Tässäpä järkevä linjanveto KELALTA. Säästöstä ei tietoakaan.
Asutaan isossa talossa, mä ja lapset ja lastenlapset. Kaikilla tilaa ja omat huoneet. Kaikista jollain tapaa toisilleen apua.
Kela maksaa hyvin vähän kun asutaan näin ja nyt näyttää ettei pärjätä.
Joudutaan muuttaan kahteen eri asuntoon. Kaikkien elämä huononee ja tämä päätös tulee paljon kalliimmaksi yhteiskunnalle. Järjetöntä.
Jollei ole muuta sanottavaa kuin "menkää töihin" tai vastaavaa, voi jättää mielipiteen omaan arvoonsa. Mä ainakin jätän enkä aatellut niihin kommentoida.
Ei varmaan olla ainoita, mutta vähemmustö. Silti ihmetyttää järjen vastainen toimintamalli.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raadan täyttä päivää töissä, palkkani vaan on niin pieni ja vuokrani korkea, vaikka asun pienessä rupuyksiössä, että saan yli 200 euroa asumistukea. Äitini ei ollut päivääkään työttömänä ja nyt eläkkeellä hänellä on varaa asua vain yksiössä pienellä paikkakunnalla. Olisin valmis luopumaan yksityisyydestäni ja muuttamaan hänen kanssaan kimppaan (en valitettavasti voi saada omia lapsia, joten omaa perhettä ei mulle tule) se olisi hyvä ajatus jo hänen turvallisuutensakin vuoksi, että asuisimme lähellä, kun hän ikääntyy. Yhdessä pystyisimme maksamaan ihan kivan asunnon. Mutta jos sairastuisin tai jäisin työttömäksi, vuokra kaatuisi täysin hänen maksettavakseen, koska äitini kanssa asuessa saisin vain työttömyyskorvausta, en asumistukea. En tiedä uskallanko ottaa tätä riskiä. Se mitä haukkujat eivät tässä nyt tunnu tajuavan on se, että yhteiskunnalle tulisi huomattavasti halvemmaksi ap:n esittämä kuvio.
Eikö äitisi nytkin maksa itse oman vuokransa?
Maksaa, mutta pienellä paikkakunnalla yksiön vuokra on hieman eri tasoa kuin kolmion vuokra Helsingissä.
Ja kun joku kuitenkin tarttuu siihen miksi pitää asua juuri Helsingissä, niin täällä on kuitenkin mun koko elämä ja kaikki kaverit ym, ja myös se työpaikka. Espoo, Vantaa ym kävisivät kyllä, mutta palkka tosiaan on pieni ja tällä hetkellä kävelen töihin ja säästän pitkän pennin.
Asunkulujesi jakaminen ei siis ole äidillesi kovin hyvä diili? Hän kuitenkin pärjää siellä pikkukaupungissa niiden palveluiden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Ap. sen sijaan että yritätä maksimida saatujen tukien määrää, niin laske sitä että mitä joudutte itse maksamaan asumisesta jos asutte yhdessä tai erikseen. Alimmissa yhteiskuntaluokissa tunnuttaan usein laskevan vain tukieuroja, eikä sitä mitä joutuu itse käyttämään.
Olen huomannut että tukien varassa elävä tuttuni pitää sitä parempana että jos asumiskulut on vaikka 700€ ja saa tukea 500€, kuin se että asumiskulut on 400€ ja saa tukea 300€, vaikka jälkimmäinen vaihtoehto tulisi hänelle satasen halvemmaksi plus puhumattaan se tilanne että työllistyy, eikä tarvi enää tukea, tai että tuet muuten vain loppuu tai huononee, joka ei porvarihallitusten kanssa ole lainkaan epätodennäköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raadan täyttä päivää töissä, palkkani vaan on niin pieni ja vuokrani korkea, vaikka asun pienessä rupuyksiössä, että saan yli 200 euroa asumistukea. Äitini ei ollut päivääkään työttömänä ja nyt eläkkeellä hänellä on varaa asua vain yksiössä pienellä paikkakunnalla. Olisin valmis luopumaan yksityisyydestäni ja muuttamaan hänen kanssaan kimppaan (en valitettavasti voi saada omia lapsia, joten omaa perhettä ei mulle tule) se olisi hyvä ajatus jo hänen turvallisuutensakin vuoksi, että asuisimme lähellä, kun hän ikääntyy. Yhdessä pystyisimme maksamaan ihan kivan asunnon. Mutta jos sairastuisin tai jäisin työttömäksi, vuokra kaatuisi täysin hänen maksettavakseen, koska äitini kanssa asuessa saisin vain työttömyyskorvausta, en asumistukea. En tiedä uskallanko ottaa tätä riskiä. Se mitä haukkujat eivät tässä nyt tunnu tajuavan on se, että yhteiskunnalle tulisi huomattavasti halvemmaksi ap:n esittämä kuvio.
Eikö äitisi nytkin maksa itse oman vuokransa?
Maksaa, mutta pienellä paikkakunnalla yksiön vuokra on hieman eri tasoa kuin kolmion vuokra Helsingissä.
Ja kun joku kuitenkin tarttuu siihen miksi pitää asua juuri Helsingissä, niin täällä on kuitenkin mun koko elämä ja kaikki kaverit ym, ja myös se työpaikka. Espoo, Vantaa ym kävisivät kyllä, mutta palkka tosiaan on pieni ja tällä hetkellä kävelen töihin ja säästän pitkän pennin.
Asunkulujesi jakaminen ei siis ole äidillesi kovin hyvä diili? Hän kuitenkin pärjää siellä pikkukaupungissa niiden palveluiden kanssa?
Pärjää joo, mutta inhoaa asua kaukana sukulaisistaan ja tykkää käydä usein Helsingissä kulttuurin parissa. Tarkoitus ois vuokrata asunto, jossa hänen kulunsa eivät nousisi nykyisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
me asumme samalla tavalla eikä koskaan ole Kela antanut euroakaan. Johtuu varmaan siitä, että meillä kaikki aikuiset käy töissä ja yhteist kuukausitulot lienee lähellä 20 000 euroa.
Entä jos tekin menisitte töihin?Voi rakas kanssaeläjä, uskon tehneeni aikalailla työvuoteni. Olen jo sen ikäinen että työmarkkinoilla ei ole kysyntää eikä ehkä uudelleenkoulutus tilannetta pahemmin pelasta.
Haluatko jollain muulla tavalla vielä kertoa ylemmyydestäsi ja tuoda erinomaisuuttanne esille? Kerro toki, sana on vapaa.
Ap
MENE TÖIHIN.
Tympäsee pienestä palkasta maksaa kaikenmaailman loisten asumisnen ja eläminen.
Missään ei sanota että kaikilla pitää olla omat huoneet. Jos niin olisi, niin rahat loppuisivat alta nanosekunnin.
Jos kämppä oma niin myyntiin, jos vuokra, niin kansioon, kunnes penskat ovat maailmalla, sinulle kaksiosta keittiö.
47 jatkaa, siivousfirman tavat, joten mene töihin. Laiskoja ei maailma elätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raadan täyttä päivää töissä, palkkani vaan on niin pieni ja vuokrani korkea, vaikka asun pienessä rupuyksiössä, että saan yli 200 euroa asumistukea. Äitini ei ollut päivääkään työttömänä ja nyt eläkkeellä hänellä on varaa asua vain yksiössä pienellä paikkakunnalla. Olisin valmis luopumaan yksityisyydestäni ja muuttamaan hänen kanssaan kimppaan (en valitettavasti voi saada omia lapsia, joten omaa perhettä ei mulle tule) se olisi hyvä ajatus jo hänen turvallisuutensakin vuoksi, että asuisimme lähellä, kun hän ikääntyy. Yhdessä pystyisimme maksamaan ihan kivan asunnon. Mutta jos sairastuisin tai jäisin työttömäksi, vuokra kaatuisi täysin hänen maksettavakseen, koska äitini kanssa asuessa saisin vain työttömyyskorvausta, en asumistukea. En tiedä uskallanko ottaa tätä riskiä. Se mitä haukkujat eivät tässä nyt tunnu tajuavan on se, että yhteiskunnalle tulisi huomattavasti halvemmaksi ap:n esittämä kuvio.
Eikö äitisi nytkin maksa itse oman vuokransa?
Maksaa, mutta pienellä paikkakunnalla yksiön vuokra on hieman eri tasoa kuin kolmion vuokra Helsingissä.
Ja kun joku kuitenkin tarttuu siihen miksi pitää asua juuri Helsingissä, niin täällä on kuitenkin mun koko elämä ja kaikki kaverit ym, ja myös se työpaikka. Espoo, Vantaa ym kävisivät kyllä, mutta palkka tosiaan on pieni ja tällä hetkellä kävelen töihin ja säästän pitkän pennin.
Asunkulujesi jakaminen ei siis ole äidillesi kovin hyvä diili? Hän kuitenkin pärjää siellä pikkukaupungissa niiden palveluiden kanssa?
Pärjää joo, mutta inhoaa asua kaukana sukulaisistaan ja tykkää käydä usein Helsingissä kulttuurin parissa. Tarkoitus ois vuokrata asunto, jossa hänen kulunsa eivät nousisi nykyisestä.
En oikein ymmärrä sitä, että miksi ette saisi asumistukea jos jäisit työttömäksi. Olisivatko tulonne kuitenkin niin suuret, ettei tukea tulisi? Silloinhan se on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raadan täyttä päivää töissä, palkkani vaan on niin pieni ja vuokrani korkea, vaikka asun pienessä rupuyksiössä, että saan yli 200 euroa asumistukea. Äitini ei ollut päivääkään työttömänä ja nyt eläkkeellä hänellä on varaa asua vain yksiössä pienellä paikkakunnalla. Olisin valmis luopumaan yksityisyydestäni ja muuttamaan hänen kanssaan kimppaan (en valitettavasti voi saada omia lapsia, joten omaa perhettä ei mulle tule) se olisi hyvä ajatus jo hänen turvallisuutensakin vuoksi, että asuisimme lähellä, kun hän ikääntyy. Yhdessä pystyisimme maksamaan ihan kivan asunnon. Mutta jos sairastuisin tai jäisin työttömäksi, vuokra kaatuisi täysin hänen maksettavakseen, koska äitini kanssa asuessa saisin vain työttömyyskorvausta, en asumistukea. En tiedä uskallanko ottaa tätä riskiä. Se mitä haukkujat eivät tässä nyt tunnu tajuavan on se, että yhteiskunnalle tulisi huomattavasti halvemmaksi ap:n esittämä kuvio.
Eikö äitisi nytkin maksa itse oman vuokransa?
Maksaa, mutta pienellä paikkakunnalla yksiön vuokra on hieman eri tasoa kuin kolmion vuokra Helsingissä.
Ja kun joku kuitenkin tarttuu siihen miksi pitää asua juuri Helsingissä, niin täällä on kuitenkin mun koko elämä ja kaikki kaverit ym, ja myös se työpaikka. Espoo, Vantaa ym kävisivät kyllä, mutta palkka tosiaan on pieni ja tällä hetkellä kävelen töihin ja säästän pitkän pennin.
Asunkulujesi jakaminen ei siis ole äidillesi kovin hyvä diili? Hän kuitenkin pärjää siellä pikkukaupungissa niiden palveluiden kanssa?
Pärjää joo, mutta inhoaa asua kaukana sukulaisistaan ja tykkää käydä usein Helsingissä kulttuurin parissa. Tarkoitus ois vuokrata asunto, jossa hänen kulunsa eivät nousisi nykyisestä.
En oikein ymmärrä sitä, että miksi ette saisi asumistukea jos jäisit työttömäksi. Olisivatko tulonne kuitenkin niin suuret, ettei tukea tulisi? Silloinhan se on ihan ok.
Äitini nettoeläke on n. 1500, työttömyyskorvaukseni olisi nettona n. 500. Emme juuri taitaisi saada tukia, ja jos asunnon vuokra olis esim. 900, itselleni jäisi elämiseen 50 e. Kyllähän hän pystyisi maksamaan vuokran itsekin, mutta eihän se pitemmän päälle toimisi. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, ettei ensimmäisenä pidä ajatella tukien kuppaamista, mutta nykytilanteessani juuri joudun niitä nostamaan, vaikka käyn kokoaikatöissä. Kaupungin asuntohakemus on ollut vetämässä vuosia.
Ja kun joku kuitenkin tarttuu siihen miksi pitää asua juuri Helsingissä, niin täällä on kuitenkin mun koko elämä ja kaikki kaverit ym, ja myös se työpaikka. Espoo, Vantaa ym kävisivät kyllä, mutta palkka tosiaan on pieni ja tällä hetkellä kävelen töihin ja säästän pitkän pennin.