Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyylihuonekalujen ympärille sisustetut kämpät miellyttää minun silmääni. Ovat tosin kalliita varsinkin uutena, mutta käytettynä voi päästä hyvin sisustamaan.

Tädilläni oli kalliisti sisustettu tyylihuonekalukoti.

Siellä ei ollut yhtäkään mukavaa istuinta tai sohvaa. Olivathan ne kauniita, mutta hirveän huonoja istua.

Äitini sai niistä istuimista aina selkänsä kipeäksi, kun kävimme tädillä kylässä.

Tyylihuonekalut on antiikkikalusteiden kopioita, uustuotantoa siis. Niitä saa huutokaupoista halvalla. En tajua jotain rokokoo-kopioita nykykodeissa.

Mielestäni myös nämä englanninkieliset sanat, inhoan lisäksi verhoja, joiden ei anneta olla verhoja vaan laitetaan alhaalta kiinni, usein eri paria naapuriverhojen kanssa ovat törkeän näköisiä eivätkä ole verhoja!

Vierailija kirjoitti:

Valkoinen sisustus

Todellakin - miksi ihmeessä kukaan haluaisi sisustaa huoneensa jääkaapiksi ja arkkupakastimeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian kirjavat lastenhuoneet. Niin sekavan ja levottoman näköistä. Ei ihme, että lapsi ei jaksa keskittyä mihinkään ja joka toisella on adhd. Mullakin menisi hermot, jos pitäisi tehdä töitä huoneessa, jossa on 12 eri väriä.

No jokaisen lapsen kirjahyllyssäkin on metritolkulla eri värisiä kirjoja, ei ole vielä adhd iskenyt keneenkään.

Ei se yksi kirjahyllyseinä mitään, mutta jos huoneessa kaikki huonekalut ja tekstiilit ovat kontrastivärejä, niin karsea tilahan se on. Mutta saat sinä sellaisessa asua. Minä nyt kirjoitin vain mielipiteeni, koska ap sitä kyseli.

Niin kyllä, tässä keskusteltiin sisustustyyleistä, niistä saa vapaasti olla mitä mieltä vaan. Saat olla sitä mieltä että värikäs sisustus on karsea. Täällä vaan alettiin esittää naurettavia väitteitä että värit aiheuttaa adhd:ta, sitä tässä on kritisoitu.

Vesisänky aikoinaan oli minulle täysin mahdoton ajatus. Silloisella poikaystävällä oli sellainen:/

Käsittämätön kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoinen sisustus

Todellakin - miksi ihmeessä kukaan haluaisi sisustaa huoneensa jääkaapiksi ja arkkupakastimeksi?

Mulla taas tulee jostain syystä kokovalkoisista sisustuksista mieleen hullujen huone...

Olin joskus lastenhoitajana perheessä, jossa rouva harrasti sisustamista. Vasta silloin tajusin miten paljon se voi jotakuta kiinnostaa. Tavaroita veivattiin sinne, tänne ja tuonne. Jatkuvasti oli uudet esineet jossain hyllyn reunalla. Osa laitettiin välillä johonkin komeroon ja osan paikkoja vaihdeltiin keskenään. Siis jatkuvasti. Toki myös tapetit vaihdettiin kun muoti muuttui. Onnekseen oli löytänyt itseään fiksumman miehen ja kykeni täyttämään päivänsä noinkin tuottavaan puuhaan.

Siellä yksi karsea juttu olivat kummalliset asetelmat, joissa oli monta asiaa päällekkäin ja sisäkkäin. Alla joku liina tai parikin, jonka päällä tarjotin, jonka päällä lautanen, jonka päällä joku kippo tai parikin, joiden sisällä vielä vaikka kynttilä. En tiedä olivatko mikään hitti, mutta todennäköisesti jostain sisustuslehdistä matkittua, kuten kaikki muukin.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan kaikkia tehoseiniä kun yksi seinä maalataan jollain räväkällä värillä tai laitetaan joku älytön tapetti, mutta koko huonetta ei kuitenkaan uskalla maalata värillä, koska Suomessa pitää seinien olla aina lähtökohtaisesti valkoiset.

Menee äkkiä tukkoon, jos laitaa voimakasta pienikuvioista tapettia joka seinälle. Tulee olo kuin olisi pelletalossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhoan kaikkia tehoseiniä kun yksi seinä maalataan jollain räväkällä värillä tai laitetaan joku älytön tapetti, mutta koko huonetta ei kuitenkaan uskalla maalata värillä, koska Suomessa pitää seinien olla aina lähtökohtaisesti valkoiset.

Menee äkkiä tukkoon, jos laitaa voimakasta pienikuvioista tapettia joka seinälle. Tulee olo kuin olisi pelletalossa. 

Pieniin huoneisiin ei muutenkaan sovi kuviollinen tapetti joka seinälle.

Sohvapöydälle asetellut pornolehdet ja valikoima vibraarroreita ja tekopeniksiä kirjahyllyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lightboxit ja ns rappukäytävätaulut joihin on yritetty keksiä jotain mukamas persoonallisia tai hauskoja tekstejä.

Korkeakiiltovalkoiset kalusteet, harmaa laminaatti, peikonlehti kuvioidut tms verhot ja muut tekstiilit, muka vanhat kalusteet, Vallilan kelohonka muun muassa ovat ihan karmeita.

Mut pahin kaikista on se, että ei osata kunnioittaa itse rakennusta, eli koitetaan tehdä esim vanhasta puutalosta tosi moderni tai uudesta kerrostalokämpästä maalaisromanttinen.

Vaikka tottahan toki jokainen tekee omasta kodista sellaisen kuin haluaa.

Miksi pitäisi "kunnioittaa rakennusta" ei sillä tunteita ole.

Minä inhoan sitä et jos asuu rintamamiestalossa se on pakko sisustaa mummolatyyliin.

Minä sisustan juuri miten itse tykkään ja rintamamiestalo nyt oli miehelleni edullinen hankinta. En tule laittamaan tänne ritsikka ajan tyyliä kun se ei sovi mun makuun yleensä.

Kaikilla ei oo varaa valita asuntoa joka sopisi lemppari sisustustyyliin täydellisesti ulkoapäin.

En edes hirveästi pidä rintamamiestaloista mutta ei ole varaa ostaa toista taloa.

Se, että ymmärtäisi ja kunnioittaisi talon alkuperäistä ilmettä, sen arkkitehtuuria, kertoisi sivistyksestä. Mutta sitä vaan ei kaikilla ole. 

Jos sivistys on tollasta niin eipä kiinnosta olla sivistynyt, se kuulostaa tylsältä ja ankealta elämältä

Ei, vaan rikkaalta ja mpnipuoliselta, jos siis osaa "lukea" talon tai esineiden kieltä. Pystyy siis itse ajoittamaan rakennukset, tuolit, kattokruunut yms., että miltä vuosisadalta tai vuosikymmeneltä ne ovat tai mitä tyyliä ne edustavat. Se tekee elämästä paljon rikkaampaa kuin, jos ei osaisi yhtään sanoa, että miltä ajalta mikäkin talo tai esine on peräisin.

SINÄ ajattelet noin, mutta ei kaikki.  Sivistystähän on monenlaista.  Tärkeintä on, että käyttäydymme sivistyneesti.  Se on mahdollista, vaikka ei kaikesta niin kaikkea tietäisikään.  Ihmisillä on erilaiset kiinnostuksen kohteetkin.

Onhan sekin teko, että suojelee esimerkiksi alkuperäistä interiööriä tai huone- tai tilajaottelua, sen sijaan että tuohoaisi sen lopullisestii. Sitä alkuperäistä vanhaa ei saa, katsos, koskaan enää takaisin, jos se on kerran tuhottu.

Mikä agenda siinä on, että se vanha pitäisi aina saada takaisin?  Kaikki ei sitä halua kumminkaan eikä koskaan.

Ymmärrän tietenkin ajatuksesi, mutta sen ei ole mikään pakko toteutua yksityisten ihmisten omien kotien ja omien tavaroiden kohdalla.  Jokainen saa muuttaa oman kotinsa mieleisekseen, vaikka tuhoamalla täysin sen vanhan.  On ihan hänen oma asiansa, mitä omaisuudelleen tekee.  Vain museovirasto voi kieltää jotain.

Onhan se nyt brutaalia (= raakalaismaisen junttia) tuhota kulttuurihistoriaa, jos sitä on säilynyt vielä sinun elinaikaasi saakka. Esim., jos sattuu löytämään helmen, jossa on vaikka 1930-luvun asunnon pintamaterilaaleja tallella, niin kannattaahan ne nyt säilyttää tai entisöidä, jos on tarvetta.  Miksi se tila pitäisi raiskata sen näköiseksi kuin se olisi rakennettu 2020-luvulla? Uusi saa näyttää uudelta, mutta jos vanhaa on säilynyt, kyllä sitä pitäisi osata kunnioittaa. Se nyt vain sivistyneen ihmisen toimi.

https://www.alvaraalto.fi/arkkitehtuuri/alvar-aallon-kotitalo/

Mä en ainakaan halunnut "säilyttää vanhaa" eli sitä 60-luvun interiööriä joka vallitsi ostamassani talossa. Talo sijaitsee entisessä tehdasyhteisössä ja alue on viehättävä ja mielekkäästi suunniteltu. Talot eivät sijaitse aivan vieri vieressä, vaan niiden välissä on kivoja puistoalueita ja jopa metsikköjä.

Mutta eipä paljon huvita säilyttää jotain vanhaa epäkäytännöllistä keittiön sormenohutta hanaa ja peltiallasta, ammetta, joka vie kylpyhuoneesta suurimman osan tilasta, pohjakerroksen synkkiä betoniseiniä ja lattioita, kellaria, jossa oli ikkuna eli ei toiminut, valtavan isoa saunatilaa, asuinkerroksessa ovia, jotka osui toisiinsa, halltex-kattoa jne. Ja kun asensimme lattialämmityksen, ei oikein huvittanut siihen laittaa takaisin päälle tosi ruman näköistä linoleumia. Kaikki huoneet oli tapetoitu rumasti ja niiden alta paljastui useita yhtä rumia tummia tapetteja, pienet huoneet synkän näköiset sellaisina. Mutta voit lohduttautua sillä, että vinttikerros on entisellään, siellä on edelleen purulattia ja sinne tänne risteileviä lauta- ja vaneriväyliä. Myös vintin rappu on edelleen pahviseinäinen ja matala niin, että sinne on mentävä kontallaan ja ovi sinne on vanha nariseva kumarassakuljettava halltexilla päällystetty ja jopa lukkona toimiva haka on sama vanha, ja myös siitä roikkuva narunpätkä, joka siitä roikkui sinne muuttaessamme, on edelleen paikallaan. Olemme asuneet tässä vuodesta 1986.

Siinä 60-luvun interiöörissä asuimme taloudellisista syistä 10 vuotta, ja sitten aloimme remonteerata. Eipä kukaan sitä ennen meitä ihaillut, että onpa ihana 60-luvun tunnelma.

Talossa ei siis oltu tehty yhtään mitään rakentamisen jälkeen, se oli alkuperäiskunnossa.

Kakkos-eteisen sormipanelin olemme säilyttäneet.

Lähes kaikki Alvar Aallon suunnittelemat huonekalut ja valaisimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Remppareiska kirjoitti:

En tiedä olenko aivan väärässä omien mielipiteitteni kanssa, kun väitän että päiväpeitto on epähygieeninen vaihtoehto. Nukkuessa usein jonkin verran hikoilee tai ainakin kertyy kosteutta lakanoihin, tyynyihin ja patjaan. Aamulla sitten pikainen petaus ja päälle päiväpeitto. Ei ainakaan pääse petivaatteet yhtään ilman kanssa tekemisiin ja hautuvat hyvin päiväpeiton alla. Pienehkö homehtumisen riski tai ainakin ummehtuu sänky hyvin. Toinen asia jota en käytä, vaikka se on sisustuselementtinä hieno on halpis-sängyn kankaalla päällystetty sängynpääty. On jo uutena omituisen hajuinen lastulevy/ liimapuu- runkoineen. Se kerää pölyä, hiuksia, hilsettä ja muita epäpuhtauksia itseensä. Vaikka sen siivouspäivinä imuroisitkin aina, niin oman kokemukseni mukaan pysyy silti ummehtuneen hajuisena. Tietysti jos ei ole kovin herkkä sisäilmaongelmille mikäs em. käyttäessä. Kenties hieman tukkoinen ja aivasteleva olo vaan aamulla ei muuta.

Vähän samoilla linjoilla. Joka kaupasta tyrkytetään nyt näitä kankaalla (laidat, pääty, ihan kaikki) verhoiltuja sänkyjä enkä voi olla miettimättä miten ällöttävässä kunnossa sellainen on muutaman vuoden jälkeen kun siihen on aikuiset ihmiset hieroneet eritteistä ja hikistä nahkaansa joka ilta/yö. Tai ehkä osa porukasta sitten nukkuu täyspitkä pyjama ja myssy päällä eikä hikoile koskaan eikä nojaa siihen päätyyn... En tiedä, meillä ei ainakaan toimisi. Patjoissa on jo ihan tarpeeksi eritteenimijää. Odottelen tässä milloin kaupasta saisi taas hyvännäköisiä puurunkoisia sänkyjä, toistaiseksi saa tämä vanha ikean rohjo kelvata.

Siis miten sinä oikein nukut jos joka yö hinkkaat itseäsi sängyn laitoihin ja päätyyn? En kertakaikkiaan edes keksi miten sängyn laitoihin voisi itseään hangata nukkuessaan, ja epämiellyttävää on sekin jos pää on kiinni sängynpäädyssä. Meillä on kangaspäällysteinen pääty ja siitä saa kyllä päällisen irti, mutta ei se ole likaantunut mitenkään. Pölyä kyllä kerää ja vaatii imurointia säännöllisesti, sikäli puinen olisi parempi kun olisi helpompi pyyhkiä.

Ehkä tuo kirjoittaja ei ihan suoranaista hinkkaamista tarkoittanut, mutta ei kai sitä ihan niinkään voi elää, ettei koskaan koskettaisi mihinkään.  

Muistan joskus lapsuudestani, kun oli sänkyjä, joissa ei ollut minkäänlaista päätyä, ja seinissä oli tapetit.  Kun sängyn vei pois, kyllä näki, missä kohtaa se oli ollut. 

Sen vuoksi en itsekään haluaisi kangaspäätyistä sänkyä.   

Tämä ei ole mikään inhokki mutta kammotus: sängynpääty. Ylipäätään kaikki mikä on nukkuessa pään yläpuolella. En voi sietää lamppuja tai hyllyjä sängyn yläpuolella enkä sängynpäätyäkään. Jostain syystä pelkään että ne tippuvat päälle. Tämä on täysin omituinen pelko eikä tähän ole mitään syytä. Joten sängynpäätyä mun sängyssä ei ole. Eikä tauluja sängyn yläpuolella.

Omalla kohallani tuo ei edes ole ollut omituista, vaan kissa on tiputtanut mm. vesilasin päälleni sängynpääs'dyn päältä. Sitä taas en  kyllä ymärrä että miten sängynpääty voi TIPPUA päälle? Sehän seisoo jaloillaan lattialla, ja esim. m eillä on tuon lisäksi sängyn ja seinän välissä "puristuksissa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lightboxit ja ns rappukäytävätaulut joihin on yritetty keksiä jotain mukamas persoonallisia tai hauskoja tekstejä.

Korkeakiiltovalkoiset kalusteet, harmaa laminaatti, peikonlehti kuvioidut tms verhot ja muut tekstiilit, muka vanhat kalusteet, Vallilan kelohonka muun muassa ovat ihan karmeita.

Mut pahin kaikista on se, että ei osata kunnioittaa itse rakennusta, eli koitetaan tehdä esim vanhasta puutalosta tosi moderni tai uudesta kerrostalokämpästä maalaisromanttinen.

Vaikka tottahan toki jokainen tekee omasta kodista sellaisen kuin haluaa.

Miksi pitäisi "kunnioittaa rakennusta" ei sillä tunteita ole.

Minä inhoan sitä et jos asuu rintamamiestalossa se on pakko sisustaa mummolatyyliin.

Minä sisustan juuri miten itse tykkään ja rintamamiestalo nyt oli miehelleni edullinen hankinta. En tule laittamaan tänne ritsikka ajan tyyliä kun se ei sovi mun makuun yleensä.

Kaikilla ei oo varaa valita asuntoa joka sopisi lemppari sisustustyyliin täydellisesti ulkoapäin.

En edes hirveästi pidä rintamamiestaloista mutta ei ole varaa ostaa toista taloa.

Tottakai saat sisustaa miten haluat, sehän on sun oma koti ja tee siitä sellainen kuin haluat. Se vaan ei näytä niin tyylikkäälle ja hyvälle jos sisustus on aivan eri paria talon ulkokuoren alla, mutta tärkeintähän se on että itse viihtyy kodissaan. On täysin ok laittaa vaikka ne kaikkien inhoamat harmaat laminaatit, livelovelaugh-tekstit ja tähtityynyt kotiinsa jos niistä tykkää, ei ole pakko välittää siitä mitä muut ajattelee.

Tämä! Tuollainen talon aikakauden raiskuu näyttää yleensä muista ihmisistä hirveältä, mutta omaan kotiin saa laittaa tietenkin mitä haluaa, eihän sitä kukaan estä.  Ei voi kuitenkaan vaatia että muiden pitäisi pitää sisustusta kivana. Siitähän tässä on kyse.

Mutta jos asia ei itseä haittaa, nii ei muuta kuin korkeakiiltolaminaatti keittiöön, ja tähtityynyt harmaalle sohvalle. 

Vierailija kirjoitti:

Yläkaapittomat keittiöt avohyllyin.

Samoin yläkaapit jotka ei yletä kattoon-

kuka kiipeilee pölyt pyyhkimään?

Jos tällaisia haluaa laittaa, niin suosittelen hyllypaperia. Muutenkin kannattaa suojata mahdollisimman hyin, niin silloin välttyy turhalta siivoukselta. Meillä mm. ilmalämpöpumpun  (joka on käytössä vain kesäisin), päällinen peitetään talveksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian kirjavat lastenhuoneet. Niin sekavan ja levottoman näköistä. Ei ihme, että lapsi ei jaksa keskittyä mihinkään ja joka toisella on adhd. Mullakin menisi hermot, jos pitäisi tehdä töitä huoneessa, jossa on 12 eri väriä.

12 väriä tulee melko pian täyteen jo lattialle heitetystä vaatekaapin sisällöstä.

Nopeasti laskin, että mulla on olohuoneessa ainakin 12 eri väriä :D ja ihan on harmonista, kun värit on luonnonläheisiä ja sointuu hyvin yhteen.

Sitä paitsi lapsethan tykkäävät värikkäästä, virikkeikkäästä ympäristöstä. Edistää aivojen kehitystä tjsp.

Lapset tykkäävät tutkimusten mukaan pastelliväreistä mieluummin kuin tummista sävyistä. Mutta riemunkirjava lastenhuone näyttää levottomalta silloinkin kun se on siisti, puhumattakaan sitten kun lelut ovat esillä ja leikit kesken.

Mutta ihan vapaasti. Tehkää vaan lapsistanne adhd-lapsia. Mitäpä se minulle kuuluu.

Ei adhd ole silmäsairaus. Myös sokealla ihmisellä voi aivan hyvin olla adhd, vaikka hän ei ole koskaan nähnyt värin väriä elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yläkaapittomat keittiöt avohyllyin.

Samoin yläkaapit jotka ei yletä kattoon-

kuka kiipeilee pölyt pyyhkimään?

Jos tällaisia haluaa laittaa, niin suosittelen hyllypaperia. Muutenkin kannattaa suojata mahdollisimman hyin, niin silloin välttyy turhalta siivoukselta. Meillä mm. ilmalämpöpumpun  (joka on käytössä vain kesäisin), päällinen peitetään talveksi. 

Täytyyhän ne hyllypaperitkin kiivetä laittamaan ja vaihtamaan. Eikä ne suojaa hyllyillä olevia tavaroita pölyttymästä ja rasvoittumasta.

Vierailija kirjoitti:

Kiiwi kirjoitti:

En tajua pehmustettuja, kankaisia sängynpäätyjä mitä nykyään myydään ihan erikseen. Eikö ne kerää pölyä ihan hulluna? Taas yks juttu lisää mikä pitää imuroida, ei hyvä.

Toinen on boho jutut pampaheinineen ja makrame räpellyksineen. Onhan jotkut tyylin esineet hienon näköisiä kuten luonnolliset punoskorit, mutta yleensä laatu on sellasta et hajoaa heti tai tulee tikkuja.

Ihan samalla tavalla sohvat ja nojatuolit, verhot ja matotkin keräävät pölyä. Etkö tajua niitäkään?

Sohva ja nojatuoli ovat käyttöesineitä, joiden päällä istutaan. Sängynpääty on vain koriste silloin jos se ei ole samalla yöpöytä. Sohvia siis myös pestään, joko irtopäällisiä, tai sitten esim. nahkasohvaa ihan nahanpesuaineella. Moni käyttää myös sohvaa suojaamassa vilttiä tms. Sängynpäätyä tuskin suojataan millään, tai pestä. 

Matto taas on hyvä pölyn/irtohiekan kerääjä. Eteisessä on yleensä matto juuri tätä varten. Muualla asunnossa matto toppaa pöyn leijumisen ympäri kämppää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian kirjavat lastenhuoneet. Niin sekavan ja levottoman näköistä. Ei ihme, että lapsi ei jaksa keskittyä mihinkään ja joka toisella on adhd. Mullakin menisi hermot, jos pitäisi tehdä töitä huoneessa, jossa on 12 eri väriä.

12 väriä tulee melko pian täyteen jo lattialle heitetystä vaatekaapin sisällöstä.

Nopeasti laskin, että mulla on olohuoneessa ainakin 12 eri väriä :D ja ihan on harmonista, kun värit on luonnonläheisiä ja sointuu hyvin yhteen.

Sitä paitsi lapsethan tykkäävät värikkäästä, virikkeikkäästä ympäristöstä. Edistää aivojen kehitystä tjsp.

Lapset tykkäävät tutkimusten mukaan pastelliväreistä mieluummin kuin tummista sävyistä. Mutta riemunkirjava lastenhuone näyttää levottomalta silloinkin kun se on siisti, puhumattakaan sitten kun lelut ovat esillä ja leikit kesken.

Mutta ihan vapaasti. Tehkää vaan lapsistanne adhd-lapsia. Mitäpä se minulle kuuluu.

Eikö pastellin sävyt sitten voi olla värikkäitä? Harvemmin lastenhuoneissa näkee tummia värejä.

Ovat kyllä, mutta voi niitä värejä valitessa vähän harkintaa käyttää. Suosittelen pitäytymään lähiväriharmoniassa (analogous colors), sen sijaan että käyttäisi yhdessä ja samassa huoneessa  useita vastaväripareja (contrast colors) ja voimakkaita kuvioita.

Totta, ei kannata useita vastaväripareja käyttää, mutta vastavärithän ovat komplementtivärejä, eli yhteen sopivia. Jos sisustuksessa on esim. käytetty sinistä, pieni ripaus lämmintä oranssia esim. konjakin värisen nahan muodossa toimii enemmän kuin hyvin. Pelkällä sinisellä sisustettu huone olisi aika kylmän oloinen, mutta vastaväri tasapainottaa sitä.