Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
En tiedä laittoiko jo joku, mutta itseä ei miellytä isot kaapistot olohuoneissa. Sellaiset isot kokonaisuudet lasiovineen kaikkineen, joihin mahtui jossain tv. Varmaan kaikilla ollut joskus sellainen ja ehkä nykyäänkin jonkun mummolla on.
Palapeilit, pelikonevälineet olkkarissa, lastulevykalusteet, pyökki puun värinä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä konmarivillitystä en minäkään ymmärrä. Ihmiset heittää pois tavaraa, pahimmillaan ajatuksella "voin ostaa uuden jos joskus tarvitsen". Voiko lyhytnäköisempää olla? En kannata ylenmääräistä hamstraamista ja tavaroiden hilloamistakaan, mutta tuommoinen "kaupasta saa uusia" ajatusmaailma vaan on niin kestämätön.
En ymmärrä itsekään, varsinkin jos heittää roskiin. Mielummin antaisi jollekin tarvitsevalle tai myisi esim. kirppiksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Top3-inhokit: Marimekon Unikko -kuosi kaikissa olomuodoissaan.
Kiinteää Uniikki-kuosia olen nähnyt mutta millaista se on nesteenä tai kaasuna??
Olomuotoja: vaatteina, verhoina, tyynyinä, peittoina, kasseina, lompakkoina, tarjottimina, mukeina, pyyhkeinä, lautasliinoina, heijastimina, sateenvarjoina, huiveina...
Vierailija kirjoitti:
En tiedä laittoiko jo joku, mutta itseä ei miellytä isot kaapistot olohuoneissa. Sellaiset isot kokonaisuudet lasiovineen kaikkineen, joihin mahtui jossain tv. Varmaan kaikilla ollut joskus sellainen ja ehkä nykyäänkin jonkun mummolla on.
Meille tuli TV kuusikymmentäluvun alussa. Isä osti sellaisen kaappitelevision, kun sen mielestä se oli kätevää. Ei tarvittu televisiolupaa, kun jos lupatarkastaja tuli, niin ei muuta kuin äkkiä ovet kiinni ja tarkastaja ei sitten (muka) tiedä, että siellä on tv.
Muistini mukaan meillä ei koskaan käynyt lupatarkastajaa. Ja ne ovet oli vain tiellä.
Alttarikirjahylly oli varmaan kaikilla kunnon ihmisillä 60- ja 70-luvulla ja varmasti vielä paljon myöhemminkin. Minullakin on ollut, mutta televisio ei enää mahtunut siihen sille tarkoitettuun lokeroon.
Suurella osalla sen omistajista ei ollut edes kirjoja siihen laittaa. Se täytettiin vain matkamuistoilla, kehystetyillä valokuvilla, koriste-esineillä, maljakoilla jne. Siinä oli usein myös jonkunlainen "baarikaappi," jossa oli sitten viinipulloja ja ulkomaanmatkoilta tuotuja pulloja milloin mitäkin ja sitten tietysti myös niitä pikareita ja muita viinalaseja. Mun äitikin aikanaan toi matkoiltaan sellaisia, vaikka oli raivoraitis. Mutta kun se oli hienoa. Ei se edes tiennyt, mitä ne pullot sisälsi, olisi ihan hyvin voinut vaikka poimia jostain tyhjän putelin ja täyttää värjätyllä vedellä, olisi ajanut saman asian.
Olohuoneen sisustukseen kuului sen alttarikirjahyllyn lisäksi lasitaso-sohvapöytä ja muhkea sohvakalusto. Lattialle vielä iso ryijymatto tai paimentolaismatto, pitkät ikkunaverhot ja siinä se. Pienen rivarin olohuone oli täydellinen!
Aykazu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aykazu kirjoitti:
Tummat saunat. Ne on kyllä sellainen mitä en katso hyvässä valossa. Kontrasti toimii ja tummakin oikeassa valossa ja riittävän isossa tilassa, mutta noin lähtökohtaisesti näyttää hirveältä.
Muita turn-offeja on vetimettömät kaapin ovet, nämä siksi, että niiden puhtaana pito on kauheaa. Glossy pinnat kaapeissa ja laminaatti tasot. Glossy pinnat on myös kivan näköiset, mutta vain jos joku jaksaa hinkata ne puhtaaksi joka käytön jälkeen tai käyttää prinsessa hanskoja niiden kanssa toimiessa. Laminaattitaso nyt itsessään pieksee jotenkin tason tarkoituksen eihän sillä voi leikata tai ei siihen voi laskea kuumaa pannua, eikä se oikein kestä edes vettä. Eli laminaatin kanssa sinulla on taso, jonka päälle teet tason jolla operoit.
Miksi tasolle pitäisi laskea kuuma pannu tai vettä? Tai miksi sillä pitäisi leikata? Tasohan on kuin pöytä. Pannuille on pannunalunen, leikkuuseen leikkuulauta ja vedelle tiskipöytä.
Tuossa aina hyvin kiteytit sen tason tasonpäälle jutun mitä alleviivasin. Mutta ajatellaanpa jos vaikka teet usealla pannulla ja kattilalla samaan aikaan ruokaa, niin on varsin kätevä kun voi pannun/kattilan siirtää sivuun. Leikkuulautaakaan et tarvitse kun on laadukas taso. Vesi, nuo vanhan liiton rosteritasot ovat varsin kovaa kyytiä katoamassa kun ihmiset halauvat tyylikkäämpiä ratkaisuja kuten komposiitti altaan ja hanan, altaan upottaminen tasoon josta voi sitten liat pyyhkäistä kätevästi altaaseen.
Nää on näitä, pärjäät toki ilmankin mutta älä nyt hyvänen aika kehtaa väittää etteikö tässä ole varsin kiistaton arjen helppous kyseessä. Pärjäähän sitä ilman vaikka ja mitä, mutta monesti se käytännöllisyys ja arjen helppous on varsin mukavaa
Kyllä minustakin keittiön tasojen kuuluisi kaikkien olla sellaiset, että niiden päälle voi laskea mitä vain. Keittiöhän on nimenomaan ruuan valmistamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu alue. Ainoa poikkeus ruokapöytä, jos sellainen keittiössä on.
Muitten tasojen pitää kestää kaikki materiaalit ja lämpötilat. Tässä jos missä mennään järki edellä, mutta onhan niitä hömpöttelijöitä tietysti.
Keittiön tasoksi kvartsiittia ja jos sitä ei löydy, suojakäsitelty luonnonmarmori käy myös. Printatut feikkikivet eivät sytytä vaikka ne ovatkin lähes tuhoutumattomia.
80-luvulla rakennetussa lapsuudenkodissani oli puunväriset mäntypuiset puolipaneelit. Minusta ne ovat jotenkin tunkkaiset. Sellaisista tulee aina mieleen jokin pikkupaikkakunnan pubi. Ne maalattiin lopulta noin 15 v. sitten.
Tällaisista puolipaneeleista tulee myös mieleen ns. pirtinpöytä ruokapöytänä. Jotenkin ruma ja epäkäytännöllinen; jos penkin keskellä istuvan täytyy poistua pöydästä, täytyy muiden nousta ylös tai sitten poistujan hyppiä penkin yli. Ja jos vieressä istuu itseäsi paljon isompi ihminen, joudut istumaan kaukana pöydästä. Lapsuudessani oli paljon perheitä joiden mielestä tällainen oli jotenkin ainoa ja paras pöytämalli. Ymmärrän, jos kyseessä on oikeasti vanha huonekalu jossain perinteisessä miljöössä, muuten en.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä laittoiko jo joku, mutta itseä ei miellytä isot kaapistot olohuoneissa. Sellaiset isot kokonaisuudet lasiovineen kaikkineen, joihin mahtui jossain tv. Varmaan kaikilla ollut joskus sellainen ja ehkä nykyäänkin jonkun mummolla on.
Meillä ei ollut semmoista. Olisin kyllä halunnut mutta ei ollut rahaa ostaa semmoista opiskelijana, piti tyytyä vanhemmilta saatuun perus telkkutasoon. Ja sitten ne menikin pois muodista.
Vierailija kirjoitti:
Aykazu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aykazu kirjoitti:
Tummat saunat. Ne on kyllä sellainen mitä en katso hyvässä valossa. Kontrasti toimii ja tummakin oikeassa valossa ja riittävän isossa tilassa, mutta noin lähtökohtaisesti näyttää hirveältä.
Muita turn-offeja on vetimettömät kaapin ovet, nämä siksi, että niiden puhtaana pito on kauheaa. Glossy pinnat kaapeissa ja laminaatti tasot. Glossy pinnat on myös kivan näköiset, mutta vain jos joku jaksaa hinkata ne puhtaaksi joka käytön jälkeen tai käyttää prinsessa hanskoja niiden kanssa toimiessa. Laminaattitaso nyt itsessään pieksee jotenkin tason tarkoituksen eihän sillä voi leikata tai ei siihen voi laskea kuumaa pannua, eikä se oikein kestä edes vettä. Eli laminaatin kanssa sinulla on taso, jonka päälle teet tason jolla operoit.
Miksi tasolle pitäisi laskea kuuma pannu tai vettä? Tai miksi sillä pitäisi leikata? Tasohan on kuin pöytä. Pannuille on pannunalunen, leikkuuseen leikkuulauta ja vedelle tiskipöytä.
Tuossa aina hyvin kiteytit sen tason tasonpäälle jutun mitä alleviivasin. Mutta ajatellaanpa jos vaikka teet usealla pannulla ja kattilalla samaan aikaan ruokaa, niin on varsin kätevä kun voi pannun/kattilan siirtää sivuun. Leikkuulautaakaan et tarvitse kun on laadukas taso. Vesi, nuo vanhan liiton rosteritasot ovat varsin kovaa kyytiä katoamassa kun ihmiset halauvat tyylikkäämpiä ratkaisuja kuten komposiitti altaan ja hanan, altaan upottaminen tasoon josta voi sitten liat pyyhkäistä kätevästi altaaseen.
Nää on näitä, pärjäät toki ilmankin mutta älä nyt hyvänen aika kehtaa väittää etteikö tässä ole varsin kiistaton arjen helppous kyseessä. Pärjäähän sitä ilman vaikka ja mitä, mutta monesti se käytännöllisyys ja arjen helppous on varsin mukavaa
Kyllä minustakin keittiön tasojen kuuluisi kaikkien olla sellaiset, että niiden päälle voi laskea mitä vain. Keittiöhän on nimenomaan ruuan valmistamiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu alue. Ainoa poikkeus ruokapöytä, jos sellainen keittiössä on.
Muitten tasojen pitää kestää kaikki materiaalit ja lämpötilat. Tässä jos missä mennään järki edellä, mutta onhan niitä hömpöttelijöitä tietysti.
Itse taas en välttämättä haluaisi kivitasoja, koska siihen jos pudottaa lasin niin se särkyy. Samasta syystä en haluaisi myöskään laattalattiaa keittiöön. Minä ainakin olen sen verran kömpelö että kolauttelen tavaroita milloin mihinkin, laminaattilattiat ja -tasot on sen suhteen armolliset.
Mustat talot.
Mustat saunat.
Mustat keittiöt.
Valkoiset sohvat.
Koko sisustus valkoista.
Talot jotka ovat akvaarioita.
Liika bling bling.
Hörsylät, pitsit ja tavarapaljous.
Liika minimalistisuus ja modernius.
Valtavan kokoiset terassit, joita pykätään omakotitalojen ympärille. Käytännössä ne ovat ylimääräisen roinan sijoituspaikkoja.
Siis täällä rumissa kodeissa asuvat yrittävät keksiä mitä vain haukuttavaa, jotta oma tyylitön läävä ei tuntuisi niin pahalta. Okei, jatkakaa:D
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla rakennetussa lapsuudenkodissani oli puunväriset mäntypuiset puolipaneelit. Minusta ne ovat jotenkin tunkkaiset. Sellaisista tulee aina mieleen jokin pikkupaikkakunnan pubi. Ne maalattiin lopulta noin 15 v. sitten.
Tällaisista puolipaneeleista tulee myös mieleen ns. pirtinpöytä ruokapöytänä. Jotenkin ruma ja epäkäytännöllinen; jos penkin keskellä istuvan täytyy poistua pöydästä, täytyy muiden nousta ylös tai sitten poistujan hyppiä penkin yli. Ja jos vieressä istuu itseäsi paljon isompi ihminen, joudut istumaan kaukana pöydästä. Lapsuudessani oli paljon perheitä joiden mielestä tällainen oli jotenkin ainoa ja paras pöytämalli. Ymmärrän, jos kyseessä on oikeasti vanha huonekalu jossain perinteisessä miljöössä, muuten en.
Me laitettiin meidän keittiöön kolme vuotta sitten korkeat maalatut puolipaneelit. Yläpuolella on kukkatapettia. Ihanat🥰
Vierailija kirjoitti:
Siis täällä rumissa kodeissa asuvat yrittävät keksiä mitä vain haukuttavaa, jotta oma tyylitön läävä ei tuntuisi niin pahalta. Okei, jatkakaa:D
Sulla meni kyllä aloituksen pointti pahasti ohi🤔
Ap
Harmaa laminaattilattia. YÖK!
Home sweet home, live love laugh-taulut.
Harmaat tähtityynyt. Kuuluu teinien huoneeseen.
Mustaksi värjätty sauna.
Kaikki Ikean sohvat
Tummat/mustat keittiökaapit
Sisustustekstit, varsinkin englanninkieliset. Kuivatut heinät huonekasveina. Isot ikkunat joissa ei ole verhoja tai sälekaihtimia eikä asunnossa viilennystä/ilmastointia.
Tuossa aina hyvin kiteytit sen tason tasonpäälle jutun mitä alleviivasin. Mutta ajatellaanpa jos vaikka teet usealla pannulla ja kattilalla samaan aikaan ruokaa, niin on varsin kätevä kun voi pannun/kattilan siirtää sivuun. Leikkuulautaakaan et tarvitse kun on laadukas taso. Vesi, nuo vanhan liiton rosteritasot ovat varsin kovaa kyytiä katoamassa kun ihmiset halauvat tyylikkäämpiä ratkaisuja kuten komposiitti altaan ja hanan, altaan upottaminen tasoon josta voi sitten liat pyyhkäistä kätevästi altaaseen.
Nää on näitä, pärjäät toki ilmankin mutta älä nyt hyvänen aika kehtaa väittää etteikö tässä ole varsin kiistaton arjen helppous kyseessä. Pärjäähän sitä ilman vaikka ja mitä, mutta monesti se käytännöllisyys ja arjen helppous on varsin mukavaa