Jäi inhottava olo työhaastattelusta. Kertokaa teidän inhottavat työhaastattelu kokemukset!
Kyseinen firma mainostaa itseään hyvän työilmapiirin omaavana yrityksenä. Netistä luin todella paljon huonoja kokemuksia, mutten antanut sen vaikuttaa omaan mielikuvaani. Olin hyvin valmistautunut, ottanut yrityksestä ja työtehtävästä muutenkin perusteellisesti selvää. Viikossa ollut monenlaista haastattelua videosta puhelinhaastatteluun, persoonallisuustestien tekoa yms. Tosin tuo testi yllätti aika paljon, usein koin etten haluaisi valita näistä mitään, mutta pakko oli.
Haastattelu kesti lähemmäs 2h, kokoajan koin että heidän mielestään tämä testi kertoo ihmisestä enemmän kun se itse ihminen siinä, jos jutteli muiden haastattelijoiden kanssa yksi huutelee koneen takaa, että tähän sä kyllä ruksit tämän ja ton. Koin enemmänkin olevan poliisi kuulustelussa jostain vakavasta rikoksesta, haastattelun loppu puolella mietin että jos minulla olisi vähintään narsistisen persoonallisuushäiriöisen paperit paikka olisi minun. Yleensä olen haastatteluissa rento ja sanavalmis, tämä veti minut jopa hieman ahdistuneeksi. En kokenut, että omiin kysymyksiini sain täydentäviä vastauksia, minulle korostettiin jatkuvasti itsestäänselviä asioita ja koin että minut yritettiin saada näyttämään tyhmältä tai puhumaan itseni pussiin. Myös mahdollinen tuleva työparini oli suurimman osan ajasta naama kurtussa ja katsoi papereihinsa, ei meillä tainnut vaan kemiat kohdata.
Jos pelkästä haastattelusta jää paha maku suuhun millainen itse työpaikka mahtaa olla. Kovasti näin vaivaa, että pääsen kun heille kävi vain yksi päivä ja tietty kellonaika, matkoihin meni kivasti aikaa ja haastattelun lopussa sitten selvisi, että tahtovat vielä yhden asian hakijoilta, vaikkei se alunperin ollut pakollinen.
Kertokaa teidän omituisia tai inhottavia kokemuksia, itse kumminkin koen että noissa haastatteluissa molemmat ns myyvät itseään toiselle, ei ainakaan tässä tapauksessa.
Kommentit (29)
Toinen haastattelijoista istui kokoajan hiljaa niin vttuuntuneen näköisenä ja jos kerran erehtyi jotain sanomaan niin ei edes katsonut mua päin. Ei noteerannut mun paikallaoloa yhtään mitenkään siinä kun se toinen haastattelija kyseli menemään. Ton haastattelijan käytös sai mut niin pahasti raiteiltaan ja mulla ei oo ikinä ollut haastattelussa niin epämukava ja epätoivottu olo että päätin jo siinä kohtaa että sitä paikkaa en edes ottaisi vastaan vaikka tarjottais.
Heillä oli jo joku muu mielessään siihen työhön.
Vierailija kirjoitti:
Heillä oli jo joku muu mielessään siihen työhön.
Millä yrityksellä on varaa pistää tuntitolkulla aikaa ja ihmisiä sellaisen ehdokkaiden haastatteluun ja tutkimiseen joita ei kuitenkaan palkata?
Vierailija kirjoitti:
Toinen haastattelijoista istui kokoajan hiljaa niin vttuuntuneen näköisenä ja jos kerran erehtyi jotain sanomaan niin ei edes katsonut mua päin. Ei noteerannut mun paikallaoloa yhtään mitenkään siinä kun se toinen haastattelija kyseli menemään. Ton haastattelijan käytös sai mut niin pahasti raiteiltaan ja mulla ei oo ikinä ollut haastattelussa niin epämukava ja epätoivottu olo että päätin jo siinä kohtaa että sitä paikkaa en edes ottaisi vastaan vaikka tarjottais.
No sellaisia ne haastattelut on, psykologisia. Katsovat kuinka kestät painetta ja kuinka reagoit. Ne roolit on ennalta sovittu haastattelutilanteisiin. Ei niistä pidä provosoitua.
Olen lukenut tuollaisia juttuja ennenkin. Missä firmassa ja millaisiin työtehtäviin haastatellaan moneen kertaan tuntikausia? Itse vaihdoin työpaikkaa muutama vuosi sitten. Kyseessä oli työnjohto- ja asiantuntijatehtävät. Kävin kuudessa eri haastattelussa ja aina vain 1-2 ihmistä haastatteli naamatusten. Ei mitään testejä, videojuttuja tai muutakaan omituista. Kaikki viimein sain niistä paikoista kaksi ja kolmannesta soitettiin perään muutaman kuukauden päästä.
Haastattelija sanoi, etten saakaan siivous hommasta yli 3000 liksaa niin kuin toiveeni olim valitsiisin sittwn karenssin.
Inhotti moa joka tuijotti koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen haastattelijoista istui kokoajan hiljaa niin vttuuntuneen näköisenä ja jos kerran erehtyi jotain sanomaan niin ei edes katsonut mua päin. Ei noteerannut mun paikallaoloa yhtään mitenkään siinä kun se toinen haastattelija kyseli menemään. Ton haastattelijan käytös sai mut niin pahasti raiteiltaan ja mulla ei oo ikinä ollut haastattelussa niin epämukava ja epätoivottu olo että päätin jo siinä kohtaa että sitä paikkaa en edes ottaisi vastaan vaikka tarjottais.
No sellaisia ne haastattelut on, psykologisia. Katsovat kuinka kestät painetta ja kuinka reagoit. Ne roolit on ennalta sovittu haastattelutilanteisiin. Ei niistä pidä provosoitua.
Juu no ei kyllä ole kertaakaan haastattelussa tollaista ollut että ei edes kätellessään voi katsoa haastateltavaa päin vaikka oon monissa haastatteluissa käynyt ja kertaakaan ei oo paikka jäänyt saamatta. Onneksi sain sitten seuraavasta haastattelusta sitten vielä mieleisemmän paikan että sinänsä toi ei harmita mutta se tilanne oli ihan äärimmäisen epämukava vaikka yleensä pidän työhaastatteluista ja pärjään niissä hyvin. On kyllä paineen testaamisella ja epäkohteliaalla käytöksellä vissi ero.
Vierailija kirjoitti:
Heillä oli jo joku muu mielessään siihen työhön.
Itsekin monissa haastatteluissa olen käynyt elämäni aikana, paristi ollut juurikin tuo tunne että henkilö on jo valittu ennen omaa haastattelua, mutta silti haastattelu on sujunut kivoista merkeissä,vaikka en ole sen jälkeen odottanut mitään kun soiton etten tullut valituksi. :)
Taitaa valitettavasti tämän ketjun kohdalla pitää nettipuheet paikkaansa, ei ole sitä mitä antaa ymmärtää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heillä oli jo joku muu mielessään siihen työhön.
Millä yrityksellä on varaa pistää tuntitolkulla aikaa ja ihmisiä sellaisen ehdokkaiden haastatteluun ja tutkimiseen joita ei kuitenkaan palkata?
Monilla isommilla firmoilla. Edellisessä työpaikassani hr määräsi, että piti haastatella vähintään neljä henkilöä, vaikka joku oli jo katsottu valmiiksi. Aivan älytöntä touhua. Lisäksi piti aina oman persuksen turvaamiseksi haastatella yksi kiintiönainen, jos joku vain oli paikkaa hakenut.
Minun kokemukseni ei ollut kovin paha, mutta haastattelusta jäi outo olo silti.
Haastattelun alussa toinen haastattelijoista (jonkinlaisessa esimiesasemassa ilmeisesti) selasi papereitani ja totesi "jaa, sulla on tämmönen tutkinto" niin kuin sen esille tuominen hakemuksessa olisi ollut jotenkin huono asia. Hän esitti jokseenkin kummallisia kysymyksiä, esim. ei tuntunut uskovan, että osaan englantia hyvin (vaikka tutkintoni pohjalta todellakin osaan) tai että osaan käyttää tietokonetta jne. Heitteli myös muutamia omituisia piikkejä, mm. "Tänne meille ei papereilla päästä vaan persoonallisuus ratkaisee!" Lisäksi korosti, että heidän firmassaan ollaan positiivisia ja heillä järjestetään ties mitä positiivisuuskoulutusta. Itse en oikein ymmärrä, miksi asiakaspalvelijan pitäisi olla positiivinen tai edes iloinen. Eivätkö hienotunteisuus, kohteliaisuus, asiallisuus ja tilannetaju olisi tärkeämpiä ominaisuuksia?
Toinen haastattelijoista oli hillitympi ja mukavan ja asiallisen oloinen. Tehdessäni lähtöä hän esitteli minulle paikat.
Se "räväkämpi" pomoihminen lupasi, että ilmoittelevat jo sillä viikolla. Eihän sieltä mitään kuulunut. Laitoin sähköpostia, ei vastausta. Kaksi viikkoa odoteltuani laitoin uudestaan sähköpostia ja silloin tuli vastaus: "Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun. Hyvää joulun odotusta!" Ehkä mokasin tuossa: kai minun olisi pitänyt soittaa.
Kummallinen olo jäi. En kai tullut valituksi, koska en ollut haastattelussa riittävän positiivinen tai mitä lie. Voi olla, että ylitulkitsen asioita, mutta mielestäni siitä räväkästä haastattelijasta tuli epämiellyttävä vaikutelma ja melkeinpä kiusaajavibat. On varmaan pomona vaikea ja v*ttumainen.
Kerran parin kuukauden sijaisuuteen tarvittiin pikaisesti ihminen, joten kaksi hakijaa haastateltiin yhtä aikaa. Halusin todella saada sen paikan ja yritin tuoda esille, miten hyvä ja pätevä minä olisin. Haastattelu meni kilpalaulannaksi minun osalta ja paikan sai se toinen, se kerrottiin heti samalla. Purskahdin itkuun jo työpaikan eteisessä pois lähtiessä.
Olen itsekin ollut työhaastattelussa, jossa lopuksi haastattelija sanoi, että heillä on hommaan henkilö jo omasta takaa. Ennen työpaikan hakemusta olin vielä soittanut ja kysynyt, onko paikka ihan oikeasti auki ja kuulemma oli.
Mulla on parin vuoden takaa musertava haastattelukokemus, kun hain yhtä työtä paikasta, jossa olin aiemmin ollut tekemässä pätkää. Aavistelin jo ennen haastattelua, että paikkaan oli jo valittu joku, ja se tunne varmistui haastattelussa, jossa kolmen vartin ajan neljä tuttua tyyppiä kaivelee lähes yksinomaan mun vikojani, joita minussa heistä oli runsaasti. Heillehän olin jo tuttu työntekijä, ja mielestäni tein edellisen pätkän hyvin, mutta porukka oli kai päättänyt ottaa ilon irti ja lytätä mut kunnolla, kun siihen oli mahdollisuus.
Olin tuosta haastattelusta pitkään tolaltani. Te-toimisto lähetti vähän aikaa tuon jälkeen mulle työtarjouksen eli pakkohaku-ukaasin tuohon samaan työpaikkaan mutta eri tehtävään. Luojan kiitos en päässyt haastatteluun asti.
No se helvetin Ikean videohaastattelu, jossa vastaat kysymyksiin videolla ja sit lähetät sen heille. Ihan hirveä tapa haastatella.
Onko julkisella pakkohaastattelut, vaikka joku olisi jo valittu?
Minulla menee mielenkiinto, jos pelataan psykologisia pelejä eikä hoideta asioita suoraan ja aikuismaisesti.
Minullakin on kokemus omistuisesti käyttäytyvästä esimiehestä työhaastattelussa. Hän tuli myöhässä ja selvästi valmistautumattomana. Pläräili papereita ja kyseli asioita, jotka olisi selviä, jos olisi ne lukenut. Hän halusi nähdä opinnäytetyöni, jonka sitten kaivelin netistä nähtäville. Sen jälkeen hän lähti kesken haastattelun.
Toinen paikalla ollut hoiti käytännössä koko haastattelun tätä esimiehen paikalla piipahdusta lukuunottamatta. Eipä siinä, sain paikan. Omituisesti käyttäytynyt heppu on kyllä paras pomo ikinä!
On aika riskaabelia "testata paineensietokykyä" laittamalla kandidaatti kauttaaltaan ikävään tilanteeseen. Asia kun on niin, kuten sanoit, että myyntiä pitäisi olla molempiin suuntiin.
Todennäköisesti valtaosa "ikävistä haastattelijoista" on ihan oikeasti ikäviä ihmisiä tai asenteellista sinua kohtaan (tai jumalasta seuraavia yksityisyrittäjiä, jotka eivät ymmärrä markkinointia, annettakoon anteeksi, mutta itse en enää menisi).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen haastattelijoista istui kokoajan hiljaa niin vttuuntuneen näköisenä ja jos kerran erehtyi jotain sanomaan niin ei edes katsonut mua päin. Ei noteerannut mun paikallaoloa yhtään mitenkään siinä kun se toinen haastattelija kyseli menemään. Ton haastattelijan käytös sai mut niin pahasti raiteiltaan ja mulla ei oo ikinä ollut haastattelussa niin epämukava ja epätoivottu olo että päätin jo siinä kohtaa että sitä paikkaa en edes ottaisi vastaan vaikka tarjottais.
No sellaisia ne haastattelut on, psykologisia. Katsovat kuinka kestät painetta ja kuinka reagoit. Ne roolit on ennalta sovittu haastattelutilanteisiin. Ei niistä pidä provosoitua.
Sairaan pelin sairaat pelinappulat
Ilo on varmaan sinun puolellasi, jos siihen valitaan joku "sopivampi". Lukemattomissa työhaastatteluissa olen ollut, mutta yhtä kaameaa kokemusta ei ole.