Lue keskustelun säännöt.
Pettäminen ja vanhemmuus
23.02.2013 |
Vanhemmuushan edellyttää mm. lasten tarpeiden asettamista omien edelle, pitkäjänteisyyttä, ja kykyä antaa lapsille hyvä esimerkki ihmisiksi elämisestä ja toisten ihmisten kunnioittamisesta. Puhumattakaan nyt esim. rehellisyydestä ja muista vastaavista yleisistä hyveistä.
Miten näitä asioita löytyy ihmisiltä, jotka elämänsä tärkeimmässä ihmissuhteessa ihan konkreettisesti asettavat omat tarpeensa perheen edelle, kun ryhtyvät rinnakkaissuhteisiin? He toimivat lyhytjänteisesti (oma välitön tarpeentyydytys vs. liiton ongelmien selvittely puolison kanssa) , epäkunnioittavasti ja epärehellisesti.
Teot ratkaisevat, keitä me olemme. Lapset imevät vaikutteita kodistaan kokonaisvaltaisesti. He eivät saa kokemuksia vain vanhempien sunnuntaiminästä. Miten pettämisperheissä ehkäistään asian vaikutuksia lapsiin? Tuskinpa sentään kukaan uskottelee itselleen, että asia on sillä hoidettu kun pettämisestä ei puhuta lasten kuullen (eli silloin kun vanhemmat luulevat etteivät lapset kuule)?
Kysyn tätä ihan kiinnostuksesta, vaikken voinutkaan välttää pettämistä halveksuvaa äänilajia. Tarkoitus ei siis ole virittää lihavaa riitaa av:lle. Jaksaisikohan joku vastata ihan kysymääni asiaan, ilman turhaa puolustuskannalla raivoamista?
Kommentit (57)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 15:58"]
Luulisin että täällä on vain 1 mustavalkoisesti ajatteleva mamma eli ap, joka on kirjoittanut tähän ketjuun ainakin puolet vastauksista.
[/quote] Hanki toki apua. "Kaikkitietävä" harhaisuutesi on varmasti hyvin raskasta sekä itsellesi että perheellesi, jos sellaista nyt enää on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi voi "tietää" pettämisestä, jos lapsi on vanhemman mukana tapaamassa salarakasta. Isi/äiti menee lapsen kanssa esim sukuloimaan, mutta mennäänkin salaa treffeille. Itse todistin vähän aikaa sitten tälläistä Kuviota. Pettäjän mukaan puoliso ei epäile ja lapsi 2 vuotta niin ei osaa kertoa.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 12:22"]
Sinä olet ilmeisesti vanhempana harvinaislaatuinen yksilö eli täydellinen! Meidän perheessä lapset joutuvat valitettavasti kohtaamaan koko elämän tunnekirjon iloineen ja suruineen. Välillä vanhemmat ovat ahdistuneita syystä tai toisesta, mutta toisena hetkenä taas iloisia ja hyvän tuulisia. Enkä ole kokenut, että lapset olisivat tästä tunteiden kirjosta kärsineet, vaan eläneet perheen mukana elämänmakuista elämää. Tämä on nykyajan käsittämätöntä ajatusta, että lapset pitäisi kasvattaa pumpulissa, ettei he joutuisi kohtaamaan minkäänlaisia negatiivisia tunteita. Pettäminen ei ole sen erilaisempi elämän kriisi kuin perhettä kohdannut sairaus, työttömyys tai muu ikävä asia.
Ajatus siitä, että pettävä on kykenemätön vanhempana on myös omituinen. Erehtyminen on inhimillistä, mutta monet av-mammat omassa täydellisyydessään eivät voi sitä ymmärtää. Näin ehdoton musta-valkoajattelu on lapselle varmasti haitallisempaa kuin pettäminen. Musta-valkoinen äiti suhtautuu varmasti lapseenkin yhtä musta-valkoisesti.
Pettäminen on aika lailla eri asia kuin vaikkapa sairaus tai työttömäksi joutuminen. Pettäminen on ihmisen oma valinta. Teko, jonka ihminen valitsee, vaikka tietää sen loukkaavan syvästi hänelle läheisintä ihmistä ja johtavan todennäköisesti suureen kriisiin ja perheen kärsimykseen. Muita vastoinkäymisiä voi pariskunta kohdata yhdessä, mutta pettäminen on eri juttu, se hajoittaa vain.
Minusta ap tarkoitti enemmänkin sitä, että ihminen, joka kykenee valehtelemaan ja salailemaan läheisimmiltään niin paljon kuin pettäjä, ei ole aikuinen, joka olisi vastuullinen vanhempi. Pettäjä opettaa lapsilleen, että saa valehdella, loukata toisia. Vaikkei suoraan, mutta tekojensa kautta.
48 lainaus ei onnistunut, kaksi viimeistä kappaletta siis mun kirjoittamia vastauksena aiempaan kommenttiin.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 12:36"]
Vanhemmuudessa ja perheen dynamiikassa on lasten kehityksen kannalta merkityksellisempiäkin seikkoja kuin esim. pettäminen (joka voidaan ihan hyvin salata lapsilta ja hoitaa aikuisten kesken fiksusti). Esim. tunnekylmyys, narsismi, alkoholismi, marttyyrius, toisten syyllistäminen, lasten epätasa-arvoinen kohtelu yms. yms. ovat varmasti merkityksellisempiä ja vahingollisempia.
[/quote] Eiköhän se pettäminen monesti ilmene yhteydessä moniin näistä luetelluista asioista. Tähän keskusteluun näyttää nyt tulleen joku jolla on tarve puolustella itseään, panetella muita ja yrittää vähätellä pettämisen merkitystä. Ehkäpä asia osuu niin lähelle, ettei kykyä kunnon keskusteluun ole. Jos nyt olisi muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä se vaimo onkin pirttihirmu ainakin miehen mielestä ja oikeuttaa pettämiseen. Vaikka vaimo olisikin yrittänyt tehdä kaikkensa ja hoitanut "aviolliset velvollisuudet" kunnialla ja pyyteettömästi. Syy pettämiseen on pettäjän mielestä yleensä aina siinä toisessa. Syytetään usein vaikeaa parisuhdetta, vaikka harvoin yritetään tehdä itse mitään sen eteen. Pettäjän pitäisi ottaa vastuu omista teoistaan, eikä vierittää niitä toisille.
Teot ratkaisevat. Anteeksiantamisen taito opitaan myös vanhemmilta. Toiset ovat ilmeisesti täydellisempiä kuin toiset. Mielestäni ei tee huonompaa vanhempaa vaan huonon puolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 22:16"]
Ihminen ei aina toimi järkevästi eikä oman moraalinsa mukaisesti. Silti voi olla hyvä vanhempi. Lapsilleenkin voi opettaa, että ihminen tekee joskus virheitä, mutta sen tajuttuaan tilanteen voi vielä yleensä korjata.
[/quote] Jos kotona on kriisin johdosta ahdistunut ilmapiiri tms. vuoden pari, se on lasten perspektiivistä erittäin pitkä aika (siis pitempi kuin aikuisen perspektiivistä). Jos aikuiset saavat välinsä paremmalle tolalle ja asiat paranevat, heillä varmaan on hyvin helpottunut olo, mutta lapsen psyykelle koituneet seuraukset eivät tule sillä pois pyyhityiksi. Lisäksi kyse ei ole vain ongelmien korjaamisesta, vaan pettämään ryhtyvä ihminen on arvoiltaan ja persoonaltaan kyseenalainen ylipäätään vanhempana. Samojen ongelmien kohdatessa ollenkaan kaikki ihmiset eivät salli itselleen raukkamaisinta mahdollista pakokeinoa.
[/quote]
Mutta hyvä ihminen, me kaikki teemme virheitä. Elämä on sellaista. Virheet ovat eri ihmisillä erilaisia. Kukaan ei ole täydellinen. Ihminen ei aina ymmärrä itsekään kaikkia tekojaan heti, se vaatii aikaa.
Elämässä on väistämättä välillä kriisejä, isojakin. Syitä voi olla hyvin monenlaisia.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tapahtuneesta voi oppia. Kun tapahtuu jotain kauheaa, voi sitä tietenkin jäädä voivottelemaan ja toivoa ettei sitä koskaan olisi tapahtunut. Tai sitten voi käydä läpi prosessin, jossa pohditaan mistä tapahtunut johtui ja miten tästä eteenpäin. Ei ole olemassa virheellisiä ja virheettömiä ihmisiä. On olemassa vain meitä, jotka tekevät joskus virheitä.
Itse pidän pettänyttä puolisoani erittäin hyvänä isänä ja nykyään myös hyvänä puolisona. En muutenkaan ajattele ihmisistä mustavalkoisesti.
Toivottavasti jonain päivänä huomaat itsekin miten mustavalkoisesti ja kapeakatseisesti ajattelet. Toki pettämistä on erilaista. On vuosia jatkuvaa, salassa pidettyä. Ja sitten on näitä, jotka ovat hairahtaneet ja kertoneet siitä oma-aloitteisesti puolisolleen (kuten meillä).
[quote author="Vierailija" time="27.02.2013 klo 21:15"]
Mutta hyvä ihminen, me kaikki teemme virheitä. Elämä on sellaista. Virheet ovat eri ihmisillä erilaisia. Kukaan ei ole täydellinen. Ihminen ei aina ymmärrä itsekään kaikkia tekojaan heti, se vaatii aikaa.
Elämässä on väistämättä välillä kriisejä, isojakin. Syitä voi olla hyvin monenlaisia.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta tapahtuneesta voi oppia. Kun tapahtuu jotain kauheaa, voi sitä tietenkin jäädä voivottelemaan ja toivoa ettei sitä koskaan olisi tapahtunut. Tai sitten voi käydä läpi prosessin, jossa pohditaan mistä tapahtunut johtui ja miten tästä eteenpäin. Ei ole olemassa virheellisiä ja virheettömiä ihmisiä. On olemassa vain meitä, jotka tekevät joskus virheitä.
Itse pidän pettänyttä puolisoani erittäin hyvänä isänä ja nykyään myös hyvänä puolisona. En muutenkaan ajattele ihmisistä mustavalkoisesti.
Toivottavasti jonain päivänä huomaat itsekin miten mustavalkoisesti ja kapeakatseisesti ajattelet. Toki pettämistä on erilaista. On vuosia jatkuvaa, salassa pidettyä. Ja sitten on näitä, jotka ovat hairahtaneet ja kertoneet siitä oma-aloitteisesti puolisolleen (kuten meillä).
[/quote] Joillakin on näemmä tarve tuollaiseen yleisjeesusteluun ja toisten opettajaksi asettumiseen. Ei siinä ole mitään mustavalkoista, että on sinun kanssasi eri mieltä. Tässä keskustelussa on esitetty sellaisia pointteja pettämisen ja pettäjävanhemman vaikutuksesta lapsiin, joita kukaan, myöskään sinä, ei ole pystynyt kommentoimaan millään lailla. Tarve vähätellä vakavan asian vaikutuksia ja olla näkemättä niitä koko laajuudessaan taitaa olla ..... vaikkapa kapeakatseisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 18:59"]
En käsitä, miksi lapsille täytyy kertoa pettämisestä! Fiksut vanhemmat pitävät aikuisten väliset asiat aikuisten välisinä. Lapsille voi kuitenkin selittää, että vanhempien välillä on erimielisyyttä, toinen vanhempi on loukannut toista, mutta aikuiset yrittävät selvittää erimielisyytensä. En käsitä ap:n kaltaisia vanhempia, jotka väittävät lasten kärsivän pettämisestä. Lapset kärsivät sen takia, koska aikuiset eivät osaa käsitellä vaikeita asioita lasten kannalta järkevästi. Elämässä tapahtuu ikäviä asioita ja lapsille tulisi antaa mahdollisimman hyvät eväät käsitellä pettymyksiä ja selvitä niistä huolimatta eteenpäin.
[/quote]
Eihän tässä kukaan ole sanonut, että lapsille pitäisi kertoa pettämisestä. (Kun ei pysty keskustelemaan esitetystä kysymyksestä, pitää näemmä keksiä siihen jotain pöllöä ja kommentoida sitten sitä.)
Aikamoista hurskastelua on tekstisi mielestäni. Pettäminen aiheuttaa perheeseen niin syvän kriisin, että sen vaikutukset ulottuvat lapsiin, eikä asiaa mitenkään poista se, ettei lapsille nimenomaisesti ilmoiteta pettämistä tapahtuneen. Pettäminen ei myöskään ole "ikävä asia" joka "tapahtuu" vaan se on jommankumman vanhemman tietoista salakavalaa ja raukkamaista toimintaa. Minusta on varsin kyseenalaista, miten tällainen ihminen on esimerkkinä lapsille. Millaiset eväät hän esim. antaa tuohon mainostamaasi pettymysten käsittelyyn? Pettäjähän voi olla juurikin pettynyt parisuhteeseensa, ja miten fiksusti ja aikuisesti sitä "käsittelee"? Pettämällä.
Lapset eivät välttämättä kärsi pettämisestä. On vanhemmista kiinni, ovatko lapset edes tietoisia tapahtuneesta. Pettäminen on väärin puolisoa kohtaan, mutta turha tähän on ottaa lapsia mukaan. Olen seurannut sivusta ystäväperheiden pettämis- ja erokriisejä ja lasten asema vaihtelee perheissä vanhempien käytöksen johdosta. Joissakin perheissä lapset otetaan riidanvälineeksi ja joissakin lapset jätetään oikeutetusti aikuisten riitojen ulkopuolelle. Ei ole vaikea arvata, kummassa tilanteessa lapset oireilevat.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 21:22"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 18:59"]
En käsitä, miksi lapsille täytyy kertoa pettämisestä! Fiksut vanhemmat pitävät aikuisten väliset asiat aikuisten välisinä. Lapsille voi kuitenkin selittää, että vanhempien välillä on erimielisyyttä, toinen vanhempi on loukannut toista, mutta aikuiset yrittävät selvittää erimielisyytensä. En käsitä ap:n kaltaisia vanhempia, jotka väittävät lasten kärsivän pettämisestä. Lapset kärsivät sen takia, koska aikuiset eivät osaa käsitellä vaikeita asioita lasten kannalta järkevästi. Elämässä tapahtuu ikäviä asioita ja lapsille tulisi antaa mahdollisimman hyvät eväät käsitellä pettymyksiä ja selvitä niistä huolimatta eteenpäin.
[/quote]
Eihän tässä kukaan ole sanonut, että lapsille pitäisi kertoa pettämisestä. (Kun ei pysty keskustelemaan esitetystä kysymyksestä, pitää näemmä keksiä siihen jotain pöllöä ja kommentoida sitten sitä.)
Aikamoista hurskastelua on tekstisi mielestäni. Pettäminen aiheuttaa perheeseen niin syvän kriisin, että sen vaikutukset ulottuvat lapsiin, eikä asiaa mitenkään poista se, ettei lapsille nimenomaisesti ilmoiteta pettämistä tapahtuneen. Pettäminen ei myöskään ole "ikävä asia" joka "tapahtuu" vaan se on jommankumman vanhemman tietoista salakavalaa ja raukkamaista toimintaa. Minusta on varsin kyseenalaista, miten tällainen ihminen on esimerkkinä lapsille. Millaiset eväät hän esim. antaa tuohon mainostamaasi pettymysten käsittelyyn? Pettäjähän voi olla juurikin pettynyt parisuhteeseensa, ja miten fiksusti ja aikuisesti sitä "käsittelee"? Pettämällä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 19:11"]
Komppaus tälle. Lähipiirissä nähnyt hysteerisiä petettyjä äitejä, jotka omalla käytöksellä aiheuttaa lapsille ongelmia. 5-vuotiaan ei tarvi tietää isän pettämisestä kun 5-vuotias ei voi sitä ymmärtää.
[/quote] Oliko tämä vitsi? Ai ne ovatkin ne petetyt äidit, joita voi syyttää lasten ongelmista? Joo, pettäjä on ihan ok tyyppi niin kauan kuin esiintyy hillitysti :-D.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 21:30"]
Lapset eivät välttämättä kärsi pettämisestä. On vanhemmista kiinni, ovatko lapset edes tietoisia tapahtuneesta. Pettäminen on väärin puolisoa kohtaan, mutta turha tähän on ottaa lapsia mukaan.
[/quote] Tämä lienee nyt juuri sitä, mistä joku mt-ammattilainen ylempänä ketjussa kommentoi. Vaikutuksia lapsiin hyssytellään eikä haluta nähdä. Ei se vaikutus sillä eliminoidu että lapsia ei "oteta mukaan", tuohan on itsepetosta. Lapsiin vaikuttaa sekä toisen osapuolen huono esimerkki ihmisenä (siis laajemmin kuin siinä mielessä että hän suoraan sanoisi lapsille pettävänsä heidän toista vanhempaansa) että toiselle osapuolelle aiheutettu mielipaha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiköhän tuossa ole sama ajatus, että lapsia ei tarvitse sekoittaa aikuisten riitoihin. petetty voi haukkua puolisoaan ystävilleen ja jättää lapset rauhaan. ei tässä kukaan ole petettyä puolustanut, vaan ihmetellyt lasten sotkemista asiaan. ei ne lapset siitä hajoa, vaikka näkisivät vanhemman olevan surullinen tai vihanen. oppivat vain elämän realiteetit.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2013 klo 19:11"]
Komppaus tälle. Lähipiirissä nähnyt hysteerisiä petettyjä äitejä, jotka omalla käytöksellä aiheuttaa lapsille ongelmia. 5-vuotiaan ei tarvi tietää isän pettämisestä kun 5-vuotias ei voi sitä ymmärtää.
[/quote] Oliko tämä vitsi? Ai ne ovatkin ne petetyt äidit, joita voi syyttää lasten ongelmista? Joo, pettäjä on ihan ok tyyppi niin kauan kuin esiintyy hillitysti :-D.
[/quote]
Onko sinua ap petetty? Pettäjästä puhuessasi ajatteletko jotakuta tiettyä ihmistä, joka on loukannut sinua?
Mihin nojaat väitteesi? Tunnetko useita puolisoaan pettäneitä ihmisiä, joista tekemiisi havaintoihin perustat väitteesi?
En ymmärrä miten sinä voit olla "eri mieltä" esim. minun elämästäni ja minun puolisostani tuntematta meitä ollenkaan? Miten voit väittää, että minun puolisoni (pettämisen perusteella) on huono vanhempi lapsilleen ilman, että olet tehnyt yhtäkään havaintoa hänestä vanhempana?
Minkä ikäinen olet? Elätkö pitkässä liitossa? Miksi pelkäät pettämistä noin kamalasti? Miksi olet tehnyt siitä noin hirveän mörön? Miksi määrittelet ihmisen kokonaan tuon yksittäisen teon kautta?
En ole ap, minua ei ole petetty enkä itse ole pettänyt.
En ole mustavalkoihminenkään, mutta en arvosta pettäjää ja pidän häntä totta tosiaan virheellisistä ihmisistä virheellisimpiin kuuluvana. On tosiaan olemassa erilaista pettämistä, mutta kun puhutaan pettämisestä, tarkoittaa se yleensä toiselle ihmiselle valehtelua, salailua ja totuuden kieltämistä. Ehkä tosiaan yksittäinen hairahdus, josta kertoo puolisolle heti, ei vaikuta ihmisen kykyyn olla vanhempi, siinä kun ei ole valehdeltu kenellekään, ja teostakin on kerrottu heti, toisin sanoen annettu puolisolle mahdollisuus käsitellä tekoa samaan aikaan, kun itsekin sitä tekoa käsittelee.
Mutta pettäminen, jossa on valehdeltu ja salailtu, vaikka vain se kuukausi, on teko, joka vaikuttaa varmasti perheen dynamiikkaan, vaikka ei edes niin ryppyotsaisesti suhtautuisi pettämiseen niin kuin minä. Oletan, että se ihminen, johon luotan ja jonka kanssa olen päättänyt jakaa loppuelämäni, ei tee tietoisesti ja tahallisesti sellaista tekoa, joka pysäyttää paitsi meidän liittomme ja parisuhteemme, myös muuttaa lopullisesti perhettämme. En itse tekisi ikinä mitään sellaista tekoa, jossa järjestelmällisesti valehtelisin puolisolleni ja salailisin tekoani. En siksi kykene ymmärtämään tai tuntemaan myötätuntoa sellaista kohtaan, joka niin toimii. Oletan, että olemme aikuisia, jotka käsittelemme tekomme seurauksia sille kuuluvalla vakavuudella. Emme ole lapsia, jotka luulevat voivansa lakaista vahingolliset asiat maton alle.
Pettäminen on mielestäni mörkö siinä mielessä, että pettäjän on helppo vierittää vastuu siitä petetylle, vaikka tosiasiassa kyse on hänen heikkoudestaan ihmisenä. Heikko ihminen tekee itselleen mieluisia asioita muista välittämättä ja yrittää peitellä jälkiään. Vahva ihminen toteaa tilanteen ja selvittelee sen parhaan kykynsä mukaan niin rehellisesti kuin mahdollista. On monenlaisia tilanteita eikä omia tunteitaan voi kieltää, mutta asiat voidaan näissäkin tapauksissa hoitaa reilusti ja rehdisti. Ei ole mitään oikeutusta pettää, vaikka liitto on huono, puoliso nalkuttava tai ongelmia on jo reilusti ennenkin. Ensin otetaan se ero tai yritetään hoitaa liitto kuntoon. Sitten on vuorossa se uusi parisuhde.
Monet kuvittelevat, että heillä on oikeus elämässään ottaa sen, minkä tarvitsevat eikä muita tarvitse ottaa huomioon. Juuri tällaiset ihmiset ovat niitä heikkoja, epäluotettavia ja itsekeskeisiä. Voiko kukaan väittää, että tällainen vanhempi on hyvä vanhempi?
Tapahtui siis pettäminen mistä syystä tahansa, pettäjä on valinnut omat tarpeensa ohi perheen ja puolison, häneen ei voi luottaa eikä hän ole rehellinen. Poikkeuksena siis ne, jotka heti tunnustavat tilanteen ja antavat puolisolleen samat mahdollisuudet asian käsittelyyn kuin itselläänkin on. Tällöin kyse on pahasta virheestä. Toistuva pettäminen kertoo todellisesta heikkoudesta ja näin ollen myös huonosta vanhemmuudesta. En arvosta pettäjiä vanhempina millään tasolla. Jos he ovat valmiita loukkaamaan puolisoaan, lastensa vanhempaa, tahallisilla ja toistuvilla teoilla, ovat he takuulla valmiita valitsemaan sen matalan aidan myös lastensa suhteenkin.
Ja teot tosiaankin määrittelevät ihmistä. Pettäminen ei ole yksittäinen teko. Siinä on se varsinainen teko, sen mahdollinen toistuvuus, valehtelu, salailu ja tämän kaiken jatkaminen x aikaa. Ei kyse ole mitenkään yksittäisestä teosta vaan ihmisestä kokonaisuutena ja siitä, miten paljon hän arvostaa perhettään.
Kiitos 56 sinulle tuosta aivan häikäisevästä analyysistäsi.
Huomaan, että täällä on oletettu minun kirjoittaneen useampiakin viestejä, jotka eivät ole minun, ja yritetty ympätä minuun ties mitä asioita. Olen kylläkin samaa mieltä esim. 56:n kanssa, ja oudoksun tuollaista halua kuvitella että samoilla linjoilla voisi olla vain ketjun aloittaja.
t. ap (jota siis ei ole petetty, kuten jo tuolla aiemmin taisin kertoa)
Kiitos 56, juuri tuosta on kyse. Juuri samoja ajatuksia kärvistelen oman avioliiton hajoamisen takia.
Sanasi lohduttivat.
t.jätetty
Hmm... Mitenköhän ne lapset asiasta tietää, jos se tulee aikuiselle ihmisellekin täysin yllätyksenä? Nimim. kokemusta on
Pettäjän tunnistaa aina helposti tuosta pakonomaisesta mustavalkoisuuskliseen taakse piiloutumisesta :-D. Sekä aivan riemastuttavista loanheittoyrityksistä niitä ihmisiä kohtaan, jotka rohkenevat kyseenalaistaa heidän persoonaansa miltään kantilta.