Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Vierailija kirjoitti:
Hirsien kaivaminen esiin seinästä. Jotkut ottavat esiin jopa raakalaudan. Sopii kyllä yhdelle seinälle tai seinän osalle, jos talo oikeasti vanha ja hirsi kauniisti patinoitunut. Ennen vanhaan paljas hirsi oli köyhyyden merkki eikä sitä yleensä ollut tarkoitus jättää näkyviin. Ellei muuhun ollut varaa, niin seinä tapetoitiin vaikka sanomalehdillä.
Juu, ja vielä hirveämpää on se, jos ne hirret maalataan valkoisiksi! Siis hirret, jotka on takoitettu talon rakenteiksi ja peitettäviksi. Siinäkin mielessä kamalaa, että sitä valkoista maalia ei saa niistä hirsistä pois i-ki-nä! Jossain Oma Koti -tms. lehdessä valkoiseksi maalattuja hirsiseiniä esiteltiin joitain vuosia sitten niin hienoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lokki-valaisimet...turha perustella...
Vierailija kirjoitti:
Vesisängyt aikanaan.
Tuskin niitä hankittiin niinkään sisustuselementiksi, vaan vesipatjaa itsessään pidettiin mullistavana uutuutena. Toki varmasti myös juppisymboli, ainakin ne kalleimmat mallit. Voi vain miettiä, miten mukavaa todellisuudessa oli yrittää nukkua sellaisella halvimmalla, vaimentamattomalla vesipatjalla, joita tavallinen kansa yleensä osti. Vesisänkyjen maine meni osittain niiden takia, eikä ole palannut, vaikka nykyään olisi saatavilla täysvaimennettuja, normaalin sängyn näköisiä vesisänkyjä.
Varmaan tullut jo, mutta musta sauna, musta keittiö, musta kylppäri. Hyviä sinänsä kun lika ei näy niin selvästi. Samin kyllä liika valkoisuus.
Semmoset puiset keittiöpyyhetelineet joissa oli pyyhe päällä. Siinä joku kirjailu, oma koti kullan kallis tms. Se teline oli kaukana tiskialtaasta, toisella seinällä että piti sinne mennä valuvien astioiden tai käsien kanssa.
Sitten kuparipannut nostettuna keittiön yläilmoihin, niitä ei käytetty mutta olivat statusta, siinä jotain leikkuualustaa joissa kuvalla Teneriffa tms
Tyhjät viinipullot Mallorcalta
Nämä muistan lapsuudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesisängyt aikanaan.
Tuskin niitä hankittiin niinkään sisustuselementiksi, vaan vesipatjaa itsessään pidettiin mullistavana uutuutena. Toki varmasti myös juppisymboli, ainakin ne kalleimmat mallit. Voi vain miettiä, miten mukavaa todellisuudessa oli yrittää nukkua sellaisella halvimmalla, vaimentamattomalla vesipatjalla, joita tavallinen kansa yleensä osti. Vesisänkyjen maine meni osittain niiden takia, eikä ole palannut, vaikka nykyään olisi saatavilla täysvaimennettuja, normaalin sängyn näköisiä vesisänkyjä.
Mulla oli 1980-luvun lopulla täysvaimennettu vesisänky, oli kyllä aivan paras sänky nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Hirsien kaivaminen esiin seinästä. Jotkut ottavat esiin jopa raakalaudan. Sopii kyllä yhdelle seinälle tai seinän osalle, jos talo oikeasti vanha ja hirsi kauniisti patinoitunut. Ennen vanhaan paljas hirsi oli köyhyyden merkki eikä sitä yleensä ollut tarkoitus jättää näkyviin. Ellei muuhun ollut varaa, niin seinä tapetoitiin vaikka sanomalehdillä.
En asu Suomessa ja tuota hirsiseinien esilleottamista ja pahimmassa tapauksessa valkoiseksi maalaamista olen tyrmistyneenä katsellut sisustuksissa. Aivan tosi on että hirsiseinät peitettiin sillä mihin oli varaa.Köyhimmät siis tapetoivat sanomalehdillä.
Täysin valkoinen asunto jossa valkeat kalusteet ja piristeenä vähän harmaata. Apua!
Aallon kalusteet sopivat hyvin julkisiin tilohin, ei kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonaan valkoinen kämppä. Niin mielikuvitukseton.
Tuntuu paljon mustaa avarammalta.
Ovatko oranssit tai vihreät murjut mielikuvituksekkaita?
En sanoisi näitä murjuiksi. Näissä eri värejä, materiaaleja ja kuoseja on yhdistelty kekseliäästi. Se vatii toki hyvää värisilmää ja sommittelutaitoa. Jos niitä ei ensinkään ole, kannattaa pysyä siinä valkoisessa ja luulla sitä joksikin hienoksi.
https://www.elledecor.com/design-decorate/color/g26236763/living-room-c…
Oioi! Kylläpä oli viihtyisän näköisiä koteja. Voisin hyvin kuvitella solahtavani noista useimpiin!
Tämä toi kuitenkin mieleeni yhden ongelman. Täytyy todella olla hyvä tilan hahmottamisen kyky, että näistä voi onnistuneesti poimia omaan ideoita omaan kotiin.
Näissä oli esimerkiksi valtava huonekorkeus, jollaista Suomessa harvasta asunnosta löytyy.
Mutta rohkeasti vaan! Ei sisustus nyt niin vakava asia ole.
Vierailija kirjoitti:
Yläkaappien puute keittiössä.
Liian vähän laskutilaa keittiössä.
Ikkunat puuttuvat usein kylpyhuoneista.
Jääkaapit on upotettu kalusteisiin, eikä ilma pääse kiertämään pienistä rupuisista reijistä. Nostaa sähkökaskua. Ei tilaa FRENCH DOOR jääkaapille.
Liian pienet ikkunat.
Pimeät sementtiset umpi parvekkeet.
Keittiössö vain yksi kaatoallas.
Ulko ovesta puuttuu sisäovi.
Parkkipaikkojen puute.
Jääkaappia lukuunottamatta kuvailit juuri ystäväni kerrostaloasunnon Petroskoissa. Plus vielä se, että kaikki huoneet pieniä kuin persereikiä, kuten hän itse asuntoaan luonnehti.
Jääkaapin sijasta hänellä on jonkunlainen jäälaatikko joka hurisee koko ajan. Sementtinen parveke on lisäksi vino.
Siinä hän on kuitenkin 40 vuotta asunut.
Osaan arvostaa omaa kotiani täällä, vaikka tässä on puutteita jos jotakin. Keljuinta se, että ikkunat on normaalia matalammat, joten ikinä en voi ostaa tänne valmisverhoja, vaikka ne joskus olisi ihan kivojakin.
Äitini koti on ihan kamala 70-luvun kerrostaloasunto, maalatut betoniseinät, joihin ei voi ripustaa mitään ilman porakonetta, palapeili eteisessä, sisustuskaupasta joskus kauan sitten ostettuja pyöreitä ruusutauluja valkoisissa rottinkikehyksissä, vaaleanpunaisia verhoja jne. Olen ehdottanut päivittämistä, mutta ei käy.
Mutta hän on aikansa lapsi kuten me kaikki.
Itse tykkään väreistä, mutta pienet matalat huoneet tarvitsee valkoista ja vaaleaa enemmän, koska muuten näyttää helposti tunkkaiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesisängyt aikanaan.
Tuskin niitä hankittiin niinkään sisustuselementiksi, vaan vesipatjaa itsessään pidettiin mullistavana uutuutena. Toki varmasti myös juppisymboli, ainakin ne kalleimmat mallit. Voi vain miettiä, miten mukavaa todellisuudessa oli yrittää nukkua sellaisella halvimmalla, vaimentamattomalla vesipatjalla, joita tavallinen kansa yleensä osti. Vesisänkyjen maine meni osittain niiden takia, eikä ole palannut, vaikka nykyään olisi saatavilla täysvaimennettuja, normaalin sängyn näköisiä vesisänkyjä.
Mulla oli 1980-luvun lopulla täysvaimennettu vesisänky, oli kyllä aivan paras sänky nukkua.
Oli meilläkin ja oli ihana nukkua.
Mutta siitä oli ihan helvetillistä päästä nopeasti pois, jos tuli kiire. Jos vaikka puhelin soi (siihen aikaan oli vielä lankapuhelin). Tuntui kuin olisi järvessä kahlannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Remppareiska kirjoitti:
En tiedä olenko aivan väärässä omien mielipiteitteni kanssa, kun väitän että päiväpeitto on epähygieeninen vaihtoehto. Nukkuessa usein jonkin verran hikoilee tai ainakin kertyy kosteutta lakanoihin, tyynyihin ja patjaan. Aamulla sitten pikainen petaus ja päälle päiväpeitto. Ei ainakaan pääse petivaatteet yhtään ilman kanssa tekemisiin ja hautuvat hyvin päiväpeiton alla. Pienehkö homehtumisen riski tai ainakin ummehtuu sänky hyvin. Toinen asia jota en käytä, vaikka se on sisustuselementtinä hieno on halpis-sängyn kankaalla päällystetty sängynpääty. On jo uutena omituisen hajuinen lastulevy/ liimapuu- runkoineen. Se kerää pölyä, hiuksia, hilsettä ja muita epäpuhtauksia itseensä. Vaikka sen siivouspäivinä imuroisitkin aina, niin oman kokemukseni mukaan pysyy silti ummehtuneen hajuisena. Tietysti jos ei ole kovin herkkä sisäilmaongelmille mikäs em. käyttäessä. Kenties hieman tukkoinen ja aivasteleva olo vaan aamulla ei muuta.
Vähän samoilla linjoilla. Joka kaupasta tyrkytetään nyt näitä kankaalla (laidat, pääty, ihan kaikki) verhoiltuja sänkyjä enkä voi olla miettimättä miten ällöttävässä kunnossa sellainen on muutaman vuoden jälkeen kun siihen on aikuiset ihmiset hieroneet eritteistä ja hikistä nahkaansa joka ilta/yö. Tai ehkä osa porukasta sitten nukkuu täyspitkä pyjama ja myssy päällä eikä hikoile koskaan eikä nojaa siihen päätyyn... En tiedä, meillä ei ainakaan toimisi. Patjoissa on jo ihan tarpeeksi eritteenimijää. Odottelen tässä milloin kaupasta saisi taas hyvännäköisiä puurunkoisia sänkyjä, toistaiseksi saa tämä vanha ikean rohjo kelvata.
Siis miten sinä oikein nukut jos joka yö hinkkaat itseäsi sängyn laitoihin ja päätyyn? En kertakaikkiaan edes keksi miten sängyn laitoihin voisi itseään hangata nukkuessaan, ja epämiellyttävää on sekin jos pää on kiinni sängynpäädyssä. Meillä on kangaspäällysteinen pääty ja siitä saa kyllä päällisen irti, mutta ei se ole likaantunut mitenkään. Pölyä kyllä kerää ja vaatii imurointia säännöllisesti, sikäli puinen olisi parempi kun olisi helpompi pyyhkiä.
Ehkä tuo kirjoittaja ei ihan suoranaista hinkkaamista tarkoittanut, mutta ei kai sitä ihan niinkään voi elää, ettei koskaan koskettaisi mihinkään.
Muistan joskus lapsuudestani, kun oli sänkyjä, joissa ei ollut minkäänlaista päätyä, ja seinissä oli tapetit. Kun sängyn vei pois, kyllä näki, missä kohtaa se oli ollut.
Sen vuoksi en itsekään haluaisi kangaspäätyistä sänkyä.
Tämä ei ole mikään inhokki mutta kammotus: sängynpääty. Ylipäätään kaikki mikä on nukkuessa pään yläpuolella. En voi sietää lamppuja tai hyllyjä sängyn yläpuolella enkä sängynpäätyäkään. Jostain syystä pelkään että ne tippuvat päälle. Tämä on täysin omituinen pelko eikä tähän ole mitään syytä. Joten sängynpäätyä mun sängyssä ei ole. Eikä tauluja sängyn yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vallilan verhot (siis ne pitkät verhot, joihin on painettu vaikka metsämaisema tai jonkun kaupungin katukuvaa). Ovat ne sinällään kivoja ja oikeassa paikassa oikein ripustetuna jopa nätit, mutta kun ihmiset ei osaa laittaa niitä siten, että näyttäisivät myös siellä olohuoneen ikkunaseinällä nätiltä ja kivoilta. Niitä ostetaan vain siksi, ettäo n nähty jossain mainoksessa, että nuohan näyttää kivoilta ja sitten kun kotiin siirtää, niin lähinnä vain herättää noloutta. Yhtäkään kotia en ole vielä nähnyt, jossa ne näyttäisivät näteiltä.
Kertoisitko vielä, että miten ne pitäisi sitten laittaa?
Kiiltopintaiset kaapin ovet yms. Lasipinnat.
Valkoisuus suomalaisessa sisustuksessa on aika vallitseva, kumma juttu. Ehkä ihmiset ei keksi mitä laittaisi seinille, ja laittavat sitten sellaisen suuren pyöreän kellon, olen nähnyt sellaisen olkkarinkin seinällä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on se minimalistinen ruukku jossa on jotain risuja/keppejä sisustuselementtinä jossain huoneen nurkassa.
Ei mitään funktiota kyseisellä esineellä, kertoo vain siitä että jotain sisustuslehti-sommitelmaa haetaan.
Onhan tuo tavallaan hassua, mutta kyllä minun kotonani ainakin monen esineen ainoa funktio on näyttää silmääni kivalta. Tai miten sen nyt ottaa.
Esim. verhot. Ne on ikkunassa ihan vain kehystämässä ikkunaa nätisti. Pimennystä varten on sitten sälekaihtimet joilla on siis muukin funktio. Tapetti seinässä on vain silmääni ilostuttamassa ja sopimassa harmonisesti ympäristöönsä. Sinähän voisi olla myös maalattu valkoinen, tai ihan vain vaikka käsittelemätön levy, jos ulkonäöllä ei ole merkitystä. Olohuoneessa on lokerikossa ihan koriste-esineitä joita olen saanut lahjaksi. Vaasissa pöydällä tulppaaneja. Nekin vain piristämässä ilman muuta funktiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lightboxit ja ns rappukäytävätaulut joihin on yritetty keksiä jotain mukamas persoonallisia tai hauskoja tekstejä.
Korkeakiiltovalkoiset kalusteet, harmaa laminaatti, peikonlehti kuvioidut tms verhot ja muut tekstiilit, muka vanhat kalusteet, Vallilan kelohonka muun muassa ovat ihan karmeita.
Mut pahin kaikista on se, että ei osata kunnioittaa itse rakennusta, eli koitetaan tehdä esim vanhasta puutalosta tosi moderni tai uudesta kerrostalokämpästä maalaisromanttinen.
Vaikka tottahan toki jokainen tekee omasta kodista sellaisen kuin haluaa.
Miksi pitäisi "kunnioittaa rakennusta" ei sillä tunteita ole.
Minä inhoan sitä et jos asuu rintamamiestalossa se on pakko sisustaa mummolatyyliin.
Minä sisustan juuri miten itse tykkään ja rintamamiestalo nyt oli miehelleni edullinen hankinta. En tule laittamaan tänne ritsikka ajan tyyliä kun se ei sovi mun makuun yleensä.
Kaikilla ei oo varaa valita asuntoa joka sopisi lemppari sisustustyyliin täydellisesti ulkoapäin.
En edes hirveästi pidä rintamamiestaloista mutta ei ole varaa ostaa toista taloa.
Tottakai saat sisustaa miten haluat, sehän on sun oma koti ja tee siitä sellainen kuin haluat. Se vaan ei näytä niin tyylikkäälle ja hyvälle jos sisustus on aivan eri paria talon ulkokuoren alla, mutta tärkeintähän se on että itse viihtyy kodissaan. On täysin ok laittaa vaikka ne kaikkien inhoamat harmaat laminaatit, livelovelaugh-tekstit ja tähtityynyt kotiinsa jos niistä tykkää, ei ole pakko välittää siitä mitä muut ajattelee.
Alue: Aihe vapaa
No olihan tuos 1970-luvun sisustusvärit aika kamalia. Lapsuudenkodissa oli ruskea kokolattiamatto ja keltaiset seinät. Samoin keittiön kaappien ovet olivat keltaiset. Eikä mikään sinne päin vaan oikein kirkkaan keltaiset.