Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tt-tuella elävät/muut erittäin pienituloiset : Millaista elämänne on?
03.03.2019 |
Olen onnistunut kaivamaan itselleni kuopan, josta en usko koskaan pääseväni ylös. 25 000e ulosotossa, ei ammattia, mutta sen sijaan vaikeita mt-ongelmia, jotka todennäköisesti johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle. Olen vähitellen alkanut tottumaan ajatukseen, että rahaa ei ikinä tule olemaan enemää kuin tuon perustoimeentulotuen verran.
Olen koittanut laskeskella budjettia, mutta en osaa arvioida todellisia kuluja vielä kovin tarkasti. Koitan opetella elämään niin säästäväisesti kuin suinkin kykenen, mutta jatkuvasti pelottaa, etten oikein voi "elää" enää, koska rahat eivät riitä mihinkään.
Vai riittävätkö? Riittääkö rahaa tapahtumiin, matkustamiseen ja vaikka satunnaisiin heräteostoksiin, vai täytyykö jokainen sentti laskea, eikä silti ole varaa edes kaikkeen pakolliseen?
Kuulisin mielellänne myös budjeteistanne.
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tuloni ovat 170 e/kk asumistukea ja 490 e/kk työttömyystukea. Vuokra on onneksi maailman pienin, vain 190 euroa, joten se kuittaantuu tuolla asumistuella ja voin laskea, että kaikeen elämiseen jää jäljelle tuo vajaa 500 e/kk.
Mulla ei ole mitään säännöllisiä laskuja kauheasti; sähkö, vesi, puhelin, kotivakuutus, vanhan velan maksu ja Netflix. (Olen luopumassa autostani kuukauden päästä, joten jätetään tässä laskuista pois. Rahatilanne kieltämättä vaikuttaa päätökseen aika lailla, mutta koska asun keskustassa niin enpä tarvitse sitä muutenkaan.) Yhteensä 80-150 e/kk, joskin välillä mukana on jotain satunnaisia muita esim. tk-käyntimaksuja sun muita menoeriä. Vanhaa velkaa on pankille 2500 euroa ja sitä hiljalleen muutamia kymppejä kuussa makselen pois. Kun pääsen joskus taas töihin, niin kuittaan ne sitten mutta nyt mennään näillä.
Eli keskimäärin vajaa neljäsataa kuussa jää käteen ja tästä maksan ruoan ja kaikki muut menot. Teen ruoan pääsääntöisesti itse alusta loppuun ja syön hyvin vähän lihaa (1-2 krt viikossa ja silloinkin mieluummin kalaa). Kun vähänkään miettii mitä oikeasti tarvitsee ruoakseen, niin ei ole tarvinnut kyllä koskaan ruoasta tinkiä, ja minä kuitenkin ostan luomua aina kun mahdollista. Ruokahävikkiä ei tule oikeastaan yhtään. Katson kaupassa kilohinnaltaan edullisemman vaihtoehdon (tai päätän suosia sillä kertaa sitä luomua tai kotimaista/paikallista, vähän tuotteesta riippuen, koen että valinnanvaraa on ihan ok verran tässäkin). Ruokaan siis menee suurin osa, varmaan 200-300 euroa kuukaudessa. Riippuu miten tekee mieli pröystäillä tai kitsastella. Ostoskärryyni eivät päädy mehut, limpparit tai valmisruoat.
Loppuraha menee liikkumiseen (auto/pian bussiliput), ehkä 50 e/kk keskimäärin (plus autoverot/vakuutus, jotka lasken noihin satunnaisiin muihin menoeriin). Sitten jääkin kuukaudelle keskimäärin 50 euroa "humputtelurahaa", mikä menee yleensä satunnaisiin ulkona syötyihin lounaisiin tai johonkin muuhun tarpeettomaan, joku harvinainen keilailu/leffakäynti esim.
Useimmiten se "humputteluraha" jää käytännössä alle viidenkympin ja joskus joutuu ruokarahastakin nipistämään. Jos vaikka pitää tilata piilolinssejä, ostaa uusia alusvaatteita kerran vuodessa tms. tarpeellista, tai jos haluan panostaa parempaan shampoohon tai jotain sellaista. Kaikkea tavaraa mulla on tarpeellinen määrä, vaatteita kaapit täynnä, mitään en varsinaisesti tarvitse. On laitteet ja pelit ja vehkeet, enkä uusia tarvitse. Rahani menee siis käytännössä siihen mitä syön, miten pesen itseni, kotini ja vaatteeni ja muuhun päivittäiseen elämään. Heräteostoksista yleisin taitaa olla Hesen juustoateria, jonka syön noin kerran tai kaksi kuukaudessa. En myöskään meikkaa, värjää hiuksiani tai käy kampaajalla (pitkät hiukset, leikkaan latvat itse). En yksinkertaisesti ostele mitään kouriintuntuvaa juuri koskaan, kun en tarvitse.
jatkuu 1/2
jatkuu 2/2
En siis oikeastaan tee mitään erityisen ekstraa maksullista elämässäni. En käy maksullisissa tapahtumissa oikeastaan koskaan, koska löydän ihan tarpeeksi ilmaisiakin tyydyttämään tapahtumatarpeeni. Harrastukset on ilmaisia tai todella edullisia (piirustuspaperi). Viihdyn kyllä paljon kotona keskenäni, että tämä varmasti vaikuttaa paljon. En juo alkoholia tai tupakoi, joten siitäkin säästyy pitkä penni. Koen, että elämä on materialistisesti tyydyttävää, enkä tässä vaiheessa kaipaa oikeastaan mitään lisää siihen. Olen männävuosina saanut matkustella sydämeni kyllyydestä ja tehnyt kaikenlaista kiinnostavaa, joten niiden voimilla nyt jaksaa. Ja tosiaan kun kaapista löytyy vaikkapa teltta ja trangiavehkeet, niin mikäpähän siinä on vaikka liftata jonnekin korven reunaan ja käydä vaikka telttaseikkailulla siellä - eikä maksa juuri mitään. Mielikuvitusta käyttämällä keksii kaikenlaista. Avainasemassa toki minulla on se, että minulta löytyy kaikki tarvittava jo ennestään.
Kun aikansa elää vaatimattomasti, huomaa kyllä että sekin on ihan ok. Vaikka kulttuurissamme kerskakulutusta pidetään tavoittelemisen arvoisena tilana, ei se silti ihmisestä välttämättä sen onnellisempaa tee. Ihmissuhteista kannattaa pitää huolta ja muutenkin tutustua itseensä siinä mielessä, että tietää mikä on itselle oikeasti elämässä tärkeää. Yleensä se ei ole mikään tavara. Vaikka joutuisit joku viikko pesemään sukkasi talon ainoalla palasaippualla ja saat pesuainetta vasta ensi viikolla, niin ei sekään ole maailmanloppu (toki en vähättele tästä aiheutuvaa stressiä etenkin jos se on jatkuva olotila). Kannattaa keskittyä siihen, mitä sinulla jo on ja mitkä asiat sinut onnelliseksi tekevät. Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.
Elän elämää, joka on ilmaston pelastajan unelmaelämää:
En lennä kaukomaihin
Lähiseitumatkailua, esim. Tallinna ja Porvoo
En syö lihaa kuin kerran vkossa
En omista autoa
Pieni koti, vähän sähkölaitteita ym. härpäkkeitä -) pieni sähkönkulutus
Kävelen ja pyöräilen paljon
En osta kuin käytettyä (kirppikset)
En heitä käyttökelpoista kamaa pois vaan korjaan ja kunnostan
Käytän lähikauppoja ja palveluita
En meikkaa -) pieni kemikaalikuorma
Jne..
Pelastan maailman :) Ennen minua pidettiin luuserina, mutta nyt olen ihailtu edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
" Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia."
Ei kyl.
Koira tuottaa paljon iloa elämään, eikä ole mikään halpa harrastus, samoin kuin esim. vene.
Kyllä parhaat harrastukset maksaa ja sen takia käydäänkin töissä.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parissa vuodessa työttömyyttä on niin tottunut että hyvin pärjäilee. Pari tonnia opintolainaa, muutama osamaksu jotka onneksi loppuu ennen kesää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koettu on.
Ikävä kyllä, silloin juuri kun rahat vähissä, on paljon mielitekoja.
Juoksemista tarjousten perässä, näin meni monta vuotta, mutta tein hyviä hankintoja joista vieläkin iloa.
Pari kolikkoa jäljellä loppukuusta, ruokaa useimmiten oli, se vain ahdisti ajatuksena. Otin edellisen kauppakuitin mukaan että tiesin rahojen riittävän varmasti ja ostin samat tavarat. Moni ihmetteli miten selvisin.
Kuitit kannattaa ottaa talteen ja laskea olennaiset menot.
Usein tuntuu siltä he jotka neuvovat, ei lehtiä, mene kirjastoon lukemaan ym ovat heitä jotka kuitenkin viettävät menevää elämää.
Ketään ei voida nykyaikana vaatia selviytymään ilman omaa tietokonetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koettu on.
Ikävä kyllä, silloin juuri kun rahat vähissä, on paljon mielitekoja.
Juoksemista tarjousten perässä, näin meni monta vuotta, mutta tein hyviä hankintoja joista vieläkin iloa.
Pari kolikkoa jäljellä loppukuusta, ruokaa useimmiten oli, se vain ahdisti ajatuksena. Otin edellisen kauppakuitin mukaan että tiesin rahojen riittävän varmasti ja ostin samat tavarat. Moni ihmetteli miten selvisin.
Kuitit kannattaa ottaa talteen ja laskea olennaiset menot.
Usein tuntuu siltä he jotka neuvovat, ei lehtiä, mene kirjastoon lukemaan ym ovat heitä jotka kuitenkin viettävät menevää elämää.
Ketään ei voida nykyaikana vaatia selviytymään ilman omaa tietokonetta.
Jos ongelmana on vain pään sisällä olevat mieliteot, niin eihän siinä sitten mitään. Niistä mielikuvista pääsee eroon kyllä ja ihan ilmaiseksi.
Vihdoin opiskelemassa omaan ammattiin näin päälle parikymppisenä...
Rahaa tulee sen asumistuen verran ja opintotukea jää käytettäväksi kuukaudessa noin 200 e, jolla sitten pitäisi tehdä kaikki hankinnat, kokata kotona ja syödä koulussa.
Todella käytännönläheinen ala kyseessä, joten koululla ollaan usein pitkää päivää ja työntekoa en tämän ja harrastusteni lisäksi ehdi taikka pysty harkitsemaan.
Siksipä nostankin opintolainaa jolloin käyttöraha nousee jopa 600 euroon kuussa.
Kyllä tällä pärjää mutta innolla odotan sitä päivää kun pääsee vihdoinkin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä yllättävän harva asia on pakollinen, tai suurimman osa kuluista voi vaihtaa halvempaan tai poistaa kokonaan. Mistään samasta elintasosta kuin palkkatyössa on turha haaveilla, mutta kyllä fiksuja valinnoilla voi nauttia elämästä pienituloisetkaan. Itse tällä hetkellä töissä, mutta olen elänyt jaksoja paljon pienemällä rahamäärällä kuin nyt. Henkisesti kuluttavinta on että joku vähänkään isompi meno kaataa koko kuukauden budjetin.
Etänä joskus ruokahävikkiruokaa, jota saan läheiseltä seurakunnalta, se menisi muuten roskiin. En minäkään osta mitään, kun kaikkea jo on. Matkailua harrastan niin, että menen kaupunginosaan, joka on tuntematon ja juon kahvit jossain kivassa paikassa tms. Minulla ei ole ajokorttia, joten olen tottunut joukkoliikenteeseen. Aikaisemmin minulla oli pieni puutarhapalsta, josta sain ruokaa. Nyt hyödynnän kaikki tarjouspäivät ja juhlin, jos vaikka hedelmiä eurolla kilo: ostan pariksi viikoksi. Ruoka ja asuminen ovat suurimmat kuluerät myös minulla. Lidl on halpa, myös Pirkka ja tarjouksia ostan aina kun käyn kaupassa. Niitä on vaikea ennakoida, joten ruoanlaitto on aika ex tempore meininkiä. Loppukuussa sitten puuro maittaa. Juustoa on harvoin varaa ostaa, laivotaan ja koostaan paljon. Ihan perusruokia - kasvispainotteisesti. En osaa valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on exelissä kuukausittaiset tulot ja menot. Ei tule yllätyksiä kun tietää koska tulee esim autovakuutusmaksu jne. Palkkikaaviot yms.
Suosittelen muuttamista mahdollisimman halpaan asuntoon, jotta ainakaan itse ei tarvitse maksaa asumismenoista ylimääräistä. Ota projektiksi maksaa velat pois, muuta korpeen, jossa rahaa ei kulu. Älä tilaa lehtiä, älä maksukanavia, ei uutta puhelinta jos entinen pelaa, myy kaikki rahan arvoinen pois. Kyllä pienellä rahalla elää ihan hyvin. Koulutukseen pääsee kyllä vielä vaikka kuusikymppisenä, joten ammatin puute ei ole mikään lopullinen kohtalo.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen muuttamista mahdollisimman halpaan asuntoon, jotta ainakaan itse ei tarvitse maksaa asumismenoista ylimääräistä. Ota projektiksi maksaa velat pois, muuta korpeen, jossa rahaa ei kulu. Älä tilaa lehtiä, älä maksukanavia, ei uutta puhelinta jos entinen pelaa, myy kaikki rahan arvoinen pois. Kyllä pienellä rahalla elää ihan hyvin. Koulutukseen pääsee kyllä vielä vaikka kuusikymppisenä, joten ammatin puute ei ole mikään lopullinen kohtalo.
Mutta saako opintotukea tai mitään muutakaan tukea opiskeluun, onkin sitten asia erikseen.
Mulle jää n. 900 € käteen, kun olen vuokran maksanut.
Olen elänyt paaaaaaaaaaaljon pienemmälläkin, joten itse ruokaa tehden, kirpputoreilla käyden ja kaikkea hävikkiä varoen voin maksaa jopa lapseni kalliin harrastuksen.
Pakollisia ovat vuokra, ruoka, netti, puhelimet, sähkö ja matkakortin lataus.
Lapseni harrastus on pakko, kun on vihdoin saanut ystäviä ja yhteisän, jota rakastaa.
Käytännössä riittää vuokraan, sähköön, muutamaan laskuun tai menoon (puhelin, netti, bussiliput) ja ruokaan. Joskus voi olla muutama kymppi ylimääräistä huvitteluun, hiustenleikkuuseen tai uuteen vaatteeseen. Nämä pitää laskea ja budjetoida hyvin. Kannattaa lähteä siitä, että ei osta mitään ylimääräistä ennen kuin vähän näkee, mikä se elintaso on. Jos jotain jää joskus säästöön, se tasoittuu kyllä seuraavassa kuussa. Ruoka on oikeastaan menoista ainoa, mihin voi vaikuttaa, eli säästöt syntyvät sieltä, jos pärjäät halvalla kotiruoalla. Toimeentulotuellahan jää noin 16 euroa päivässä kaikkeen kulutukseen vuokran, sähkön ja lääkkeiden jälkeen. Nälkää ei tarvitse nähdä, mutta huvittelut jäävät vähiin. Itse en käytä alkoholia enkä tupakkaa, niin pärjään.
Porvoo on ihana paikka - Sara Sieppikin sitä suosittelee ihanien instakuvien kera.
Voit myös ottaa Onnibussin muihin maisemiin, jos Porvoo on liian ihana!
Alue: Aihe vapaa
Ei budjettia. Päivä kerrallaan. On vapautta, mutta vain hyvin vähän rahaa. Sairauden vuoksi elämä on rajoittunutta. Kirppikset pelastavat paljon ja minimalistinen elämäntapa. Eilen olin leffassa, joten ensi viikko syödään kaurapuuroa aamupalaksi. Ostin tänään laskiaispullia, joten en valita. Hetki kerrallaan hyvä tulee.