattu ja laukku?
Muutenkin sitä samaa iänikuista "vanhaa ja uutta sekaisin." Jotenkin kyllästyttävää. Eikö ihmisillä ole mielikuvitusta, kun kaikki nämä "omaperäiset" ratkaisut on samoja kuin kaikilla muillakin yhtä "omaperäisillä."
Ne matkalaukut pinossa. Joku sisustusihminen keksi sen ja kaikki matkii perässä.
Itse raahasin ne pahviaskit mummon kuolinpesästä kotiini. Ovat pinossa lattialla olkkarissa, sisäll
Nuo pahviset matkalaukut olivat kovinta huutoa joskus 90-luvun alkupuolella, kun opiskelin muotoilualalla. Silloin niitä löytyi vielä helposti kaikkialta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raaka kalanseitilaminaatti (Ei ruskea, ei harmaa, vaan sekoitus molempia!). Keittotaso keittiösaarekkeessa! Onko idioottimaisempaa keksintöä! Sitten siihen rasvanräiskyntä etäisyydelle pari baarijakkaraa, johon sapuskan odottelijoiden mukava istahtaa hitsauskypärä päässä. Mustat keittiönkaapit. Katsokaapa etuovesta myynti-ilmoituksia, joissa on musta keittiö. Poikkeuksetta valokuvissa näkyy, miten mahtavasti mustasta erottuu rasvaiset sormenjäljet ja märällä luutulla pyyhkimisen jäljet. Ja sitten siihen muutama kolhintajälki, jotka loistavat valkoisina mustasta pinnasta. Todella tyylikästä. Tai sitten ei. Harmaat seinät, harmaat lattiat ja harmaat kaapinovet ja vielä harmahtava katto kaiken kruunuksi, ehkä muutama musta sisustuselementti sinne tänne, vähemmästäkin masentuisi, jos joutuisi mokomassa luolassa asumaan. Toinen ääripää, joka onneksi on vähän jo jäämässä vanhanaikaiseksi, on täysin valkoista kaikki! Ja kiiltävää sellaista! Takuuvarma migreeni asukkaille.
Vierailija kirjoitti:
Yleensäkin se, että kun nykyelämä on irrallista ja juuretonta niin hankitaan vanhoja esineitä luomaan aitouden tunnetta- vaikka niillä ei ole mitään oikeaa käyttöä.
Että ulkoisella sälällä yritetään paikata sisäistä.
Jotenkin ällöä pinnallisuudessaan!
Ne vanhat on umpipuuta eikä lastulevyä tai pahvihöttöä ja niitä voi kunnostaa ja maalata lähes loputtomiin aina uudestaan. Uusi kaluste sanoo kerran räks ni se oli siinä sen tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raaka kalanseitilaminaatti (Ei ruskea, ei harmaa, vaan sekoitus molempia!). Keittotaso keittiösaarekkeessa! Onko idioottimaisempaa keksintöä! Sitten siihen rasvanräiskyntä etäisyydelle pari baarijakkaraa, johon sapuskan odottelijoiden mukava istahtaa hitsauskypärä päässä. Mustat keittiönkaapit. Katsokaapa etuovesta myynti-ilmoituksia, joissa on musta keittiö. Poikkeuksetta valokuvissa näkyy, miten mahtavasti mustasta erottuu rasvaiset sormenjäljet ja märällä luutulla pyyhkimisen jäljet. Ja sitten siihen muutama kolhintajälki, jotka loistavat valkoisina mustasta pinnasta. Todella tyylikästä. Tai sitten ei. Harmaat seinät, harmaat lattiat ja harmaat kaapinovet ja vielä harmahtava katto kaiken kruunuksi, ehkä muutama musta sisustuselementti sinne tänne, vähemmästäkin masentuisi, jos joutuisi mokomassa luolassa asumaan. Toinen ääripää, joka onneksi on vähän jo jäämässä vanhanaikaiseksi, on täysin valkoista kaikki! Ja kiiltävää sellaista! Takuuv
Hah, tässä kaikki minkä minäkin halusin sanoa. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puupintojen maalaaminen, harmaat laminaatit, lasiseinä saunassa kohti vessanpyttyä.
Harmaa lattia on eriomainen ratkaisu. Pöly ei näy ollenkaan.
Mutta ruma eikä ollenkaan kodikas. Asuako kauniissa asunnossa, jossa näkyy pöly vai rumassa, jossa ei näy? Siinäpä dilemma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persoonaton, enemmän mielisairaalalta näyttävä koko valkoinen talo, ehkä vivahde jotain harmaan sävyjä siellä täällä.
Tekee mieli itkeä, että tätä pidetään kodin multihuipentumana.
Vierailija kirjoitti:
Tuo kampauspöytä oli joskus 60-luvulla kaikkien (tai siis lähes kaikkien) nuorten tyttöjen huoneissa, ja ihan ehdoton!
Paitsi ei tietenkään minulla. Koska oltiin köyhiä ja varsinkaan teinitytön huoneeseen nyt ei rahaa laitettu. Olin kauhean kateellinen kahdelle ystävälleni, joilla kummallakin oli sellainen.
Ja tuon turkipäällysteisen jakkarankin muistan hyvin. Niin ihana!!!!
Nyt en ottaisi vaikka maksettaisiin.
Mutta siis, sehän oli kätevä, kun siitä pystyi näkemään sen kampauksen niin sivulta kuin takaakin.
Teinien huoneen seinät oli silloin vuorattu Suosikki-lehden kuvilla, vaihtuva näyttely tarpeiden mukaan. Kätevää sekin, ei näkynyt vanhat repsottavat tapetit.
Minulla oli vuonna 1979, kun olin 14-vuotias, ostettu valkoinen kolmiosainen kampauspöytä, jossa oli pöydän ylle ulottuva yläosa pientä ja ohutta loisteputkivalaisinta varten. Siinä oli myös neljä tilavaa laatikkoa, johon sain meikkitavarat ja harjakihartimen ym. asiaan kuuluvaa sälää. Se oli minun huoneessani aina vuoteen 2005 saakka, jolloin lapsuudenkotini myytiin. Äiti otti sen mukaansa kerrostalokotiinsa ja hänellä se oli kuolemaansa v. 2011 saakka. Sen jälkeen annoin sen pois, koska itselläni ei ollut sille tilaa. Valo lakkasi toimimasta vasta vuonna 2008, niin kauan loisteputki kesti, tosin 90-luvulla sitä ei paljon käytetty, eli yleensä vain silloin, kun kävin vanhemmillani vierailulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hittoko vaimo ei suostu luopuu siitä meidän viimeisestä mietelauseesta seinällä ja se on vielä niistä kaikista kliseisin.
Nämä tämän päivän mustilla kehyksillä olevat lasikopit, joilla yksi peränurkka rajataan ja saadaan muka huone.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Koko ketju on vähän vesittynyt, kun tänne on nyt aika moni tullut selostamaan, millaista heillä on kotona ja mistä tyylistä he pitävät ja mistä eivät pidä.
Olisi hyvä, jos kaikki sisäistäisivät aloituksen ja puhuttaisiin niistä trendikkäistä sisustushiteistä, jotka eivät sitten kuitenkaan ole kestäneet aikaa. Koska niitähän tässä haettiin.
Muutama tuli vielä mieleen, jota ei ole mainittu:
-Pentikin porokynttilänjalat. Yhteen aikaan KAIKILLA oli näitä.
-Sitten kliseinen kasariklassikko, eli sellainen pyörivä enkelikello. Äidilläni on edelleen, ja se on oikeastaan aika suloinen! Lapsuudessani näitä oli joka kodissa. Oikean kokoisia kynttilöitä on tosi vaikea vaan enää löytää näihin...
-Tuulikellot. Yhteen aikaan trendi, taisi mennä sekin jo.
Enkelikelloja oli kyllä jo kauan ennen kasaria.. itsellä mummul
Vanhemmat myös kestävät. Nämä uudemmat on jotain hieman paksumpaa kuin kultapaperi.
Pissankeltaiset koivukalusteet, hyi saasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tummanruskea parketti tai kalusteet. Ällöö
Samaa mieltä..ihankun joku paskantanut pitkin kämppää..
Joo kyllä sen pissankeltaista pitää olla! Oksennuksenoranssia! NAMI
Seinät täynnä erilaisia tauluja niin, ettei itse seinää juuri näykään. Muutenkin taulut usein vaikean näköistä.
Mikä hiton D fix se nyt on jolla mammat päällystelee Ikean pöytiä.
Vierailija kirjoitti:
Julkkisten kuvilla tapetoidut seinät
Onko tällainen ollut joskus muotivillitys, oikeasti? Aikuisten kodeissa? Kamala. Teinit ja nuoremmat ymmärrän että idoleittensa kuvilla vuoraavat huoneensa seinät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensäkin se, että kun nykyelämä on irrallista ja juuretonta niin hankitaan vanhoja esineitä luomaan aitouden tunnetta- vaikka niillä ei ole mitään oikeaa käyttöä.
Että ulkoisella sälällä yritetään paikata sisäistä.
Jotenkin ällöä pinnallisuudessaan!
Ei käyttöä? Itsellä ainakin on wanhat täyspuiset (yleensä tammiset) kaapit/lipastot ihan hyötykäytössä, samoin ruokapöytä tuoleineen. Vanhaa Arabiaa käytössä myös, ja Finelin emalikulhoja. Toki kaapeissa osa vanhoista astioista on ihan keräilymielessä hankittuja. Osa vanhoista tavaroista myös perittyjä, omat aikuiset lapsetkin on jo ilmoittaneet halunsa saada tiettyjä kalusteita/astioita. Tuo jatkuvuutta, olen osa sukuni historiaa.
Tunnearvo on tärkeää. Esineellä voi olla arvonsa ihan siksikin että se on kaunis vaikka mitään käyttöä sille ei olisikaan. Sitä en itsekään ymmärrä että jotkut keräilevät tiettyjä asioita/rakentavat "uniikkeja" asetelmia sinne tänne ja ihan ne samat tavarat ja asetelmat löytyvät miltei jokaikisestä sisustus- ja naistenlehdestä jossa joku esittelee persoonallisen kotinsa..
Vierailija kirjoitti:
Seinät täynnä erilaisia tauluja niin, ettei itse seinää juuri näykään. Muutenkin taulut usein vaikean näköistä.
Onko tämä ollut joskus villitys kansan keskuudessa?
Harmaa lattia on eriomainen ratkaisu. Pöly ei näy ollenkaan.