Muutto ulkomaille lasten kanssa vuodeksi

Olemme asuneet 6 kk ulkomailla. Sitä taustaa vasten vastailen.

Ihan alkuun vuosi tuntuu lyhyeltä ajalta: Lapset repäistään uuteen kulttuuriin, kieleen, kaveriympäristöön ja kun he alkavat tottua siihen ja omaksua kielen, on aika suunnitella paluuta kotiin. Toki jos taloudellisesti pystytte ottamaan sen jonkinlaisena täydellisenä irtiottona eikä esimerkiksi lasten koulunkäynnillä ole paineita (=pieniä alkuopetukseen kuuluvia tai päiväkoti-ikäisiä), se on varmasti ok.  Ainakin meillä on 6 kk mennyt ihan sopeutumiseen ja tuntuu että vasta nyt lapset alkavat päästä jyvälle koulunkäynnistä ja hallita kielen niin, että esimerkiksi kaverisuhteita pystyy todenteolla muodostamaan. Vaikkapa 6. luokkalaisen tai 9. luokkalaisen kanssa miettisin tuollaista irtiottoa parikin kertaa.

Toinen on talous. En tiedä ap:n tilannetta, mutta varoittaisin kuitenkin siitä, että elämä ei muualla välttämättä ole yhtään sen halvempaa kuin Suomessakaan. Tosin oma kokemuksemme on Euroopan ulkopuolelta, mutta totean kuitenkin, että "turvalliseksi" kokemamme ruoka yhdistettynä eurooppalaisiin tuotteisiin ei tule ainakaan yhtään halvemmaksi kuin Suomessakaan. Lisäksi sähkö, kaasu yms. elinkustannukset ovat huomattavan korkeat, korkeammat kuin Suomessa. Nämä kannattaa huolellisesti selvittää etukäteen. Yllätys voi olla myös iloinen, en todellakaan asetu koko maailman asiantuntijaksi. Itsellemme yllätys on ollut tähän asti negatiivinen näin pelkästään taloudellisesti.

Myös vakuutusturvan kehottaisin selvittämään. Suomalaiset (matka)vakuutukset eivät ole voimassa kuin sen n. 3 kk. Jouduin itse täällä ihan rutiinioperaatioon, mutta kustannukset olivat lähellä 5.000 euroa. Meillä on onneksi vakuutukset kunnossa eikä itse tarvinnut maksaa, mutta selvittämisen arvoinen asia varsinkin lapsiperheessä.

Mutta sitten ne positiiviset puolet! Lapsista kasvaa oikeasti ja aidosti kansainvälisiä ja kansainvälisesti ajattelevia ihmisiä. On hauskaa ajatella, että jos kaikki menee hyvin ja ystävyyssuhteet säilyvät, lapsillamme on jokaisella mantereella vähintään yksi hyvä kaveri jota lähteä tapaamaan. Kielitaito on tietenkin myös se ehdoton plussa, vuodessakin oppii hyvin, jos pystyy olemaan täysin vieraskielisessä ympäristössä. Lapsillamme englannin omaksumiseen on mennyt se 6 kk ja edelleen se on ainoastaan sellaisella selviytymistasolla, mitään laajoja kirjallisuusesseitä ei englanniksi synny. Toisen kielen opinnoissa (=tämän maan kieli) on saavutettu puolessa vuodessa ihan ok lähtötaso.

Olen samaa mieltä, että mitään ei saavuta jos ei joskus uskalla! Silti järki kannattaa pitää päässä ja valmistautua huolella!

nro 3 lisää

mekin asumme lumettomassa paikassa, kolmas vuosi menossa. Sopeutumiseen tosiaan menee lasten kanssa aikaa enemmän, ei sitä voi sinkun vaihtovuoteen verrata. Ensiksi ne kaipaa Suomeen jääneitä kavereita, sitten täällä ulkomailla saatujen kavereitten mahdollista menetystä uuden muuton takia. Jos lapset yli 5 vuotiaita en vaivautuisi yhden vuoden takia pistää heidän elämänsä sekaisin. Toki jos tuutte Fuengirolan suomalaiseen kouluun vuodeksi tuo voisi vielä toimia. Mutta sellaisella 8 vuotiaalla ja sitä vanhemmalla tuo vuosi menee kielen kanssa kamppailuun (ja mahdollisesti myös kulttuurin)

Paljonko tuo suomikoulu nykyään maksaa? ja vieläkö siellä on isoja ongelmia?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 17:45"]

Paljonko tuo suomikoulu nykyään maksaa? ja vieläkö siellä on isoja ongelmia?

[/quote]http://www.suomalainenkoulu.net/koulu/hakeutuminen/vuosiluokat-1-9-ja-esikoulu/koulumaksut/

Suosittelen lämpimästi! Todella rikastuttavaa lapsille mutta myös itsellenne. Vuosi on lyhyt aika - ja saattanee olla, että ette halua palata niin pian takaisin(jos koskaan) suomeen.

Omat vanhempani päättivät lähteä maailmalle työn perässä kun olimme pieniä. Tästä olen kiitollinen, kielitaidosta, mutta muustakin. Suomi on aika tunkkainen ja nurkkakuntainen paikka. Sen sitten huomaa kun asuu muualla. Saatte myös edullisesti terveellistä ruokaa ja positiivisen ympäristön, ystävällisiä ihmisiä ympärille. Hyvästi kateus, kyräily ja kyttäys ja lyttäys meininki! :)

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 17:45"]

Paljonko tuo suomikoulu nykyään maksaa? ja vieläkö siellä on isoja ongelmia?

[/quote]http://www.suomalainenkoulu.net/koulu/hakeutuminen/vuosiluokat-1-9-ja-esikoulu/koulumaksut/

[/quote]

entä joko ongelmista on päästy. Sitä ei sivuilla lukenut?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 18:00"]

Suosittelen lämpimästi! Todella rikastuttavaa lapsille mutta myös itsellenne. Vuosi on lyhyt aika - ja saattanee olla, että ette halua palata niin pian takaisin(jos koskaan) suomeen.

Omat vanhempani päättivät lähteä maailmalle työn perässä kun olimme pieniä. Tästä olen kiitollinen, kielitaidosta, mutta muustakin. Suomi on aika tunkkainen ja nurkkakuntainen paikka. Sen sitten huomaa kun asuu muualla. Saatte myös edullisesti terveellistä ruokaa ja positiivisen ympäristön, ystävällisiä ihmisiä ympärille. Hyvästi kateus, kyräily ja kyttäys ja lyttäys meininki! :)

[/quote]

Teillä vanhemmat lähtivätkin työn perässä, ap. on lähdössä vuoden lomalle...

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 18:01"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 17:45"]

Paljonko tuo suomikoulu nykyään maksaa? ja vieläkö siellä on isoja ongelmia?

[/quote]http://www.suomalainenkoulu.net/koulu/hakeutuminen/vuosiluokat-1-9-ja-esikoulu/koulumaksut/

[/quote]

entä joko ongelmista on päästy. Sitä ei sivuilla lukenut?

[/quote]

Minkälaisia ongelmia siellä on ollut?

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 18:00"]

Suosittelen lämpimästi! Todella rikastuttavaa lapsille mutta myös itsellenne. Vuosi on lyhyt aika - ja saattanee olla, että ette halua palata niin pian takaisin(jos koskaan) suomeen.

Omat vanhempani päättivät lähteä maailmalle työn perässä kun olimme pieniä. Tästä olen kiitollinen, kielitaidosta, mutta muustakin. Suomi on aika tunkkainen ja nurkkakuntainen paikka. Sen sitten huomaa kun asuu muualla. Saatte myös edullisesti terveellistä ruokaa ja positiivisen ympäristön, ystävällisiä ihmisiä ympärille. Hyvästi kateus, kyräily ja kyttäys ja lyttäys meininki! :)

[/quote]

Missä maassa asuit? Mitä koulua kävit siellä? Millainen koulumaksu siellä oli? Entä saitteko ruuan? Olivatko koulupäivät miten pitkiä? Mitkä asiat toisit sieltä suomalaiseen kouluun. Minkä ikäisenä oppivelvollisuus alkaa. ja mitä nyt ikinä osaatkin kertoa. Kiitos:)

Kiinnostaa kovasti, omien tuttavien kokemusten vertailupohjaksi:)

Onnea matkaan! Me asuttiin reilu vuosi 4 lapsen kanssa Espanjassa ja lapset kävi paikallista koulua ja oppi kielen, samoin me vanhemmat opittiin, mutta ei niin hyvin kuin lapset.

Rohkeasti vaan paikallisten pariin.

Me tultiin takas kun aloin odottamaan viidettä lastamme ja isommat pääsi heti Suomessa muiden tasolle aineissa, kaikkeekun ei Espanjassa ole ja ovat huonoja opettamaan enkkua.

Siellä lapset opiskeli vuotta ylempänä ja tarhaikäinenkin kävi koulua.

Kirjat maksettiin ja koulutarvikkeet, saatiin bonarit niihin niin ei mennyt kun n.300e. Tosin meillä on oleskelulupa loppuelämäksi ja NIE:t, jotka kannattaa hakea jos Espanjaan olette matkalla. MUTTA älkää maksako itseänne tyhjäksi joillekin "asiointi" palveluksille ja muka turisteille, niitä raha-ahmatteja on paljon ja itsekin pärjää jos ottaa asioista selvää.

Terveydenhuolto oli hyvää ja ilmaista. Aina sain asiantuntevaa palvelua nopeasti. Hammashuoltoa siellä ei ollut ja matkavakuutuksella käytiin hammashoidossa. Espanjassa osaavat palvella enkuksikin auttavasti, vaikka väittävät ettei osaa yhtään jos kysyy. :)

Kun edes hiukan koittaa paikallista kieltä puhua (katalaani oli meillä se paikallinen "murre") niin saa heti parempaa palvelua, tosin en koskaan ollut palveluun pettynyt missään. Suomessa kylläkin.

Vuokratkaa asunto paikalliselta, ei Suomesta käsin. Ottakaa pariksi viikoksi vaan joku asunto tai sitten majatalon tapainen tai jos raha piisaa niin hotelli.

Viettäkää lystikäs vuosi ja aurinkoista matkaa! =)

Up

Olen taas erimieltä kuin valtaosa vastaajista. Vuosi on juuri sopiva aika pitää sapattia perheen kanssa ulkomailla. Lapset voivat osallistua koko lukuvuoden kouluun. Sapatti (vuorotteluvapaa) on ihan eri asia kuin että muuttaa työnperässä tai komennukselle maasta pois. Aika on koko perheen myös lasten tiedossa etukäteen.

Oma kokemukseni sapatista on nuoren roolissa 80-luvulla. Me lapset olimme 13- ja 15-  vuotiaita ja vietimme perheen kanssa upean vuoden ulkomailla. Jäi upeat muistot ja kaksi uutta kieltä. Englanninkielisessä koulussa oli raskasta ensimmäiset 3-4-kuukautta ja sen jälkeen helpotti. Paikallinen kieli tarttui eritavalla luonnollisesti.

Aina löytyy pirunmaalaajia seinälle, kannustajia harvemmin. Muistakaa hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Loistavaa vuotta teidän perheelle!

Onnea vaan matkaan ap:lle ja perheelle!

Meillä valitettavasti kävi muutama vuosi sitten yritetyllä ulkomaanmuutolla niin, että minun oli palattava lasten kanssa Suomeen, koska he eivät sopeutuneet paikalliseen kouluun siellä. Varsinkin jo Suomessa koulukiusattu poika (silloin 9-vuotias) meni täysin lukkoon kun joutui vieraskieliseen ympäristöön ja vieraiden lasten keskelle. Kieltäytyi puhumasta koulussa mitään, karkaili sieltä jne. 11-vuotias tytär pärjäsi vähän paremmin mutta kyllä häntäkin selvästi ahdisti kovin se ettei ymmärtänyt mitä muut puhuu, koko ajan kyseli koska päästään takaisin Suomeen. Kavereitakin oli ikävä. Puoli vuotta muutosta tehtiin päätös että minä ja lapset palaamme Suomeen, ja mies jäi sinne hoitamaan erään työprojektin loppuun ennen Suomeen paluutaan. 

Meillä oli siis tarkoitus ihan pysyvästi muuttaa sinne ulkomaille, ja sekä miehellä että minulla oli erittäin hyvät työt siellä, viihdyimme, mutta valitettavasti meidän introvertit ja ujot lapset ei pärjänneetkään eikä ollut sydäntä "rääkätä" ja pakottaa, varsinkaan poikaa joka tuntui muuttuvan suorastaan autistiksi shokista.

Unohtakaa suomikoulut, niissähän on aivan surkea opetustaso ja puhun nyt ihan kokemuksella. Paikalliseen kouluun vaan jos mitenkään mahdollista.

JOS Espanjaan matkaatte (olen sama, joka vastaili aiemmin ja asunut siellä) niin ei huolta koulumatkoista. Asutte missä vaan ja jos se koulumatka ylittää (muistaakseni 5km) niin saatte bussikyydin ja koulun voi valita itse minne haluaa, jokaisessa on omat vahvuualueensa eli jokin "teema". Näin voitte valita koulun sopivan matkan päästä, läheltä tai kauempaa.

Ilmainen koulukyyti kuuluu asiaan ja tuovat siestallekin kotiin ja hakevat takaisin kouluun jos lapsi tahtoo olla siestan aikana kotona. Meillä tulivat kotiin aina syömään.

Joka aamu koulu alkaa samaan aikaan ja päättyy samaan aikaan eikä eriäviä lukujärjestyksiä siten lapsille tule. Kouluruoka maksaa, mutta kilometreistä saa taas alennusta, meillä 3 lasta söivät reilulla 50e:lla oikein hyvin. Ruokaan kuului aina alkuruoka, salaatti, ruoka ja jälkkäri sekä leipä. Eväät oli aina aamupäivälle mukana repussa, ostimme pillimehuja ja yksittäispakattuja croisantteja ym. helppoa ja mikä kesti kuumuuden.

Ruoka tarjoillaan Espanjan kouluissa pöytiin ja ruokkulttuuri on jotain paljon säntillisempää kuin Suomessa, mutta mukavampaa, ainakin meidän mielestä.

Koulu on tärkeä paikka Espanjassa lapsille tavata toisiaan sillä koulu päättyy myöhään ja läksyjen sekä ruokailujen jälkeen paikalliset lapset viettävät aikaa perheineen, joten ilman koulua kosketus ulkomaailmaan jää pieneksi kun lapset eivät samalla tavalla kyläile ja ole toistensa luona kun Suomessa ovat. Ainoastaan sitä meidän lapset kaipasivat ja usein pyysivätkin kavereitaan kylään, mutta kukin oli eri "lähiöistä" ja meidän oli sopeuduttava heidän tapaansa. Puistossa kyllä tapasivat kavereitaan ja puistokin oli omaa luokkaansa eläimineen, hupilaitteineen päivineen, siellä viihdyimme usein pidempäänkin koko perhe.

Autoa ei ollut meilläkään, mutta asuimme keskustassa suurimman osan ajasta, vaikka bussi tovatkin halpoja niin niitä kulkee melko harvoin, emmekä ilman autoa tykänneet olla   

kaukana kaikesta, vaikka kallis omakotitalo-alue olikin.

Keskustassa viihdyimme mainiosti ja asuminen oli halvempaa kun vuokrasimme sen paikalliselta, nelikko maksoi 400e/kk. Suomalaiset välittäjät ryöstää kaikessa ja pyytää kamalaa ylihintaa. Nyt tunnen nuo paikalliset yrittäjät ja ovat oikeita haaskalintuja!  Jos jotain pitäis suositella niin ehkä voisin vuokrata Zaricolta, löytyy omat sivutkin.

Semikalustettu oli meille kaikkein paras vaihtoehto sillä halusimme ostaa omat patjat lapsille ja jotain muutakin ostimme, kuten syöttötuolin (vaikka otimme mukaan matkaversion), pinnasängyn ja rattaat, astioita ja muuta sälää. Vaatteita tuli ostettua paljon, joten niitä on turha raahata mukana kamalasti jos kohdemaanne on Espanja, sieltä löytyy ihania vaatteita mm. Garrefour:ilta halvalla. Kaikkia Disney söpöilyjä ihan isompien vaatteisiin. Muutenkin lapset sopii paremmin koulussa joukkoon kun on paikalliset vaatteet päällä.

Koulukiusaamista ei meillä kohdattu, rehtorilla oli totaalinen nollatoleranssi siihen. mahtavaa osaamista ja saisivat Suomessa ottaa mallia!

Koulussa jos joku töpeksi jotain niin se oli OPPILAS joka joutui heti puhutteluun ennenkö   asiat meni hullummin. EI VANHEMMAT, kuten Suomessa kilautetaan heti isille ja äidille ja napistaan heille ja sitä kautta ongelman tulisi poistua kuin taikaiskusta.

Minusta oli hienoa, että lapsien piti kantaa teoistaan vastuu, vaikka vanhemmat toki saivat kaiken tietoonsa, mutta ongelmat hoidettiin koulussa.

Tiedän tämän kun poikani kertoi ja opettajat ns. vanhempainvartissa. Joka viikko sain perjantaisin kotiin lapun lapsilta missä luki palaute viikosta ja oli listattu kaikki syömiset ym., jotta pysyin kärryillä söivätkö lapset hyvin koulussa vaiko huonosti. Sain näin myös käyttäytymisestä palautteen tuoreeltaan ja lappu piti palauttaa allekirjoitettuna opettajalle. Tykkäsin. 

Vanhimmalla on ADHD ja Espanjassa huolemme hälveni kun pojan koulumotivaatio oli superhyvä ja sopi joukkoon kun nenä päähän. :) Oli ilman lääkitystä koko vuoden, samoin astmalääkkeet jäi.

Jäin kaipaamaan sitä yhteisöllisyyttä ja tempperamenttia, jonka avulla lapset voivat minusta huomattavasti paremmin kuin täällä.

Siellä oli normaalia ja suotavaakin naputtaa lapselle jos kohelsi jotain, kukaan ei katsonut kieroon. Vanhemmat sanoivat asiasta ja kun kaikki tapahtui avoimesti niin se kolahti paaaljon paremmin lapsiin. Suomessa huomaan kun lapset ei tottele kuinka moni supisee tai ojentaa lastaan puolisalaa ja lapsi huomaa sen aikuisen vaivautumisen ja saattaa käyttää sitä hyväkseen. Espanjassa siihen ei ole mahdollisuutta lapsilla kun jos ei sana mene perille niin kommenttia voi antaa, vaikka joku ohikulkija. Silti siellä taustalla näkee ja tuntee rakkauden, välittämisen myös toisten lapsista.

Mutta ennenkö tästä tulee romaani niin...

mukavaa sunnuntaita kaikille! =)

Kiitos kaikille. Ihanaa kun olen saanut näin paljon vastauksia ja kertomuksia teidän kokemuksista. Omat lapseni ovat kaikkit yttöjä ja erittäin sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita, joten uskon, että kaikki sujuu hyvin. Koska itse en ole töissä niin pyrin auttamaan kielen ja koulun kanssa mahdollisimman paljon. Koskaanhan ei etukäteen teidä sujuuko kaikki hyvin, mutta olemme päättäneet uskaltaa ;)

[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 09:34"]

Unohtakaa suomikoulut, niissähän on aivan surkea opetustaso ja puhun nyt ihan kokemuksella. Paikalliseen kouluun vaan jos mitenkään mahdollista.

JOS Espanjaan matkaatte (olen sama, joka vastaili aiemmin ja asunut siellä) niin ei huolta koulumatkoista. Asutte missä vaan ja jos se koulumatka ylittää (muistaakseni 5km) niin saatte bussikyydin ja koulun voi valita itse minne haluaa, jokaisessa on omat vahvuualueensa eli jokin "teema". Näin voitte valita koulun sopivan matkan päästä, läheltä tai kauempaa.

Ilmainen koulukyyti kuuluu asiaan ja tuovat siestallekin kotiin ja hakevat takaisin kouluun jos lapsi tahtoo olla siestan aikana kotona. Meillä tulivat kotiin aina syömään.

Joka aamu koulu alkaa samaan aikaan ja päättyy samaan aikaan eikä eriäviä lukujärjestyksiä siten lapsille tule. Kouluruoka maksaa, mutta kilometreistä saa taas alennusta, meillä 3 lasta söivät reilulla 50e:lla oikein hyvin. Ruokaan kuului aina alkuruoka, salaatti, ruoka ja jälkkäri sekä leipä. Eväät oli aina aamupäivälle mukana repussa, ostimme pillimehuja ja yksittäispakattuja croisantteja ym. helppoa ja mikä kesti kuumuuden.

Ruoka tarjoillaan Espanjan kouluissa pöytiin ja ruokkulttuuri on jotain paljon säntillisempää kuin Suomessa, mutta mukavampaa, ainakin meidän mielestä.

Koulu on tärkeä paikka Espanjassa lapsille tavata toisiaan sillä koulu päättyy myöhään ja läksyjen sekä ruokailujen jälkeen paikalliset lapset viettävät aikaa perheineen, joten ilman koulua kosketus ulkomaailmaan jää pieneksi kun lapset eivät samalla tavalla kyläile ja ole toistensa luona kun Suomessa ovat. Ainoastaan sitä meidän lapset kaipasivat ja usein pyysivätkin kavereitaan kylään, mutta kukin oli eri "lähiöistä" ja meidän oli sopeuduttava heidän tapaansa. Puistossa kyllä tapasivat kavereitaan ja puistokin oli omaa luokkaansa eläimineen, hupilaitteineen päivineen, siellä viihdyimme usein pidempäänkin koko perhe.

Autoa ei ollut meilläkään, mutta asuimme keskustassa suurimman osan ajasta, vaikka bussi tovatkin halpoja niin niitä kulkee melko harvoin, emmekä ilman autoa tykänneet olla   

kaukana kaikesta, vaikka kallis omakotitalo-alue olikin.

Keskustassa viihdyimme mainiosti ja asuminen oli halvempaa kun vuokrasimme sen paikalliselta, nelikko maksoi 400e/kk. Suomalaiset välittäjät ryöstää kaikessa ja pyytää kamalaa ylihintaa. Nyt tunnen nuo paikalliset yrittäjät ja ovat oikeita haaskalintuja!  Jos jotain pitäis suositella niin ehkä voisin vuokrata Zaricolta, löytyy omat sivutkin.

Semikalustettu oli meille kaikkein paras vaihtoehto sillä halusimme ostaa omat patjat lapsille ja jotain muutakin ostimme, kuten syöttötuolin (vaikka otimme mukaan matkaversion), pinnasängyn ja rattaat, astioita ja muuta sälää. Vaatteita tuli ostettua paljon, joten niitä on turha raahata mukana kamalasti jos kohdemaanne on Espanja, sieltä löytyy ihania vaatteita mm. Garrefour:ilta halvalla. Kaikkia Disney söpöilyjä ihan isompien vaatteisiin. Muutenkin lapset sopii paremmin koulussa joukkoon kun on paikalliset vaatteet päällä.

Koulukiusaamista ei meillä kohdattu, rehtorilla oli totaalinen nollatoleranssi siihen. mahtavaa osaamista ja saisivat Suomessa ottaa mallia!

Koulussa jos joku töpeksi jotain niin se oli OPPILAS joka joutui heti puhutteluun ennenkö   asiat meni hullummin. EI VANHEMMAT, kuten Suomessa kilautetaan heti isille ja äidille ja napistaan heille ja sitä kautta ongelman tulisi poistua kuin taikaiskusta.

Minusta oli hienoa, että lapsien piti kantaa teoistaan vastuu, vaikka vanhemmat toki saivat kaiken tietoonsa, mutta ongelmat hoidettiin koulussa.

Tiedän tämän kun poikani kertoi ja opettajat ns. vanhempainvartissa. Joka viikko sain perjantaisin kotiin lapun lapsilta missä luki palaute viikosta ja oli listattu kaikki syömiset ym., jotta pysyin kärryillä söivätkö lapset hyvin koulussa vaiko huonosti. Sain näin myös käyttäytymisestä palautteen tuoreeltaan ja lappu piti palauttaa allekirjoitettuna opettajalle. Tykkäsin. 

Vanhimmalla on ADHD ja Espanjassa huolemme hälveni kun pojan koulumotivaatio oli superhyvä ja sopi joukkoon kun nenä päähän. :) Oli ilman lääkitystä koko vuoden, samoin astmalääkkeet jäi.

Jäin kaipaamaan sitä yhteisöllisyyttä ja tempperamenttia, jonka avulla lapset voivat minusta huomattavasti paremmin kuin täällä.

Siellä oli normaalia ja suotavaakin naputtaa lapselle jos kohelsi jotain, kukaan ei katsonut kieroon. Vanhemmat sanoivat asiasta ja kun kaikki tapahtui avoimesti niin se kolahti paaaljon paremmin lapsiin. Suomessa huomaan kun lapset ei tottele kuinka moni supisee tai ojentaa lastaan puolisalaa ja lapsi huomaa sen aikuisen vaivautumisen ja saattaa käyttää sitä hyväkseen. Espanjassa siihen ei ole mahdollisuutta lapsilla kun jos ei sana mene perille niin kommenttia voi antaa, vaikka joku ohikulkija. Silti siellä taustalla näkee ja tuntee rakkauden, välittämisen myös toisten lapsista.

Mutta ennenkö tästä tulee romaani niin...

mukavaa sunnuntaita kaikille! =)

[/quote]

Ihania kokemuksia sinulla :) Saisiko kysyä, minkä kokoluokan kaupungissa olette asuneet Espanjassa? Asunto kuulostaa todella edulliselta siihen nähden, että ystävilläni esim. Barcelonassa ja Valenciassa ovat jaetun asunnon huoneet maksaneet n. 200-300 EUR/kk. Minkä alan töissä olette olleet ja miten palkka on ollut suhteessa vastaaviin hommiin Suomessa?

Oletko selvittänyt, että saatteko lapsilisän mukaanne ulkomaille? Kun syynä sinne menoon ei ole työnhaku? Ja kuitenkin olette varmaan ilmoittaneetolevanne siellä vuoden?

Eli tuolloin sosiaaliturva ei katkea.

[quote author="Vierailija" time="24.02.2013 klo 14:51"]

Oletko selvittänyt, että saatteko lapsilisän mukaanne ulkomaille? Kun syynä sinne menoon ei ole työnhaku? Ja kuitenkin olette varmaan ilmoittaneetolevanne siellä vuoden?

Eli tuolloin sosiaaliturva ei katkea.

[/quote]

Joo vuorotteluvapaalla oikeus mennä ulkomaille ja koska oleskelu siellä kestää alle vuoden niin suomen sosiaaliturva säilyy ja eu Kelakortilla saa samat palvelut ulkomailla esim. Terveyspalvelut kuin paikallisetkin. Ja lapsilisät tulee myös normaalisti, koska ollaan suomen sosiaaliturvan piirissä. Jos oltaisiin yli vuosi yhtäpäätä suomen sosiaaliturva katkeaisi.

Tuttavaperheeni mukaan Suomikoulussa oli kyllä vaativampi taso kuin Suomessa:) Ja tytöillä erittäin hyvät keskiarvot täälläkin, joten tuskin ovat lämpimikseen puhelleet.

Moni ulkosuomalainen suosittelee myös kansainvälistä koulua lapsille, ennemin kuin paikallisia. Mutta näissä asioissa ei varmasti ole yhtä oikeaa ratkaisua. Ja ap. ei taida edelleen olla sanonut minne ovat menossa?

Kiitos kaikille vastauksista. Maata en halua tässä yhteydessä mainita, mutta paljon taustatöitä on jo tehty. Vuorotteluvapaakorvaukset  ja lapsilisät ovat meillä yhteensä reilu 3000€/kk. Auton myymme pois ja siitä saamme reilun 10000€. Tarkoituksena on että autoa emme hankikaan, maassa on lähes ilmaista kulkea yleisillä kulkuvälineillä ja kulkumatkat lyhyet, joten kaikki autokulut, bensat ja vakuutukset jää pois. Omasta asunnosta uskomme saavan noin 1300-1500€vuokraa ja vastaavasti määränpäässä asunto maksaa noin 700-800€/kk.

Lapset menee paikalliseen kouluun, se on kaikkien oikeus Eu-maassa. ja kuten sanoin, lapset ovat innoissaan tästä mahdollisuudesta ja kuka tietää ehkä viihdymme, löydämme sieltä töitä ja jäämmmekin sinne pidemmäksi aikaa. Sitten vaan käynti täällä, kämppä myyntiin tai vuokralle ja työsopimukset irti ;), muttatarkoitus tosiaan näillä näkymin olla vain yksi lukuvuosi elokuusta- kesäkuuhun, joten suomen sosiaaliturvan piirissä ollaan, johon joku myös viittasi.