Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Yleisesti kaikki muoti- ja sisustuslehtien ja -ohjelmien ihannoimat "upeat, tyylikkäät" sisustukset.
Näitä sitten surataan orjallisesti ja vuoden kuluttua kaikki uusiksi kun
trendi on vaihtunut.
Usimmiten nämä ideaalit ovat sellaisia jotka toimivat siellä missä kukaan ei asu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peuran päät, sarvet ja patsaat ym.
Nykyajan kammotuksia:
Mustat keittiöt.
Lasiseinä saunan ja suihkun välissä.
Avokeittiöt.
Kivitalot korkeilla tiloilla. Kaikuu, ovat kolkkoja ja kylmiä tunnelmaltaan.
Aikaisemmilta ajoilta:
70-luvun räikeät värit, jokaisessa tilassa eri värit (oma lapsuudenkotini puistattaa vieläkin)
Metsästysmajaa muistuttavat kodit, joiden lähes kaikki pinnat on puupaneloitu
Vierailija kirjoitti:
Joo, kamala huoneviilenninhelikopteri katossa. Kylläpä onkin karmean ruma. Tulee vain päänsärky siitä ilman viuhumisesta.
Joo ruma on, mutta myös vaihdevuosiöitteni pelastaja makkarin katossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokolattiamatot.
Äärimmäisen vaikea pitää puhtaana ja muka-käteviä, yleensä vielä oksennuksen värisiä (ja hajuisia) parin vuoden kuluttua. Varsinkin lasten kanssa.En ole koskaan nähnyt Suomessa kenelläkään kokolattiamattoa. Kuinkahan yleisiä ne on?
Mitenkähän nuori tämän kirjoittaja on? 70-luvulla niitä oli KAIKILLA, ainakin omakotitaloissa. Meillä oli alakerrassa olohuoneessa sellainen keskimittainen luuppinukkainen, johon kissa jäi aina kynsistään kiinni ja kuosi muuttui sekasotkuksi muutamassa vuodessa. Yläkerrassa äidin ja isän huoneessa oli halvinta mahdollista isoluuppista (karmean väristä vihreää) ja minun huoneessani aika kallista sileää (valitsin sen itse 13-vuotiaana), rappukäytävässä oli sileänukkainen yksivärinen ruskea kokolattiamatto liimattuna. Alakerrasta kokolattiamatto poistettiin 1997 ja laitettiin muovimatto tilalle, yläkerrassa niitä pidettiin niin kauan kuin vanhemmat asuivat siellä, Uudet omistajat laittoivat kaikkialle parkettia tai laminaattia sitten v. 2005. Silloinkin minun vanhan huoneeni matto oli edelleen se sama kermanvärinen ruskeine ja kullanvärisine kuvioineen ja todella hyvässä kunnossa 26 vuoden jälkeenkin.
Omien kokemuksieni perusteella en KOSKAAN laittaisi kokolattiamattoa enää mihinkään. Se on auttamattomasti out.
En minäkään ole ikinä kenelläkään nähnyt ja 80-luvun alussa olen syntynyt. Onkohan kokolattiamatto ollut enemmän hyvätuloisten kaupunkilaisten juttu. Meillä maalla oli lähinnä lautalattioita, mutta talotkin oli vanhempia kuin 70-luvulta. Uudemmissa taisi olla muovimattoa.
Eri
Pikkukaupungin keskustasta asuttiin neljän kilometrin päässä, mutta maalaiskunnan puolella, ja ihan duunariperhe. Kokolattiamattoja tosiaan oli kaikilla, meille niitä tuli remonttien yhteydessä vuosina -77-79, kun isän rakentamaa rintamamiestaloa remontoitiin maalauksin, tapetoinnein, sisävessan rakentamisin ja rakentamattoman yläkerran valmiiksi tekemisin. Lämmitysmuodoksi tuli keittiön puuhellan ja olohuoneen kaminan tilalle sähkölämmitys, joka oli yösähköineen siihen aikaan se halvin lämmitysmuoto. Suunnilleen kaikkien koulukavereiden kotona oli ainakin olohuoneessa kokolattiamatto, muuten oli muovimattoja. Puulattioita en muista kenelläkään, ne eivät olleet silloin muotia, paitsi ehkä kaikkein rikkaimmilla jotain mosaiikkiparkettia. Yhtä kartanossa asuneen koulukaverini kotia lukuun ottamatta en muista 70-luvun puolella sellaista nähneeni, ja niilläkin oli siinä kaikkein hienoimmssa salissa petroolinsininen sileä kokolattiamatto. Niin, ja yhden toisen koulukaverini kotona oli uima-allas/takkahuoneessa laattalattia. Se oli überhieno, ja Aarnion pallotuolissa istuminen oli kerrassaan mahtavaa, ihan kuin olisi jossain kehdossa lillunut. :D
Se, jota lainasit ja joka juuri muutama päivä sitten täytti 55 vuotta.
Meillä Oulussa 60-luvun puolivälissä rakennetussa omakotitalossa kokolattiamatot: olohuoneessa "kaunis" oranssinrurehtavankellertävä pitkänukkainen ( seinällä likaisenkeltainen ryijy, jossa ruskeita kuvioita, tummanruskea bidermeierkalusto kellertävä,valkoraitaisella kankaalla ), vanhempien makkarissa vaalea pitkänukkainen, lastenhuoneissa punainen ( seinät oranssit ja keltaiset ) ja sininen ( seinät vihreät ja vaaleanruskeat ) lyhytnukkainen. Osaatteko mielikuvitella nuo väriyhdistelmät? Se oli senaikainen sisustustrendi ;-)
Olohuoneen "ruokailupuolella" tumma kirjahylly baarikaappeineen, lampunvarjostin sellainen valkoisista muovipaloista koottu "pallo" sienijalkaisen, pyöreän ruokapöydän päällä ja kääntyvät muoviset selkänojalliset ruokailutuolit - oranssit istuintyynyt, ne kaikki kai retroa ainakin muutama vuosi sitten, voip olla vieläkin :-( N 62
Ihan tavallisessa duunariperheessä kasvoin lapsuuteni. Omakotitalomme valmistui vuonna 1974. Kolmessa makuuhuoneessa ja takkahuoneessa oli kokolattiamatot. Olohuoneessa ja eteis-käytävällä tammiparkettia ja keittiö-ruokatilassa räikeän keltaista muovimattoa (seinät maalattu saman värisiksi). Samalla alueella asuvien kaverien kodit näyttivät ihan vastaavilta kokolattiamattojen ja parkettien suhteen. Pikkukaupungissa asuttiin ja kaikki olivat perustyöläisiä. Muutaman kaveri pääsi muuttamaan uuteen omakotitaloon vasta 80-luvun puolella ja heidän kodeissaan ei enää ollut kokolattiamattoja. t. n49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa nämä: https://www.is.fi/asuminen/art-2000007621069.html
Siis välillä miettii, onko kyse olohuoneesta vai jostain sisustuskaupasta. Mutta nämä samat ihmiset sitten taas vaihtavat koko lookin, kun tulee seuraava muoti. Eikö vähempikin riittäisi, mutta ei -pitää olla korit, huovat, tekoheinät pullossa, tyhjät kehykset, karvamatot ja -tyynyt. Yhteinen nimittäjä: "tunkkainen" look.
Linkistä löytyy tosiaan kyllä tämän hetken pahimmat sisustuskliseet. Sinänsä luonnonmateriaalit ja rauhalliset maanläheiset värit ovat minunkin mieleeni, mutta en jaksa ymmärtää miksi aina pitää seurata jotain trendejä - ja sitten sisustus jotenkin kummasti aina muuttuu kun muotikin muuttuu. Ei kovin järkevää kuluttamista.
Semmonen valtava kudottu pehmoviltti, siis valtavista silmukoista paksulla langalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolipanelointi seinissä.
Tämä voi olla oikein kiva ja kotoisa, riippuu ihan talosta.
Vierailija kirjoitti:
Puolipanelointi seinissä.
Missäs se puolipaneeli sitten olisi ellei seinässä? Ei kai kukaan puolipaneelia kattoonkaan laita, sehän olisi yhtä järjetöntä kuin laittaa parkettipalikat seinille ja kattoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, kamala huoneviilenninhelikopteri katossa. Kylläpä onkin karmean ruma. Tulee vain päänsärky siitä ilman viuhumisesta.
Ja myös se valon vilkkuminen, kun siipilavat heijastavat valoa milloin mihinkin päin. Huonepölyt vain tanssivat ilmassa propellin viuhinan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en ymmärrä vaikka Iittalan astioiden suosiota. Onhan se suomalainen brändi joo, mutta kun jokaisella on niitä samoja. Esim joku Teema. Ylihintaisia ja tylsiä. Jos haluaa valkoisia peruskippoja ja kuppeja, niitä saa ihan yhtä laadukkaita hyvin paljon halvemmalla.
Ainakin mulle astiat, juuri nuo Iittalan Teemat, ovat ihan käyttötavaraa, eivät mikään sisustuselementti. Astioina mielestäni ovat oikein toimivan mallisia.
Meillä on teemat aina käytössä ja meilläpä juurikin mustana. Pidän mustasta väristä sen takia, että se korostaa ruuan värikkyyttä ja antaa sille syvyyttä.
Joku siis todella "sisustaa" käyttöastioilla sekä ruoalla?
Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skandinaavinen pelkistetty sisustus.
LIVE LOVE LAUGH
KEEP CALM AND............................ ............ ..........
MY HOME IS WHERE MY HEART IS
pitääkö vielä jatkaa vai tuliko tämä nyt selväksi?
Aika paljon asioita mainittu mitä itse kartan sisustuksessa. Mutta loppujen lopuksi nämä ovat vain makuasioita ja ihmiset sisustavat omien mieltymyksiensä mukaan ja kunnioitan sitä.
(Kamalin sisustus mitä olen nähnyt on ollut miehen todella pas**inen tietokonenurkka, jossa lojuu kymmeniä tyhjiä energiajuomatölkkejä, kasa lähes homeisia haisevia pizzalaatikoita ja likaisia räkäisiä vessanpaperinpaloja, joihin on niistetty tai mällätty)
Kolmen osan maisemakuvataulu suurkaupungista. Kaikki sisustus eri sarjaa. "Ostin kun sain halvalla". Marimekon verhot ja Iittalaa pöydällä, ollaan ei niin köyhiä-ilmaisulla. Nahkasohva ja -tuolit ja tv hallitsee olohuonetta. Huonekalut sijoitettu miten sattuu. Sisustus ei kerro mistään paitsi asukkien olemattomasta minästä.
Alue: Aihe vapaa
Todella, siis todella harvoin, kukaan onnistuu yhdistämään niitä Vallilan värikkäitä ja isokuvioisia verhoja tyylikkäästi sisustukseen. Yhdessä Huvila & Huussi tms. sisutusohjelmassa muistan niiden näyttäneen kivoilta ja oikeasti sopivan sisustukseen.
Mutta mikä juttu ne on ne pannukakkutyynyt sohvalla? Sellaset hirveät lituskat ilman kunnon täytettä? Mikseivät ihmisen osta kunnon pöyheitä höyhentyynyjä?
Valkoiset ja persoonattomat kodit (esim. Maisa Torpan ”Ripustettu rakkaudella” insta) nyt on toinen ääripää tästä. Sekään ei ole kiva kun on yhdistetty kaikkia valkoisen kodin clichéitä: korkeakiiltoa, lyhtyjä, tekokarvaa ja hopeisia halpoja sisustusesineitä.
Missä on tyylikkyys Suomen maassa?